Lapsi Lapsen kasvatus
27/10/2015

Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja painajaisia

Leikki-ikäisten tavallisia pelon kohteita ovat mielikuvitusolennot, kuten kummitukset ja möröt, pimeä ja painajaiset sekä eläimet. Pimeän pelko ja painajaiset alkavat tyypillisesti 3–4 vuoden iässä. Kokeile pelkoihin keskustelua, rauhallisia iltoja, yövaloa ja mielikuvituksen vastaiskua.

Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja painajaisia

Leikki-ikäisten tavallisia pelon kohteita ovat mielikuvitusolennot, kuten kummitukset ja möröt, pimeä ja painajaiset sekä eläimet. Pimeän pelko ja painajaiset alkavat tyypillisesti 3–4 vuoden iässä. Kokeile pelkoihin keskustelua, rauhallisia iltoja, yövaloa ja mielikuvituksen vastaiskua.

Lapsi pelkää painajaisia

Unimaailmaa voivat vilkastuttaa isot elämänmuutokset, kuten vanhempien ero, muutto tai uusi hoitopaikka. Myös ennen nukkumaanmenoa katsottujen tv-ohjelmien ja pelien tapahtumat voivat tulla uniin.

Kun lapsi herää yöllä painajaiseen, vanhemman tehtävä on lohduttaa ja helliä häntä ja pyrkiä rauhoittamaan hänet niin, että unien jatkaminen onnistuu. Päiväsaikaan lapsen kanssa voi keskustella painajaisesta.

– Monesti vanhemmat ajattelevat, että peloista puhuminen voimistaa niitä. Se ei kuitenkaan ole totta, vaan pelkojen käsitteleminen yhdessä rakentaa hiljalleen lapsen kykyä kohdata niitä, sanoo Auttavien puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Leikki-ikäisen vilkasta mielikuvitusta, joka luo pelkoja ja painajaisia, voi käyttää hyödyksi niiden voittamisessa. Lapsen kanssa voi keksiä pelastavan unisankarin tai asettaa kaappiin askarrellun mörönkarkottimen.

Kouluikää lähestyessään lapsi alkaa vähitellen ymmärtää myös ”järkiselityksiä”, kuten, että mörköjä ei oikeasti ole olemassa.

Painajaisten ja pelkojen ennaltaehkäisyssä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä lapsi katsoo ja pelaa. Jos lapsi on herkkä, mediatarjontaa kannattaa karsia ennemmin oman tuntuman kuin annettujen ikärajojen perusteella.

Aina lasten pelot eivät johdu siitä, mitä vanhemmat ovat tehneet tai jättäneet tekemättä, sallineet tai jättäneet sallimatta. Osa peloista liittyy tiiviisti tiettyihin kehityskausiin ja menee aikanaan ohi itsestään.

Lue myös: Miten toimia, jos lasta kiusataan päiväkodissa

Lapsi pelkää pimeää

Pimeässä lapsi on epävarma, koska silloin ei näe yhtä hyvin kuin päivällä, ja se, mitä näkee, näyttää erilaiselta. Nukkuessaan lapsi työstää edellisen päivän tapahtumia, tunnelmia ja tunteita.

Tutkikaa yhdessä pimeää, jolloin se muuttuu vähemmän pelottavaksi.

Helpota lapsen pimeän pelkoa ja tutki yhdessä lapsen kanssa:

  • Millaisia varjoja tavarat saavat aikaan hämärässä huoneessa?
  • Miltä kasvot näyttävät, kun niitä valaisee taskulampulla eri kulmista?
  • Miltä huone ja komerot näyttävät valot päällä ja ilman niitä?
  • Millaisia ääniä makuuhuoneeseen saattaa kuulua, kun lapsi odottelee unta?
  • Mitä kivoja puolia pimeällä voi olla? Siellä voi esittää vaikka varjoteatteria.

Keskustele: Miten eroon lapsen pimeän pelosta?

Lue myös: Kun lapsi pelkää

Lapsi pelkää kuolemaa

Kun lapsi kuuden ikävuoden tienoilla alkaa pelätä kuolemaa ja kysellä siitä, vanhempi joutuu tekemään hankalan valinnan: kerronko rehellisesti, että kyllä, mitä vaan voi koska vaan sattua vai onko minulla oikeus pehmentää asiaa.

Tatjana Pajamäki rohkaisee isoissa kysymyksissä jälkimmäiseen tapaan.

– Vaikka aikuinen tietää, että elämä ei ole aina myönteistä ja ennakoitavaa, hänellä on silti oikeus, jopa velvollisuus, luoda maailmasta lapselle optimistinen kuva. Aikuiseksi kasvaessaan lapsi kyllä ehtii oppia myös ne tosiasiat.

Lapsen vaikeisiin kysymyksiin kannattaa valmistautua ennalta. Aikuisen on hyvä miettiä, mitä minä ajattelen kuolemasta ja keiden muiden ajattelutavoista voisin lapselle kertoa. Jos jokin asia tuntuu itselle ylivoimaiselta käsitellä, sitä ei kannata näyttää lapselle, vaan yrittää työstää asiaa aikuisseurassa.

Keskustele: Miten puhua lapsen kanssa kuolemasta?

Lapsi pelkää lääkäriä

Jos lapsi pelkää jotain arkisempaa ja konkreettisempaa, kuten rokotusta tai hampaan paikkaamista, vanhemman kannattaa rehellisesti kertoa lapselle, mitä neuvolassa tai lääkärikäynnillä tulee tapahtumaan.

Lapselle voi myös yrittää varovasti kuvailla, miltä toimenpiteet tuntuvat mutta samalla vakuuttaa, että kipua pyritään mahdollisuuksien mukaan lievittämään.

Lapsen ajatuksia kannattaa myös yrittää suunnata siihen, miten mukavalta tuntuu ja mitä sitten tehdään, kun pelottava käynti on takana.

Jos vanhempi itse pelkää kovasti hammaslääkäriä, voi olla viisasta, että sinne lähtee lapsen kanssa toinen vanhemmista.

Sama koskee eläinpelkoja – jos vanhempi pelkää koiria, on ehkä parempi, että lapsi tutustuu niihin jonkun toisen aikuisen avustuksella.

Lue lisää: Lapsi ja lääkäripelko

Onko lapsen pelko aitoa?

Joskus vanhemmasta voi tuntua, että lapsen pelko ei ole aitoa, vaan tämä käyttää sitä esimerkiksi vetkutellakseen nukkumaan menoa. Totta onkin, että lapset voivat rajoja ja huomiota hakiessaan käyttää hyvinkin nokkelia keinoja.

Kun lapsensa tunteva vanhempi pysähtyy hetkeksi miettimään asiaa tämän tasolta, hän yleensä oivaltaa, onko pelko aitoa ja jos ei ole, mistä muusta on kyse.

– Jos lapsi on uhmaiässä, hän voi hakea rajoja myös nukkumaan mennessä. Toisinaan lapsi voi oireilla myös kiiretilannetta perheessä. Jos yhteisiä, rauhallisia hetkiä on ollut viime aikoina vähän, lapsi saattaa yrittää pysäyttää vanhemman luokseen kertomalla pelosta.

Lue lisää: Lapsen valehteluun on monta syytä

Milloin lapsen pelkoihin tarvitsee asiantuntija-apua?

Yleensä pelkäävälle lapselle riittävät vanhemman ymmärrys ja tuki. Joskus pelkojen taustalla voi olla niin sanottu pelko-oireinen häiriö,jolle on tyypillistä pysyvä, voimakas ja lapsen elämää kohtuuttomasti häiritsevä pelko.

Joskus lapsi on voinut joutua kohtaamaan elämässään jotain epätavallisen vaikeaa ja pelottavaa. Näissä tapauksissa tilannetta voi olla tarpeen selvittää ja apua suunnitella ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.

Ulkopuolista apua on hyvä hakea aina myös silloin, jos lapsen pelko herättää vanhemmassa voimakasta ja toistuvaa huolta.

Lue myös: Miksi taapero raivoaa? Toimi näin kiukuttelevan lapsen kanssa

Lähteenä on käytetty Tatjana Pajamäen haastattelun lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettisivuja. Sivuilta löytyy esimerkiksi julkaisu Pelottaa! Työkirja lapsen pelkojen kohtaamiseen.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.