Lapsi Lapsen kehitys
26/10/2016

Lapsen hahmotusongelmia ei usein huomata – näin ne näkyvät arjessa

Jos lapsen vaatteet eivät tahdo mennä päälle, maitolasit kaatuvat ja tavarat ovat hukassa, syy voi löytyä hahmotuksen ongelmista. Hahmotustaitoja tarvitaan lähes kaikessa käytännön toiminnassa.

Jos lapsi ei näe edessään olevaa esinettä, hänen näössään ei välttämättä ole vikaa. Haluttomuus tutustua uusiin paikkoihin ei myöskään johdu aina arkuudesta. Kyse saattaa olla visuaalisen eli nähdyn hahmotuksen ongelmista.

Hahmotusvaikeuksista kärsivä lapsi ei pysty tulkitsemaan ulkomaailmasta tai omasta kehostaan tulevaa tietoa oikein, vaikka aisteissa ei olekaan vikaa. Koska lähes kaikki toiminta vaatii visuaalista hahmottamista, siihen liittyvät ongelmat vaikuttavat elämään monin eri tavoin.

Hahmotusongelmia huomataan jo leikki-iässä

Pukeminen voi olla yhtä tuskaa, koska lapsen on vaikea käsittää, miten vaatteet saa päällensä. Koska lapsi tulkitsee kuvia puutteellisesti, hän saattaa ymmärtää väärin kuvakirjojen tapahtumia. Jos lapsella on vaikeuksia avaruudellisessa hahmottamisessa, hän voi olla arka tutustumaan ympäristöönsä ja eksyä tutuissakin paikoissa, kuten päiväkodissa.

– Hahmotusongelmat jäävät usein vaille tiedostamista ja riittävää huomiointia, sanoo neuropsykologi Niina Ritari HYKS:n Lastenlinnasta.

Hahmotusongelmista kärsivät lapset ovat usein kielellisesti vahvoja: he saattavat puhua ikätasoaan paremmin, heillä on laaja sanavarasto ja hyvä muisti.

Kielellisesti lahjakas lapsi saattaa myös kompensoida hahmotusvaikeuksia kyselemällä, miten maailma toimii. Hänen on helpompi ymmärtää asiat kerrottuina kuin näköhavaintojen avulla.

Lapsi saattaa selvittää jopa ensimmäiset kouluvuodet hyvin pelkästään erinomaisten kielellisten taitojen avulla. Hahmotushäiriö huomataan usein kouluiässä, kun lapsen pitäisi oppia liikkumaan itsenäisemmin, tai vasta ala-asteen myöhemmillä luokilla oppimisvaikeuksien myötä.

Varhaisimmillaan hahmotusongelmat huomataan leikki-iässä 3–5-vuotiaana, yleensä päiväkodissa tai neuvolan ikäkausitarkastuksissa, kun lapsi ei suoriudu ikätasoaan vastaavista tehtävistä.

Hahmotusvaikeudet ovat usein perittyjä. Toisella tai molemmilla lapsen vanhemmista on ollut samanlaisia ongelmia. Ne voivat olla myös seuraus aivovauriosta tai neurologisesta sairaudesta. Esimerkiksi pikkukeskosena syntyneillä lapsilla hahmotusvaikeudet ovat suhteellisen yleisiä.

Lue myös: Lapsen oppimisvaikeudet
Keskustele: Te, joiden lapsilla on todettu hahmotushäiriö

Näin lapsen hahmotustaidot kehittyvät

Huom! Taitojen oppimisen vaihteluväli on normaalissakin kehityksessä laaja.

1-vuotias

  • Oppii käyttämään käsiään monipuolisesti: irrottaa esineen, kiertää rannettaan, yhdistelee liikesarjoja, heittää palloa.
  • Käyttää esineitä tarkoituksenmukaisella tavalla saavuttaakseen päämääränsä, ei vain käden jatkeena.

2-vuotias

  • Osaa koota helppoja palapelejä, rakentaa palikoista tornin ja vetää lelua perässään. Syö itse lusikalla, vaikkakin sotkuisesti.
  • Siirtää tuolin ja kiipeää sen päälle ylettääkseen haluamaansa esineeseen.

3-vuotias

  • Alkaa pukea itse ja osaa syödä hyvin itse.
  • Piirtää tunnistettavia kuvia, ”pääjalkaisia”.

4-vuotias

  • Piirtää enemmän yksityiskohtia ja kokoaa monimutkaisia palapelejä.
  • Pukeutuu itsenäisesti, tarvitsee apua vetoketjuissa ja napeissa.

Lähde: Dorothy Einon: Kehittyvä ja onnellinen lapsi (WSOY 1999).

Lue myös: Tunnista lapsen temperamentti, niin ymmärrät häntä paremmin
Keskustele: Visuaalinen hahmotushäiriö lapsella

Kaveruuskin voi vaikeutua

Nähdyn hahmotusongelmat jaetaan kolmeen osa-alueeseen: perushavainnointiin, avaruudelliseen hahmottamiseen sekä käden ja silmän yhteistyöhön. Usein lapsella on vaikeuksia usealla näistä alueista, ja hahmotusongelmat yhdistyvät monilla motoriseen kömpelyyteen.

Tämä paketti vaikuttaa elämään yllättävän laaja-alaisesti.

– Esimerkiksi avaruudellisen hahmotuksen ongelmat aiheuttavat uusissa tilanteissa pelokkuutta ja arkuutta. Ympäristön etäisyydet ja ihmisten liikkeet ovat vaikeita hahmottaa, Niina Ritari kuvaa ongelman vaikutuksia.

– Koska tasoerojen hahmottaminen esimerkiksi kiipeilytelineessä on hankalaa, lapsi ei mielellään kiipeile tai temppuile. Ylipäätään tekeminen, aloitteellisuus ja tutkiminen jää vähemmälle.

Myös sosiaalinen elämä ja vuorovaikutus vaativat hahmotustaitoja: Miten tulkitaan sanattomia viestejä, kuten ilmeitä, eleitä ja katseita, ja mikä on sopiva fyysinen etäisyys toisiin?

Lapsella voi olla vaikeuksia sopeutua vertaisryhmään tai aikuisen ohjaukseen. Hän saattaa turhautua, kiukutella ja vetäytyä vuorovaikutustilanteista. Koska kieli ja sanat ovat hahmotusvaikeuksia omaavan lapsen tyypillinen tapa olla vuorovaikutuksessa, hän puhuu enemmän kuin toimii ja saattaa viihtyä paremmin aikuisten kanssa keskustellen kuin ikätovereidensa kanssa leikkien.

Lapsen voi olla vaikea liittyä toisten leikkeihin, vaikka hän haluaisi. Ryhmäleikit ja joukkuepelit voivat olla vaikeita, jos lapsella on ongelmia avaruudellisessa hahmotuksessa.

Lue myös: Näin tunnistat lapsen ADHD:n
Keskustele: Lapsen hahmottamishäiriöstä kysyttävää

Hahmotusvaikeuksien piirteitä

Perushavainnointi

  • Lapsi ei hahmota kiinnostavia asioita ympäristöstään.
  • Lapsi tulkitsee kuvia väärin (esimerkiksi omenan palloksi) ja hänellä on vaikeuksia erottaa samankaltaisia muotoja toisistaan. Osittain näkyviä esineitä on vaikea tunnistaa.
  • Lapsen on vaikea löytää kotona tavaroita tai vaatteita. Hän saattaa hermostua herkästi, jos niiden paikkoja vaihdellaan.

Avaruudellinen hahmottaminen

  • Vaikeudet hahmottaa asioiden etäisyyksiä herättävät epävarmuutta ja pelokkuutta uusissa tilanteissa. Vaikeus korostuu suurissa ihmisjoukoissa ja isoissa tiloissa, kuten toreilla ja tavarataloissa.
  • Tasoerojen ja syvyyksien hahmottamisen vaikeus voi rajoittaa ympäristön tutkimista ja intoa kiipeilyleikkeihin.
  • Lapsen vaatteet menevät herkästi väärin päin eikä hän hahmota, missä järjestyksessä vaatteet pitäisi pukea ylle.

Silmän ja käden yhteistyö

  • Lapsi ei pidä piirtämisestä tai alkaa piirtää ja maalata tavallista myöhemmin.
  • Lapsi ei osaa ikäistensä tavoin tuottaa esittäviä kuvia tai jäljentää kuvioita mallista.
  • Palapelien rakentaminen, legoilla tai palikoilla rakentaminen, askartelu ja saksien käyttö voi olla vaikeaa ja vastenmielistä.

Lähde: HYKS Neuropsykologit

Lue myös: Milloin vauva tarvitsee silmälasit?
Keskustele: Visuaalimotoriikka ja hahmotusongelma

Tue lasta arjessa

Mikä avuksi, jos nämä ongelmat tuntuvat tutuilta? Lasten kehitys on hyvin yksilöllistä, ja lapsesi saattaa oppia tietyt taidot vain omassa tahdissaan muita myöhemmin. Jos ongelmat haittaavat selvästi arkielämää, voit pyytää neuvolasta lähetteen tutkimuksiin. Mitä aikaisemmin hahmotusongelmat todetaan, sen parempi.

Lapsella on onnea, jos hän pääsee treenaamaan itselleen vaikeita osa-alueita jo ennen kouluikää. Vaikeissa hahmotushäiriöissä alle kouluikäiset lapset saavat toimintaterapiaa. Ongelmiin puuttuminen ajoissa kannattaa, koska isompana hahmotusvaikeudet voivat vaikeuttaa jopa matematiikan oppimista, joukkuepelejä, ajantajua ja rahan arvon ymmärtämistä sekä ylipäätään omatoimista arjessa selviämistä.

Jos lapsen erityispiirteet eivät ole tiedossa, hänen käytöksensä saatetaan tulkita hidasälyisyydeksi ja laiskuudeksi. Lapsen tukeminen kotona ja arkielämässä on myös tärkeää.

Vanhemmat voivat sekä muokata ja jäsentää ympäristöä lapsen tarpeisiin sopivaksi että kannustaa häntä harjoittelemaan vaikeita taitoja.

– Lapsen kanssa voi harjoitella hahmottamiseen liittyviä taitoja, kuten pukemista ja ruokailemista sekä uusiin paikkoihin menemistä. Järjestys kotona on hyväksi, ja tavaroiden olisi hyvä olla samoissa paikoissa, Niina Ritari opastaa.

– On hyvä tietää, mitkä ovat lapsella niitä vahvoja alueita, joilla hän voi kompensoida nähdyn hahmottamisen vaikeutta. Erityisesti kielellisyys on tärkeää.

Lapselle voi selittää tapahtumien kulkua uusissa tai vaikeissa tilanteissa. Myös sosiaalisia tilanteita voi opettaa kertomalla, miten leikkeihin voi mennä mukaan ja miten ryhmätilanteissa ollaan.

Aikuisen ohjaus tukee lapsen oman ”sisäisen puheen” kehittymistä, jolla hän oppii ajan myötä itse ohjaamaan toimintaansa.

Lähteenä HYKS:in Lastenlinnan neuropsykologi Niina Ritarin haastattelu.

Lue myös: Näin lapsen ajattelu kehittyy
Keskustele: Lapsella oppimisvaikeuksia, mitä tehdä?

Juttu on julkaistu Kaksplussassa 4/2008.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.