Lapsi Lapsen kehitys
19/11/2015

Lapsi ja lemmikki: eläinystävä kasvattaa lasta

Lemmikki opettaa lapselle empatiaa ja toisesta huolehtimista. Eläin on myös uskollinen ystävä. Vastuu lemmikistä on kuitenkin aina aikuisella.

Lapsi ja lemmikki: eläinystävä kasvattaa lasta

Lemmikki opettaa lapselle empatiaa ja toisesta huolehtimista. Eläin on myös uskollinen ystävä. Vastuu lemmikistä on kuitenkin aina aikuisella.

Lemmikki voi olla lapselle terapeuttinen sosiaalisten taitojen opettaja.

– Eläin voi antaa lapselle myötätuntoa, hellyyttä ja läheisyyttä. Yhdessä eläimen kanssa lapsi voi harjoitella vuorovaikutustaitoja ja oppia yhteisissä leikeissä esimerkiksi sanoja ja käsitteitä, liikkumisen taitoja ja toisen elävän olennon huomioonottamista, kuvailee psykologi Hanna Viinamäki.

Lue myös: Vauva tulossa koiraperheeseen, ota nämä asiat huomioon

Opeta lapsi käsittelemään eläintä oikein

Pelkkä eläimen läsnäolo ei silti vielä tarkoita, että eläin tukee lapsen kasvua. Joskus voi käydä jopa päinvastoin.

– Lapsi saattaa pahaa tarkoittamatta säikäyttää rauhallisimmankin eläimen esimerkiksi vetämällä sitä hännästä, jolloin saattaa syntyä vaaratilanteita. Siksi on tärkeää alusta lähtien opettaa lapsi kohtelemaan eläimiä rauhallisesti, kiltisti ja kunnioittavasti, Viinamäki kertoo.

– Lapsen on ymmärrettävä, että mikään eläin ei ole nalle, jota voi retuuttaa. Eläin tuntee, ja sitä sattuu, eikä sitä saa kiusata tai ärsyttää. Se tarvitsee omaa rauhaa eikä ole aina valmis leikkimään silloin, kun lapsi tahtoo, hän jatkaa.

Aikuisen tehtävä on jaksaa valvoa ja ohjata pienten lasten ja eläinten yhdessäoloa. Lapsi tarvitsee aikaa oppimiseensa, ja maailman lauhkein sylikoirakin saattaa muuttua pelottavaksi ja rajuksi, jos sitä vaikkapa pistää ampiainen.

Yllättävissä tilanteissa näkyviin tulevat eläimen vietit ja vaistot.

Keskustele: Mikä olisi helppo lemmikki lapselle?

Lemmikki on lapselle terapeutti

Perheen lemmikki on pienelle lapselle usein ennen kaikkea hyvä kaveri. Se, joka innostuu leikkimään, vaikka kaikilla muilla olisi kiire. Lemmikki saattaa myös olla ainoa, joka on kotona vastassa pientä koululaista.

– Eläinten on huomattu vaikuttavan myönteisesti lapsen sosiaaliseen kehitykseen ja auttavan jopa kaverisuhteiden rakentamisessa, Viinamäki kertoo.

– Lapsuudessa muodostetut kiintymyssuhteet luovat pohjaa lapsen myöhemmille sosiaalisille vuorovaikutussuhteille, hän jatkaa.

– Terveiden kiintymyssuhteiden kautta kehittyy myönteinen itsetunto. Kun lapset ovat tyytyväisiä itseensä, he todennäköisimmin hakeutuvat sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin muiden kanssa ja muodostavat tunnesiteitä.

Lapsi voi painaa päänsä Mustin tai Mirrin turkkiin, jos mieli on paha tai hän kaipaa hellää kosketusta.

– Lemmikkieläimet saattavat parantaa koko perheen ilmapiiriä, sillä ne ovat puolueettomia kuuntelijoita, jotka eivät tuomitse. Jonkin mieltä painavan asian voi ottaa puheeksi perheenjäsenen kanssa välittämällä viestin ikään kuin lemmikkieläimen kautta. Paijaushetki tai ulkoilu eläimen kanssa helpottaa huonon päivän jälkeen aikuisenkin oloa.

Eläimet myös aistivat kodin ilmapiirin.

– Riitatilanteissa ne saattavat yrittää rauhoittaa tunnelmaa hakemalla ihmisiltä hellyyttä omalla suloisella tavallaan.

Keskustele: Vauva ja koira

Lemmikki opettaa lapselle vastuuta

Päävastuu eläimen hoitamisesta pitää aina olla aikuisella, mutta lapsi kannattaa ottaa askareisiin mukaan pienestä lähtien.

– Niissä lapset oppivat tärkeitä taitoja ja myönteistä suhtautumista huolenpitoon toisesta elävästä olennosta. Se auttaa empatia- ja hoivakyvyn kehittymistä. Hyväntahtoisuus ja toisten inhimillinen kohtelu on lapselle tärkeä elämänoppi, Viinamäki alleviivaa.

– Usein vastuun ottaminen lemmikkieläimen hyvinvoinnista lisää lapsen tunnetta omasta osaamisestaan, mikä vahvistaa itsetuntoa. Onnistumisen kokemuksia ja ylpeyden tunnetta lapsi voi saada myös esimerkiksi eläimen kouluttamisesta.

– Sopivan kokoiset hoitoaskareet kehittävät lapsen vastuuntuntoa, koska ne tuovat hänen arkeensa säännöllisyyttä ja velvollisuuksia. Niiden sietämisen taito voi aikanaan jopa auttaa nuorta sopeutumaan työelämän päivärytmiin ja vaatimuksiin.

Itsenäisesti lapsi kykenee vastaamaan lemmikistä vasta teini-iässä, jolloin koulu, harrastukset ja ystävät alkavat kuitenkin viedä yhä enemmän nuoren aikaa.

Lue lisää: Koiranhankinnan abc

Keskustele: Meille tuli lemmikki, nyt kaduttaa

Juttu on julkaistu Kaksplus-lehdessä 3/2010

Meillekö lemmikki?

  1. Mieti perheen elämäntilannetta. Onko eläinlaji ja -rotu lapsiperheeseen sopiva? Riittääkö sille varmasti tarpeeksi tilaa, aikaa ja seuraa? Monet eläimet tarvitsevat paljon huomiota: kaverin, hoitajan, kouluttajan ja ehkä johtajan.
  2. Punnitse omat voimavarasi. Useimmat lemmikit kaipaavat hoivaa aina, myös silloin kun olet valvonut yöt mahatautisten tai korvatulehduskierteisten lasten kanssa. Päävastuu lemmikistä on aina aikuisilla.
  3. Harkitse ajoitusta. Jos vasta odotat vauvaa, edessä on iso elämänmuutos ilman lemmikkiäkin. Muutaman vuoden kuluttua lapset todennäköisesti pyytävät perheeseen eläintä.
  4. Varmista turvallinen arki. Lemmikit voivat joskus olla mustasukkaisia lapsille tai tahtomattaan saattaa vauvan vaaraan, esimerkiksi kierähtää lattialla päälle tai kömpiä lämpöisiin vaunuihin. Entä pärjääkö perheen pieni koululainen iltapäivisin yksin kotona suuren ja vahvan koiran kanssa?
  5. Selvitä ja ehkäise terveysriskit. Kissan ulosteista odottava äiti voi saada toksoplasmoosin, mikä voi vaarantaa sikiön kehityksen. Jos suvussa on astmaa tai allergioita, karvaiset eläimet altistavat sairastumiselle.
  6. Laske kulut. Hankintahinnan lisäksi laskua kasvattavat varusteet, ruoka ja kuivikkeet, eläinlääkäri, rokotukset ja lääkkeet, loma-aikojen hoito, koulutus ja kilpailut, mahdolliset vahingot ja vakuutukset.
  7. Ajattele myös tulevia vuosia. Kauanko lemmikki elää? Miten tilanne muuttuu, jos perheeseen syntyy lisää lapsia tai koti vaihtuu?

Asiantuntijoina eläinlääkäri Riikka Kolhinen Jämsästä ja neuvolaterveydenhoitaja Kristiina Selkee Ruovedeltä.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.