Lapsi Lapsen kasvatus
06/01/2016

Puuttuvatko isovanhemmat lasten kasvatukseen? Näin asetat heille rajat

Isovanhempien yllätysvierailut, vaatimukset ja liiallinen puuttuminen lapsen kasvatukseen voi kiristää hermoja. Silti siitä voi olla vaikea sanoa ääneen. Myös isovanhemmille saa ja pitää asettaa rajat.

Puuttuvatko isovanhemmat lasten kasvatukseen? Näin asetat heille rajat

Isovanhempien yllätysvierailut, vaatimukset ja liiallinen puuttuminen lapsen kasvatukseen voi kiristää hermoja. Silti siitä voi olla vaikea sanoa ääneen. Myös isovanhemmille saa ja pitää asettaa rajat.

Käyttäytyvätkö lastesi isovanhemmat hankalasti? Esittelemme 9 yleistä ongelmatilannetta ja ratkaisua niihin.

1. Isovanhemmat haluavat päättää asioista puolestanne

Anoppi vaati lapsen synnyttyä, että muutamme samalle paikkakunnalle kuin hän. Anoppi halusi myös valita lapsen nimen.

Isovanhemmat eivät ehkä näe, millaiselta heidän käytöksensä näyttäytyy muiden silmissä. Jos isovanhemmat tuntuvat jyräävän, heille pitää viestittää, että he eivät voi elää lasten tai lastenlasten kautta. Elämässä pitäisi olla muutakin sisältöä.

Keskustele: Tunkeutuva anoppi

2. Anoppi syyttää äitiä lasten ongelmista

Jos lapsellamme on jokin ongelma, minä äitinä olen syyllinen, koska en ole tehnyt niin kuin anoppi on käskenyt. Isä ei ole koskaan syyllinen.

Mies ei välttämättä halua puuttua tilanteeseen, koska hän ei halua loukata omaa äitiään eikä valita kahden naisen välillä. Mutta aikuinen poika on se, joka asettaa rajat.

Kun miniä ja anopin välit ovat kireät eikä mies tee asialle mitään, se voi ajaa parisuhteenkin kriisiin. Miniä voi kokea, että mies valitsee lapsuudenperheen eikä omaa perhettään.

Jos isovanhempien ja lastenlasten suhde on hyvä, isä voi ottaa hoitaakseen vierailut omien vanhempiensa luona. Näin lapsenlasten ja isovanhempien yhteys säilyy.

Lue myös: Sotkeeko anoppi parisuhteesi?

3. Isovanhemmat tulevat varoittamatta kylään

Vaari tulee vierailulle milloin sattuu. Yleensä, kun lapsi on unilla ja itsellä olisi hetki omaa aikaa.

Jos isovanhemmat tulevat kylään kysymättä ja kutsumatta, heille voi kertoa, että perheellä on omiakin juttuja, joiden vuoksi vierailuista pitää sopia etukäteen.

Lue myös: ”Lapsi ei ole yhtään näköisesi” ja muut kommentit, joita tuore vanhempi ei halua kuulla

Keskustele: Miksi ei tajuta, että isovanhemmillakin on elämä

4. Isovanhemmat puuttuvat kasvatukseen

Isovanhemmat yrittävät tehdä kasvatukseen liittyviä päätöksiä puolestani. Jatkuva vihjailu siitä, että kasvatan lastani väärin, on erittäin loukkaavaa.

Kun isovanhemmat neuvovat ja puuttuvat lasten kasvattamiseen pyytämättä, se koetaan ärsyttäväksi. He yleensä tarkoittavat hyvää, mutta onnistuvat loukkaamaan vanhempia.

Toisaalta kasvatustavat ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Enää eivät päde samat säännöt kuin kolmekymmentä vuotta sitten.

Myös isovanhempien pitää tehdä päivitystyötä, he eivät voi jäädä jumiin ohjeisiin, jotka pätivät heidän kasvattaessaan omia lapsiaan.

Lue myös: Anoppi sekaantuu kasvatukseen, miten toimia?

5. Isovanhemmat eivät pidä yhteyttä lapsenlapsiinsa

Isovanhempien ei voi olettaa olevan hoitoautomaatteja, heillä on oikeus myös omiin menoihin. Mutta vanhemmat voivat kertoa, että he toivovat ja kaipaavat yhteydenpitoa.

Isovanhemmilta kannattaa kysyä, ovatko he tiedostaneet, miten paljon he menettävät, kun heillä ei ole yhteyttä lapsenlapsiin.

Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa. Jos isovanhemmat eivät ole kiinnostuneita, lapsille voi hankkia bonusisovanhemmat muista sukulaista tai läheisistä ihmisistä.

Lue myös: Miten toimin hankalan anopin kanssa? Perheterapeutti neuvoo

6. Isovanhemmat eivät piittaa turvallisuudesta

Lapsi saattaa matkustaa autossa ilman asianmukaista istuinta. Ja hänelle syötetään ruokia, joiden antaminen on allergioiden takia kielletty.

Isovanhemmat voivat ajatella, että turvaistuimet ja ruokien rajoittaminen ovat turhaa hössöttämistä. Turvalaitteet voivat lisäksi olla teknisesti vaikeita ja isovanhemmat voivat kokea niiden käytön hankalaksi.

Mutta kun lastenlasten arki on turvallista, se helpottaa isovanhempienkin oloa. Isovanhempien pitäisi toimia avoimesti.

Jos he haluavat poiketa annetuista ohjeista, heidän on kysyttävä siihen vanhempien suostumus.

Lue myös: Anoppi neuvoi puremaan vauvaa! Vanhempien saamat hulluimmat kasvatusneuvot

7. Isovanhemmat tyrkyttävät krääsää

Ukki tuo lapsenlapselle kaikenlaista krääsää, vaikka me emme halua enää turha tavaraa kotiimme.

Isovanhemmilta voi toivoa tavaran sijaan yhteistä aikaa lastenlasten kanssa. He voivat järjestää kivan retken tai ottaa lapsenlapset yökylään.

Isovanhemmat voivat tarjota lapsille kiireetöntä läsnäoloa, joka on erityistä ja arvokasta.

Lue myös: 7 periaatetta, joista sinäkin vanhempana joudut luopumaan

8. Isovanhemmat suosivat toisia lapsenlapsiaan

Suosiminen näkyy raha-asioissa ja lasten kohtelussa. Jos isovanhemmilla on suosikkeja lastenlasten joukossa, he ovat usein suosineet jo jotakuta omista lapsistaan.

Voi olla, että äiti on kokenut tyttären poikia läheisemmäksi ja tästä syystä myös tyttären lapset tuntuvat läheisemmiltä kuin muut lapsenlapset.

Usein vanhemmat nielevät tämän hiljaa, sillä he eivät halua aiheuttaa riitaa. Pelkona voi myös olla, että isovanhemmat ovat entistä vähemmän tekemisissä lapsenlasten kanssa, jos vanhemmat nostavat asian esille.

Mutta suosimisesta pitäisi keskustella isovanhempien kanssa, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Jos asiasta vaikenee, antaa samalla hiljaisen hyväksynnän sille.

Keskustele: Mummo suosii siskon lasta

9. Isovanhemmat tissuttelevat lasten nähden

Isovanhempien jatkuva tissuttelu hiertää välejä. Varsinkin kun en voi koskaan tietää, milloin se muuttuu rankaksi kännäämiseksi.

Vanhempien ja isovanhempien pitää tehdä molemminpuolinen sopimus. Jos lapsenlapset tulevat kylään, isovanhemmat eivät juo alkoholia. Muuna aikana isovanhempien alkoholinkäyttö on heidän oma asiansa.

Vanhemmilla on lupa nollatoleranssiin. Jos tämä ei käy, lapsille pitää järjestää jokin muu hoitokuvio. On hirveän vaikeaa määrätä omia vanhempiaan, mutta rajat on vedettävä.

Vanhemmista voi tuntua, että on julmaa kieltää yhteydenpito, mutta ensisijaisesti on ajateltava lapsen etua.

Lue myös: Saako lasten seurassa juoda alkoholia?

Keskustele: Saako teidän mielestä juoda yhtään lasten seurassa?

Asiantuntijana Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa.

Puhu ongelmista isovanhemmille ääneen

Kun isovanhemmat tekevät jotakin, joka saa sinut suuttumaan, älä niele kiukkuasi. Sano se ääneen.

– Vanhempien tehtävänä on asettaa rajat, tarpeen vaatiessa myös isovanhemmille. Jos isovanhemmat rikkovat perheen sääntöjä vastaan, siitä pitää puhua, sanoo Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa, joka on itsekin isoäiti.

– Isovanhemmille voi kertoa, että he ovat arvokkaita ja heidän apuaan kaivataan, mutta perheen omia sääntöjä pitää kunnioittaa.

Miksi kielteisistä asioista puhuminen tuntuu niin vaikealta?

– Omille vanhemmilleen ei halua tuottaa pahaa mieltä, siitä tulee syyllinen olo. Meidät on kuitenkin kasvatettu kunnioittamaan vanhempiamme.

Lisäksi vanhemmat pelkäävät, että hankalista asioista puhuminen voi rikkoa välit. Jos perhe on riippuvainen isovanhempien hoitoavusta, heitä ei uskalleta suututtaa. Mutta jos välejä hiertävistä asioista ei puhuta, ei tapahdu muutostakaan.

– Mitä aikaisemmin vanhemmat puuttuvat, sen helpompi tilanne on korjata. Jo odotusaikana olisi hyvä sopia lapsenlapsia koskevista pelisäännöistä.

Isovanhemmille pitäisi uskaltaa puhua avoimesti ja asiasta. Keskustelussa kannattaa kertoa ensin hyvistä asioista, joita arvostaa ja vasta sitten niistä, joihin toivoo muutosta.

Omien vanhempien kohtaaminen aikuisten tasolla voi olla hankalaa, sillä vanhempien seurassa on helppo pudota itse takaisin lapseksi.

– Keskustelussa ei saa mennä henkilökohtaisuuksiin eikä ryhtyä kaivelemaan omaa lapsuuttaan, vaan asiat on pidettävä asioina.

Anna isovanhempien reagoida rauhassa

Jos kaikesta huolimatta keskustelu päättyy siihen, että isovanhemmat loukkaantuvat, pallon voi heittää heille.

– Aloitteen voi jättää isovanhemmille. Voi esimerkiksi sanoa, että ottakaa yhteyttä, kun olette valmiita noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Jos isovanhemmat haluavat aidosti olla lastenlastensa kanssa, he kyllä pääsevät yli loukkaantumisen tunteesta ja ottavat yhteyttä, Oulasmaa sanoo.

Jos aloitteen tekeminen tuntuu toivottomalta, voi pyytää myös ulkopuolista keskusteluapua.

– Kun asioita käydään läpi terapeutin kanssa, osapuolet usein kokevat, että heitä todella kuunnellaan. Usein kysymyksessä on väärin tulkituista tai väärin ymmärretyistä asioista.

Kaikkia ei voi muuttaa

Tee omalta osaltasi voitavasi, mutta muista, että et voi kuitenkaan muuttaa muita. Tee omat ratkaisusi, jos yhteispeli ei onnistu.

– Jos isovanhempien kanssa ei saada luotua yhteisiä sääntöjä esimerkiksi alkoholinkäytön suhteen, heidän kanssaan ei tarvitse olla tekemisissä.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.