Lapsi Lapsen kehitys
08/02/2016

Lapsi tarvitsee liikuntaa kaksi tuntia päivässä

Lapsi tarvitsee liikuntaa, jotta hänen hermostonsa kehittyisi. Lue, kuinka tuet taaperon motoristen taitojen kehitystä.

Lapsi tarvitsee liikuntaa kaksi tuntia päivässä

Lapsi tarvitsee liikuntaa, jotta hänen hermostonsa kehittyisi. Lue, kuinka tuet taaperon motoristen taitojen kehitystä.

Miksi taaperon täytyy saada liikkua paljon?

Taapero tarvitsee joka päivä paljon liikuntaa. Se rakentaa hänen hermoverkostojaan. Liikkuminen rakentaa yhteyksiä hermosolujen välille, jolloin syntyy hermoverkostoja.

Kun lapsi saa paljon erilaisia liikeaistimuksia, hän tavallaan kokoaa aivoihin hermopankkia, jonka varassa hän liikkuu koko loppuelämänsä. Samaa pankkia hän tarvitsee myös muuhun kehitykseensä.

Liikkuessa ihminen käyttää 80 prosenttia hermojärjestelmästään, ja lapsuus on myös hermoverkostojen tärkeintä rakennusaikaa.

Lue myös: Pitääkö lapsen harrastaa? – 8 kysymystä harrastuksista
Keskustele: Muita, joilla on motorisesti kömpelö lapsi?

Paljonko liikuntaa on tarpeeksi?

Suositusten mukaan sekä pienet että isommat lapset tarvitsevat päivässä vähintään kaksi tuntia reipasta ja välillä hengästyttävääkin liikuntaa. Monet taaperot tahtovat liikkua vielä huomattavasti tätä enemmän.

Lue myös: Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?
Keskustele: Liikunta taaperon kanssa

Mitä motorisia taitoja yksi- ja kaksivuotias oppii?

Puolitoistavuotiaana useimmat kävelevät. Sen jälkeen lapsi hioo askelia yhä varmemmiksi. Vähitellen alkavat hyppy-, kiipeily- ja juoksukokeilut. Kolmivuotispäivän lähetessä hän alkaa pysyä hetken tasapainossa yhdellä jalalla ja kävellä varpaillaan.

Myös hienomotoriset kädentaidot kehittyvät. Lapsi esimerkiksi opettelee syömään ja pukemaan itse ja rakentaa palikoilla.

Lue myös: Lapsen motorinen kehitys
Keskustele: 3-vuotiaan motorinen kehitys

Miksi monet lapset haluavat kävellä alituiseen?

Oppiakseen sen kunnolla. Tarvitaan lukemattomia toistoja, jotta kävely alkaa sujua oikein ja jotta tieto painuu lihas- ja jännemuistiin.

Kun kävely tapahtuu automaattisesti, lapsen ei tarvitse keskittyä siihen kaikin voimin, vaan hän voi paneutua kävellessään esimerkiksi ympäristön havainnoimiseen ja käsien käyttämiseen.

Lue myös: Näin estät lasten tapaturmat kotona
Keskustele: 3-vuotias lapsemme ei suostu kävelemään itse

Kuinka kävelyn oppimista voi tukea?

Jotta kävely kehittyisi sujuvaksi, lapsen täytyy saada kävellä paljon eri tavoilla: nopeasti ja hitaasti, isoin ja pienin askelin, ylä- ja alamäessä, sisällä ja ulkona, pehmeällä ja kovalla alustalla, metsässä, jäällä, lumessa, vedessä ja hiekassa.

Vanhemmat voivat tarjota virikkeitä ja tilaisuuksia. Parasta lapsesta on, kun hän saa mennä viipottaa leikeissä yhdessä oman perheensä kanssa.

Lue myös: Milloin lapsi oppii kävelemään?

Miten sovittaa lapsen hitaus arjen kiireeseen?

Rattaista tai turvaistuimesta pois kiemurteleva känkkäränkkä tuskastuttaa, kun on kiire töihin tai kotiin ruokaa laittamaan. Lapsi ei kuitenkaan kiukkua tuhmuuttaan, vaan hänellä on kehityksensä vuoksi voimakas sisäinen tarve päästä liikkumaan.

Silloin kun se järkevästi ja kohtuudella on mahdollista, aikatauluun kannattaa varata oma hetki sille, että lapsi saa kävellä. Jos hän ei voikaan tepsuttaa koko matkaa hoidosta kotiin, niin ehkä sentään sen viimeisen kävelytien pätkän.

Tai ehkä ruoan jälkeen äiti tai isä ehtii kävellä hänen kanssaan leikkipuistoon.

Lue myös: Herkkujen antaminen lapselle – tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu
Keskustele: Pitkälti vanhemmista kiinni kuinka paljon lapsi jaksaa kävellä

Minkä vuoksi lapsi pyörii unissaan?

Uusien liikkumistaitojen oppiminen on lapselle niin merkityksellistä ja hänen aivoissaan tapahtuu niin paljon, että hän saattaa jonkin aikaa työstää taitoja jopa nukkuessaan. Yölevottomuus menee ohi, kun lapsi harjaantuu kulloisessakin taidossaan niin, että mielen ei tarvitse painia sen kanssa koko ajan.

Lue myös: 7 vinkkiä hyvään yöuneen lapselle ja vanhemmalle
Keskustele: Apua 4 kk vauvan levottomiin öihin

Entä jos lapsi arastelee liikkumista?

Jokainen lapsi on liikkujana erilainen ja hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on. Temperamentiltaan herkkä ja arka lapsi saattaa esimerkiksi kokea kaatumisen niin voimakkaasti, että hän ei halua kokeilla kiipeilytelinettä tai liukumäkeä. Hän tarvitsee vanhemmiltaan paljon rohkaisua ja tukea uskaltautuakseen uusiin liikkumisen tapoihin.

Arkaa lasta ei saa pakottaa pelottaviin liikuntatilanteisiin, vaan hänen kanssaan kannattaa valita ne liikkumistavat, joista hän nauttii. Vähitellen taidot lisääntyvät ja hän kiinnostuu uusista asioista.

Treenaamisen makua liikkumisessa ei saa olla, vaan sen pitää säilyä leppoisana leikkinä. Jos lapsen liikunnallinen kehitys huolestuttaa, se kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai lapsiin erikoistuneen fysio- tai toimintaterapeutin kanssa.

Lue myös: 10 vinkkiä lapsen painonhallintaan
Keskustele: Miten kannustaa 3-vuotiasta liikkumaan?

Lisääkö liikkuminen lapsen älyä?

Liikkumisesta ei voi tehdä lapselle älynkasvatusprojektia, mutta liikkumisen tiedetään vaikuttavan sekä ajattelun ja kielen kehitykseen että oppimiseen.

Jos suvussa on todettu taipumuksia oppimisvaikeuksiin, kannattaa toki varmistaa, että lapsi saa jo taaperona paljon tilaisuuksia iloiseen, rentoon ja monipuoliseen liikuntaan. Se voi auttaa häntä aikanaan koulussa.

Asiantuntijoina kehitysjohtaja Jukka Karvinen Nuori Suomi -yhdistyksestä, toimintaterapeutti Tarja Nieminen Jyväskylän Toimintaterapia Oy:stä, erikoistutkija Helena Viholainen Jyväskylän yliopistosta ja lasten fysioterapeutti Mira Mäkinen Jämsän terveyskeskuksesta.

Lue myös: 4 keinoa – näin kannustat lastasi liikkumaan
Keskustele: Mitä liikuntaa 7 kk vauvan kanssa keksisi?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.