Lapsi Lapsen kasvatus
13/03/2016

Miten ja milloin opettaa lapsi uimaan? 6 askelta uimariksi

Lapset rakastavat usein vedessä olemista ja uimista. Uimataito on tärkeä taito osata myös aikuisena. Lue, miten autat lasta uimataidon opettelussa.

Miten ja milloin opettaa lapsi uimaan? 6 askelta uimariksi

Lapset rakastavat usein vedessä olemista ja uimista. Uimataito on tärkeä taito osata myös aikuisena. Lue, miten autat lasta uimataidon opettelussa.

1. Leiki lapsen kanssa vedessä

Vettä voi huljutella käsissä, siihen voi puhallella kuplia ja sitä voi pärskytellä käsillä ja potkia jaloilla. Jos vesi pelottaa, kannattaa keskittyä rentoutumiseen.

Kun laittaa uimalasit silmille ja kasvot veden alle, voi kuunnella, millaiseksi oma ääni veden alla muuttuu. Oman äänen kuuntelu rentouttaa, samoin rauhallinen hengitys.

Uimataidon kannalta on hyvä opetella ensin pidättämään hengitystä ja sitten puhaltamaan veteen, sillä sekin rentouttaa.

Kiirettä ei ole: luottamus ja rohkeus eivät herää hetkessä.

Lue myös: Vauvauinti kehittää motoriikkaa ja sosiaalisia taitoja
Keskustele: Mitä tehdä, kun lapsi ei opi uimaan?

2. Kokeilkaa, miten vartalo liikkuu vedessä

Veden vastuksen vuoksi käveleminen on selvästi rankempaa vedessä kuin maalla. Riittävän syvä vesi kuitenkin kannattelee. Rinnan korkeudella vesi vajottaa, leuan korkeudella se jo kannattelee.

Kannattaa kokeilla, miten ja mihin suuntaan vartalo liikkuu, kun vettä liikutetaan. Vähitellen opitaan pitämään tasapaino ja korjaamaan sitä tarvittaessa.

Lue myös: Lapsi tarvitsee liikuntaa kaksi tuntia päivässä
Keskustele: Minkä ikäisenä lapset oppii uimaan?

3. Opeta laittamaan pää pinnan alle

Ensin laitetaan nenä veden alle, sitten silmät, otsatukka ja hiukset – kyykyssä vesi peittää pään. Kastautuminen onnistuu matalassakin vedessä ja altaan kaiteesta saa tukea. Tukea voi ottaa myös opettajan tai kaverin kädestä.

Heti alussa on hyvä opetella pitämään silmiä pinnan alla auki. Kun jalat vielä ulottuvat pohjaan, kannattaa kokeilla, millaista on kävellä pinnan alla.

Lue myös: Milloin lapsi oppii kävelemään? Asiantuntija vastaa
Keskustele: Minkä ikäisenä lapsenne on mennyt uimakouluun?

4. Opeta kellumaan

Ensin harjoitellaan erilaisia asentoja, joissa jalat eivät kosketa pohjaa. Pidetään kiinni altaan reunasta tai opettajan kädestä, kokeillaan kainalonsyvyisessä vedessä vaaka-asentoa niin selin- kuin päinmakuullakin.

Mitä rennommin osaa olla, sitä paremmin kelluu. Kun siltä tuntuu, voi irrottaa otteen altaan reunasta tai opettajan kädestä: nyt kellutaan!

Lue myös: Lastenreuma vaatii pitkäaikaista hoitoa
Keskustele: Mitä ihmettä, lapsi pelkää juoksevaa vettä

5. Opetelkaa liukumista

Virtaviivainen asento helpottaa liukumista, joten sen opettelemiseen kannattaa paneutua. Vedessä kömpelökin kokee itsensä sulavaksi.

Keskustele: Uimaan korvatulehduksen aikana

6. Ensin myyrää ja koiraa, sitten selkää ja rintaa

Ensin pitää opetella myyrää, koiraa, alkeisselkää ja -rintauintia. Kun ne sujuvat, uimarannat ja jatkokurssi odottavat!

Lähde: Uimaopetuksen käsikirja (2007). Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto.

Isomman lapsen uimataidottomuus: näin selviätte!

Tuhansien järvien maassa ei ole helppoa olla uimataidoton, ei varsinkaan nuorena. Uimataidoton jää monesta hauskasta paitsi, ja on lisäksi vesien lähellä jatkuvassa vaarassa. Uimataidottomuus on toiseksi suurin syy hukkumiskuolemiin heti alkoholin jälkeen.

– Uimataidottomuuteen liittyy paljon turhaa häpeää. Alaluokat ohittaneen lapsen voi olla vaikea tunnustaa ikätovereilleen osaamattomuutensa ja siksi hän joutuu turvautumaan valheisiin ja tekosyihin. Pelko oman uimataidottomuuden paljastumisesta syö energiaa, toteaa liikunnanohjaaja Laura Haataja Tampereen kaupungin liikuntatoimesta.

– Uimataidoton ei ole tippaakaan muita huonompi. Syy taidon viivästymiseen löytyy usein vain harjoituksen ja kokemuksen puutteesta. Lapsi ei opi uimaan, ellei hänelle tarjota kokemuksia vedestä.

Lapsen ei kannata hävetä osaamattomuuttaan eikä vanhemman syyllistää itseään siitä, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uimaan.

– Vanhempien innokkuus on suurin porkkana isollekin lapselle. Kun vanhemmat kannustavat, kehuvat ja huomaavat lapsen edistymisen, oppiminen helpottuu.

Lasta ja nuorta ei voi kuitenkaan opettaa väkipakolla. Nuoren pitää itse havaita ne mukavat asiat, jotka uimataito tuo tullessaan ja joihin sen puute estää osallistumasta.

– Oma isä tai äiti ei ehkä ole nuorelle sopivin uimaopettaja paitsi nuoren kehitysvaiheen myös uimaopetuksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Enää uimakouluissa ei opiskella ensimmäisenä koirauintia.

Älä pakota esiteiniä pikkulasten uimakouluun

Pienten lasten uimakoulu ei ole varhaisteinin opetukseen paras paikka. Kaikissa uimahalleissa ei ole nuorille omia ryhmiä, ja siksi isommat lapset sijoitetaan monesti aikuisten kanssa samoihin ryhmiin. Ryhmät ovat osallistujamääriltään lasten ryhmiä pienempiä.

– Aikuisten ryhmässä on hyvä henki, osallistujat kannustavat toisiaan. Kynnys tulla mukaan madaltuu, kun nuori huomaa, että yläikärajaa oppimiseen ei ole. Veikkaan, että oikeasti luultua useampi aikuinen on virallisesti uimataidoton.

Pohjoismaissa on käytössä uimataitomääritelmä, jonka mukaan ihminen on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan ja sieltä noustuaan pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, tästä vähintään 50 metriä selällään.

Uimahallissa on turha pelätä erottuvansa joukosta, sillä ulkopuolisen silmissä aikuisten uimaopetus voi näyttää vesirentoutukselta tai -jumpalta. Omalle lapselle sopivaa ryhmää kannattaa kysyä lähimmästä uimahallista.

Iso lapsi seuraa jo neuvoja

Isomman lapsen sijoittaminen aikuisten ryhmään on hyvä ratkaisu paitsi lapsen myös opettajan kannalta, sillä aikuisia ja lapsia opetetaan eri tavoin.

Pienet uimakoululaiset oppivat vesipedoiksi leikin varjolla, aikuinen saamiensa ohjeiden ja neuvojen avulla. Murrosikäinen osaa ottaa vastaan opettajan neuvot ja soveltaa niitä käytäntöön.

Lämmin uimahalliallas on luonnonvesiä parempi paikka opetella uimaan, sillä kylmässä on vaikea rentoutua ja uimataidon kannalta rentous on olennaista. Uimahallin altaita kiertävät kaiteet tuovat turvaa.

– Uimaan opettelu onnistuu, kun ihminen oppii luottamaan veden kantavuuteen ja rentoutuu. Vesi ei kannattele tönkkösuolattua muikkua. Jännittynyt ihminen hengittää pinnallisesti, jolloin kellumisesta tulee vaikeaa.

Keuhkoissa oleva ilma sen sijaan auttaa kellumaan.

Suurin osa oppii uimaan kymmenessä kerrassa

Uimaan opettelu aloitetaan veteen tutustumisesta. Moni uimataidoton pelkää vettä.

– Luottamus veteen syntyy lukuisten toistojen ja myönteisten kokemusten avulla. Oppilaan on luotettava opettajaansa, eikä tämä saa koskaan pettää oppilaansa luottamusta. Opettajana kannattelen uimakoululaista vedessä juuri niin kauan kuin hän haluaa, enkä irrota otetta kysymättä häneltä lupaa.

– Monen aikuisen vesipelko on saanut alkunsa lapsuudesta, kun hyvää tarkoittava aikuinen on rohkaissut lasta uimaan ja irrottanut otteensa tästä liian varhain. Yhtä lailla liiallinen varovaisuus ja veden vaaroista toitottelu voi aiheuttaa pelkoja.

Aikuisten ryhmässä ei käytetä leluja eikä kellukkeita, vaan kilpauimareiden harjoitusvälineinä tunnettuja uimalautoja.

– Uimalasit kannattaa hankkia, sillä veteen tutustutaan kastamalla kasvot veteen. Pohjan seuraaminen lisää monen mielestä turvallisuuden tunnetta eikä silmiin solahtanut vesi vie laseilla varustautuneen näkyvyyttä.

Myöhemmin uintitekniikkaopetuksessakin lasit ovat tarpeen, sillä niska kenossa polskuttelu ei etenemistä helpota.

– Suurin osa uimakoululaisista oppii uimaan kymmenessä kerrassa, jotkut vaativat useamman kerran. Kiirettä ei ole, harjoitus tekee mestarin!

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.