Lapsi Lapsen kasvatus
23/03/2016

Miten puhua lapselle terrorismista ja konflikteista?

Kauhistuttavat uutiset terrori-iskuista tuntuvat olevan nykyään arkipäivää. Myös lapset kohtaavat uutisia, kuvia ja videoita internetistä, tv:stä ja lehtien lööpeistä. Miten lapsi käsittelee näitä asioita, ja miten vanhemman pitäisi niistä hänelle puhua?

Miten puhua lapselle terrorismista ja konflikteista?

Kauhistuttavat uutiset terrori-iskuista tuntuvat olevan nykyään arkipäivää. Myös lapset kohtaavat uutisia, kuvia ja videoita internetistä, tv:stä ja lehtien lööpeistä. Miten lapsi käsittelee näitä asioita, ja miten vanhemman pitäisi niistä hänelle puhua?

Terrorismi herättää paljon kysymyksiä ja usein myös pelkoa. Mannerheimin lastensuojeluliiton Tatjana Pajamäki neuvoo aikuisia pysymään itse mahdollisimman rauhallisina. Näin pelko ei siirry lapseen.

– Lapsi ottaa mallia omaan reagointiinsa vanhemman tai muun läheisen aikuisen suhtautumisesta, joten rauhallisuus on tärkeää. Tällöin lapsikin kokee olevansa turvassa. Jos aikuinen on itse ahdistunut maailman tilanteesta, pitää ahdistus purkaa toisen aikuisen kanssa, ettei tule siirtäneeksi sitä lapseen. Lapsi ei ole valmis kantamaan ja käsittelemään tätä ahdistusta, Pajamäki kertoo.

– Pysy itse rauhallisena. Näytä, että syytä huoleen ei ole. Kerro, että meillä ei ole vaaraa, ja sinä olet turvassa. Lapsen ei pitäisi antaa kantaa huolta asioita, joihin he eivät voi vaikuttaa. Siksi lapsen on tärkeä kuulla, että meillä ei ole hätää.

Lue myös: Lapsen puhumaan oppiminen

Miten puhua konflikteista lapselle?

Kerro tosiasiat, mutta huomioi lapsen ikä. Lapsi voi turvautua mielikuvitukseen, ja ikään kuin paikata puuttuvat kohdat omalla tarinallaan. Tällöin mielikuva voi olla todellisuuttakin pelottavampi.

– Yksityiskohdilla ja ihmisten surulla mässäily ei ole lapselle suotuisaa, Pajamäki sanoo.

Sodista voi kertoa, että ne ovat ylipäätään monimutkaisia eri maiden välisiä riitoja, joilla on usein pitkä historia. Niitä on usein vaikea ymmärtää tuntematta kaikkia niihin liittyviä taustoja. Aikuistenkin on vaikea toisinaan ymmärtää niihin johtavia syitä.

– Ylipäätään ohjeistaisin aikuista antamaan lapselle aikaa ja tilaa kuunnella lasta ja antaa lapsen kysyä ja kertoa omista tuntemuksistaan. Voi kysyä, mitä tunteita konflikti lapsessa herättää.

Lue myös: Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja painajaisia

Anna lapsen reagoida

Lapsi voi ilmaista omaa hämmennystään ja pelkoaan myös aikuista hämmentävällä tavalla, kuten vitsaillen tai nauraen. On tärkeää, että lapsen kaikenlaisiin reaktioihin suhtaudutaan kärsivällisesti ja annetaan aikaa ja mahdollisuus ilmaista, ymmärtää ja työstää tapahtumaa omalla tavallaan.

Vanhempikin voi kuitenkin toki todeta olevansa surullinen tapahtumasta.

– Ole ylipäätään kuulolla ja läsnä. Kysele rohkeasti, jos sinusta tuntuu, että lapsi pohtia asiaa tai asia painaa hänen mieltään, mutta älä pakota puhumaan.

Vanhempana kannattaa myös seurata uutisia niin, ettei lapsi altistu samalle kriisiuutistulvalle jatkuvasti. Lapsi on tällöin paremmin suojassa jatkuvalta ylimääräiseltä yksityiskohtien mieleen palauttamiselta.

– Lapsi ei tarvitse päivitettyä uutistietoutta, se todennäköisesti vain ahdistaa häntä. Lapsella on aina vähemmän selviytymiskeinoja käsitellä asiaa. Siksi lapsia täytyy suojella uutisvirralta.

Lue myös: 7 asiaa, joita lapselle ei pitäisi sanoa

Minkä ikäinen tarvitsee juttelua?

Ihan pienten lasten kanssa sodasta ja terrorismista puhuminen voi olla tarpeetonta. Iän ohella tärkeää on myös huomioida lapsen yksilöllisyys: kuinka herkkä hän on huolestumaan ja ahdistumaan erilaisista asioista.

– Lapselle, joka ei joudu kosketuksiin median kanssa muualla kuin kotona (jossa vanhempi voi esimerkiksi television aukioloa säädellä) ei tarvitse varta vasten puhua sodista, ainakaan ahdistavaan ja pelottelevaan sävyyn, Pajamäki lisää.

– Vähän isommat lapset, jotka päiväkodissa tai koulussa ehkä törmäävät asiaan ja lukevat jo juttuja esimerkiksi netistä ja lööpeistä, vaativat keskustelua.

Juttua varten haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Auttavien puhelinten päällikköä Tatjana Pajamäkeä.

Lue myös: Pelkäätkö liikaa lapsesi puolesta? – Näin pääset eroon turhista peloista

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.