Lapsi Lapsen kasvatus
03/10/2016

Taaperokin voi stressaantua – tunnista lapsen stressin merkit

Jopa taapero voi stressaantua, mutta vanhemmat eivät aina tunnista stressin merkkejä. Outo kiukuttelu ja yökastelu voivat johtua jännityksestä. Lapsen uupumuksen syy voi löytyä yllättävän läheltä, sillä vanhemman stressi ja työhuolet kuormittavat myös lasta.

Taaperokin voi stressaantua – tunnista lapsen stressin merkit

Jopa taapero voi stressaantua, mutta vanhemmat eivät aina tunnista stressin merkkejä. Outo kiukuttelu ja yökastelu voivat johtua jännityksestä. Lapsen uupumuksen syy voi löytyä yllättävän läheltä, sillä vanhemman stressi ja työhuolet kuormittavat myös lasta.

Ajattelemme usein, että stressi kuuluu aikuisuuteen. Se hiipii elämäämme opiskeluaikana ja iskee kunnolla työelämässä. Tämä käsitys on kuitenkin väärä.

Pienikin lapsi voi kärsiä stressistä, mutta hän ei välttämättä ymmärrä, mistä on kyse. Lapsi tuntee epämääräistä pahaa oloa, joka saa hänet kiukuttelemaan ja käyttäytymään oudosti. Oikuttelu hämmentää vanhempia, jos lapsi ei osaa kertoa, mikä häntä ahdistaa.

Persoona vaikuttaa stressiherkkyyteen

Pikkulapset voivat stressaantua, jos uusien taitojen opettelu on vaikeaa, eivätkä he pysy ikätovereidensa tahdissa. Koululaiset voivat uupua läksyistään yhtä paljon kuin aikuiset töistään. Kehon muutokset, tulevaisuuspaineet ja ihmissuhteiden kiemurat kuormittavat murrosikäistä.

Lapsen stressiherkkyys riippuu osittain hänen persoonastaan. Toinen innostuu uusista asioista, mutta toinen pelkää niitä ja menettää ruokahalunsa. Lapsen ikä puolestaan vaikuttaa stressin aiheisiin. Alakoululainen voi jännittää uutta opettajaa, mutta isompi lapsi ei hätkähdä muutosta yhtä paljon.

Osa kasvatusasiantuntijoista uskoo, että nykylapset stressaavat enemmän kuin aikaisemmat sukupolvet. Isovanhempamme eivät hoivanneet lapsiaan yhtä paljon kuin nykyvanhemmat, mutta perheet olivat suurempia ja tiiviimpiä. Kotiäitiyhteiskunnan murruttua lapset viettävät enemmän aikaa yksin ja perheen ulkopuolella. Vaikka koulun iltapäiväkerhossa olisi mukavaa, ero vanhemmista voi uuvuttaa lasta.

Keskustele: Voiko leikki-ikäinen saada kuumeen stressin vuoksi?

Lue myös: Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja näkee painajaisia

Vanhemman ongelmat kuormittavat lasta

Pienet hartiat kantavat joskus niin suurta taakkaa, että aikuinen järkyttyy kuultuaan stressin syyn. Vaikka kaikki olisi hyvin lapsen elämässä, väkivalta- ja sotauutiset voivat viedä hänen yöunensa.

Lue myös: Miten puhun lapselle terrorismista ja konflikteista?

Lapset reagoivat herkästi myös aikuisten paineisiin. Vanhempien vaikeudet, kuten työttömyys ja rahahuolet, koettelevat koko perhettä. Vanhemman stressi on lapselle ahdistava kokemus, koska ihminen, jonka pitäisi tukea lasta, onkin yhtäkkiä voimaton.

Erityisen raskaita lapselle ovat muutokset, jotka vaikuttavat sekä hänen arkeensa että läheisten käyttäytymiseen. Esimerkiksi avioero tai vanhemman kuolema muuttaa perhemuotoa lopullisesti. Aikuisten ärtymys tai suru ja ulkopuolisten kysymykset hämmentävät lasta. Hän voi stressaantua miettiessään, miten hänen pitäisi käyttäytyä, jotta tilanne helpottuisi.

Lue myös:
Mindfulness auttaa lapsiperheen stressiin ja kiireeseen
Näin vanhempien kehonkieli vaikuttaa lapsen kehitykseen

Nämä voivat olla lapsen stressin merkkejä:

  • Painajaiset, univaikeudet ja väsymys. Ahdistavat asiat voivat häiritä lapsen unta tai lapsi voi paeta niitä nukkumalla poikkeuksellisen paljon.
  • Ruokahalun heikentyminen tai ahmiminen.
  • Yökastelu ja kuivaksi oppineen lapsen yllättävät pissavahingot.
  • Vatsakipu, päänsärky tai muu krooninen kipu, johon ei löydy syytä.
  • Voimakas peukalon imeminen, kynsien pureskelu, hiusten repiminen tai ihon raapiminen.
  • Pakonomaiset liikkeet, ääntely tai elämää hallitsevat rutiinit, joita lapsi ei pysty lopettamaan.
  • Käytöksen voimakas muuttuminen. Kiltti lapsi alkaa kiusata muita tai ilopilleri muuttuu vetäytyväksi ja araksi.
  • Koulunkäynnin ja kotiaskareiden toistuva laiminlyönti tai unohtelu.
  • Jyrkät mielialanvaihtelut.
  • Jatkuva kiukuttelu tai kapinointi.

Aikuisen on tuettava stressaantunutta lasta

Lasta ei saa jättää ratkomaan stressaavaa tilannetta yksin. Vaikka lapsen stressi ahdistaisi aikuista, vanhemman on hillittävä tunteensa. Jos aikuinen menee paniikkiin ja komentaa lasta lopettamaan turhan hermoilun, lapsen stressi voi pahentua.

Uupuneen vanhemman on vaikea helpottaa lapsen pahaa oloa. Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat hoitavat myös omaa stressiään ja koko perheen ongelmia. Vaikeaan elämäntilanteeseen voi hakea apua esimerkiksi neuvolasta, sosiaalitoimesta tai terapiasta.

Jos perhe-elämä sujuu, mutta lapsi on jännittynyt tai pelokas, vanhemman kannattaa selvittää, miten lapsella sujuu kaveripiirissä, hoitopaikassa tai koulussa. Myös lapsen ajankäyttöä kannattaa pohtia. Mukavatkin harrastukset voivat kuormittaa lasta, vaikka hän haluaisi jatkaa niitä.

6 tapaa lievittää lapsen stressiä:

  1. Tarkastele omaa käytöstäsi ja perheenne ilmapiiriä. Yritä lievittää stressiäsi äläkä rasita lasta puhumalla työpaineista ja rahasta. Parisuhdeongelmiin kannattaa hakea ammattiapua, sillä lapset vaistoavat vanhempien välisen kireyden.
  1. Pysy kartalla siitä, kenen kanssa lapsi viettää aikaa. Kysele päiväkodin, koulun ja kaveripiirin kuulumiset. Tarkkaile, miten lapsi pärjää koulussa ja onko hänellä ystäviä.
  1. Auta lasta sanoittamaan tunteitaan ja kohtaamaan jännittävät asiat. Jos lapsi kiukuttelee, kysy, miksi hänellä on paha mieli. Puhukaa etukäteen stressaavista tilanteista, kuten kokeista. Pienen lapsen kanssa jännittävää tilannetta voi harjoitella leikin avulla tai piirtämällä kuvan, jossa kohtaa pelottavan asian.
  1. Huolehdi siitä, että lapsi lepää tarpeeksi. Jos kaikki illat on varattu harrastuksille, lapsi voi uupua, vaikka tekeminen olisi hauskaa. Älkää suunnitelko ja aikatauluttako perheen vapaa-aikaa liikaa.
  1. Älä anna lapsen käyttää tietokonetta ja puhelinta myöhään illalla, ettei hänen unensa häiriinny. Tarkkaile, mitä hän katselee televisiosta ja netistä. Lasta ei voi eikä tarvitse suojella maailman kaikelta pahuudelta, mutta hänen ei tarvitse altistua sille liikaa.
  1. Opeta lasta erottamaan hyvä ja paha stressi. Pieni paine on luonnollinen reaktio ennen tärkeää suoritusta. Lapsi voi oppia nauttimaan kohtuullisesta jännityksestä, kun hän tietää sen olevan normaalia ja hän saa palautua suorituksesta.

Lähteet: American Psychological Association, Duodecim, Healthy Children, Kids Health, MLL

Avainsanat

Kommentit

Tämä oli hyvä aihe – omassa kiireessä ei välttämättä huomaa sitä, miten lapsi siihen reagoi. Ja oma esimerkki on kuitenkin yksi tärkeimpiä kasvatuksen kannalta.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.