Lapsi Lapsen kehitys
16/12/2015

Leikin merkitys: Tunnista leikin 5 lajia ja tue lasta oikein

Yksi rakentaa legoilla aamusta iltaan, toinen painii pikkuveljen kanssa, kolmas höpisee kuvitellulle kaverille. Leikkejä on yhtä paljon kuin lapsiakin, eikä lapsi voi leikkiä väärin. Leikissä on kuitenkin lajeja, ja ne tunnistamalla voi tukea lapsesi leikkiä oikein.

Leikin merkitys: Tunnista leikin 5 lajia ja tue lasta oikein

Yksi rakentaa legoilla aamusta iltaan, toinen painii pikkuveljen kanssa, kolmas höpisee kuvitellulle kaverille. Leikkejä on yhtä paljon kuin lapsiakin, eikä lapsi voi leikkiä väärin. Leikissä on kuitenkin lajeja, ja ne tunnistamalla voi tukea lapsesi leikkiä oikein.

1. Sääntöleikki kannustaa yhteisöllisyyteen

”Harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää…”, loruilee aikuinen. Vauva tietää, mitä tuleman pitää, ja ojentaa kätensä kutituksiin. Varhaisissa leikeissä aikuinen ohjaa leikkiä, mutta lapsi vaikuttaa sen etenemiseen omalla aktiivisuudellaan ja aloitteillaan.

Lue myös: Lapsi ja lemmikki – eläinystävä auttaa lasta

Loruilut vauvalle ovat ensimmäisiä leikkejä

Ensimmäiset leikit ovat vauvan ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta, leikillisiä katseita, keinutuksia ja löpinöitä. Sääntöleikeillä tarkoitetaan leikkejä, joissa noudatetaan tiettyjä sääntöjä, joiden mukaan leikki etenee.

Sääntöleikkien alkeet leikitään vanhemman ja vauvan välillä. Nämä samanlaisina toistuvat höpöttelyt, laulut tai liikkeet ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Niiden avulla lapsi opettelee kommunikointia ja yhdessä toimimista. Toisto luo turvaa, koska sen kautta vauva pystyy ennakoimaan tulevaa.

Lue myös: Milloin lapsen harrastus kannattaa aloittaa?

Eskarilainen rakastaa sääntöleikkejä

Isomman lapsen kehitykseen liittyy kausi, jolloin sääntöleikeistä tulee erityisen mieluisia. Viskari- ja eskari-ikäiset pelihirmut tai suurella vimmalla yhteisistä säännöistä kiinni pitävät pihaleikkijät lienevät monessa perheessä tuttuja. Tämän ikäistä kiinnostavat usein erilaiset voimienmittelöt.

Sääntöleikkien kautta lapsi opettelee häviämistä ja yhdessä toimimista. Niiden kautta rakennetaan myös ryhmän yhteishenkeä ja opetellaan olemaan tietyn tilanteen vaatimalla tavalla. Onkin tärkeää, että isompi lapsi saa leikkiä sääntöleikkejä lapsiryhmässä: eskarissa tai koulussa.

Keskustele: Onko leikki lapsen työtä?

Lautapelit innostavat

Sääntöleikeistä innostuneen kanssa voi myös pelata sattumaan perustuvia pelejä. Niiden avulla voittamista ja häviämistä on hyvä harjoitella.

Esikouluikäisellä on usein voimakas halu tehdä ohjeen mukaan. Sääntöleikkejä leikkiessään lapsi testaa sitä, miten yhteiset säännöt ryhmässä toimivat, kuuluuko kaikkien noudattaa niitä vai saako joku eri vapauksia. Ne valmentavat lasta hyvin koulumaailmaa varten.

Lue myös: Lapsi ujostelee – älä tee tätä pahaa virhettä

2. Kuvitteluleikki on elintärkeää

Noin vuoden iässä lapsi nostaa palikan korvalle puhelimeksi tai maiskuttelee näkymätöntä ruokaa lautaselta. Tällöin lapsi on harpannut kehityksessään suuren askeleen. Hän pystyy leikissä mielikuvien luomiseen.

Kuvitteluleikeissä työstetään tunteita ja kokemuksia sekä harjoitellaan yhdessä toimimista. Jotta leikki sujuu, lapsen on osattava olla joustava. Joidenkin tutkimusten mukaan kuvitteluleikkien vuorovaikutus on jopa vaativampaa kuin suurin osa aikuisten tavanomaisesta vuorovaikutuksesta.

Lue myös: Lapsen oppimisvaikeudet

Lapsi jäljittelee aikuista leikeissään

Pieni lapsi leikkii sitä, mitä on kokenut. Taapero päristelee pikkuautollaan isomman sisaruksen tavoin tai hoivaa nukkeaan kuin äiti vauvaa. Aikuinen näyttää mallia ja kannustaa lasta leikkiin.

Vanhemman tehtävä on tarjota arkisia kokemuksia leikkien rakennusaineiksi ja iloita leikistä lapsen rinnalla. Kolme-neljävuotiaat roolileikkijät kaipaavat aikuista sovittelijaksi, kyselijäksi ja rikastuttajaksi.

Älä puutu liikaa leikkiin

Lasta voi auttaa keksimään esineille käyttötarkoituksia, henkaria voi tarjota jousipyssyksi tai kaulahuivia pahiksen pannaksi. Ottamalla hetkittäisiä rooleja leikeissä aikuinen voi myös vaikuttaa lasten toimintaan. Poliisi voi pyytää korjaamaan edellisen leikin pois tai kokki syömään. Liika puuttuminen saattaa kuitenkin sammuttaa leikkiä.

Keskustele: Milloin palapelejä lapsille?

Osallistuessaan aikuisen on edettävä leikin ehdoilla ja alistuttava yhteisiin sääntöihin. Yhdessä leikkiessä lapset kykenevät normaalia vaativampiin suorituksiin – taitavammat leikkitoverit ikään kuin vetävät mukanaan. Myös yksin leikkiessään lapsi asettaa toiminnalleen suurempia tavoitteita kuin arkisissa tilanteissa.

Leikkilääkäri vaikkapa teitittelee asiakkaitaan. Vanhemmat usein hämmästyvätkin sitä, miten taitava ja joustava yleensä jääräpäinen tahtoikäinen saattaa kuvitteluleikkien aikana olla.

Havainnoimalla leikkejä lapsestaan voi oppia valtavasti. Aikuinen voi nähdä, mitä lapsi juuri sillä hetkellä harjoittelee. Hän myös oppii, miten lasta voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea leikkiin, miten rikastuttaa ilman, että sammuttaa.

Lue myös: Lapsen puhumaan oppiminen

3. Rakenteluleikki jatkuu pitkään

Olohuoneen nurkkaan on syntymässä valtava legolinnoitus. Viisivuotiaat kaverukset hyödyntävät laatikon pienimmätkin palikat. Legojen loppuessa siirrytään pikkuveljen duploihin ja lopulta DVD-levyjen kansiin. Leikkijöiden ääni käheytyy innostuksesta. Kun koko komeus on vihdoin valmis, alkaa valtava verilöyly. Taistelu kestää noin kaksi minuuttia, mutta on sitäkin tunteikkaampi.

Rakentelu usein leikkiä tärkeämpää

Rakenteluleikkeihin liittyy usein kuvitteluleikin aineksia. Linnoituksia rakennetaan tuhottavaksi tai nukkekoteja sisustetaan kotileikkejä varten. Usein rakentelu on lapselle tärkeämpää kuin leikki, jota varten pienoismaailmaa rakennetaan.

Lue myös: Uhmaikä koettelee vanhempia

Rakennellessaan lapsi nauttii visuaalisesta luomisesta, oman luovuutensa ja mielikuvituksensa käytöstä sekä yhdessä tekemisestä ja suunnittelusta.

Rakentelua voi leikkiä yksinkin

Rakenteluleikit ovat myös mitä parhaimpia yksinleikkejä. Ne kehittävät lapsen hienomotoriikkaa, avaruudellista hahmotuskykyä ja matemaattisia taitoja. Niiden aikana lapsi muokkaa kolmiulotteista maailmaa ja testaa millaisten fyysisten lainalaisuuksien varaan maailma rakentuu. Miten legotalon katon saa pysymään kasassa tai palikkatornin pystyssä?

Lasten on helppo leikkiä rakenteluleikkejä varsin pitkään, koska niitä ei ehkä mielletä samalla tavoin leikiksi kuin vaikkapa roolileikkejä. Kannattaakin varoa hoputtamasta harvakseltaan legoilla leikkiviä luopumaan leluistaan heti, kun vaikuttaa siltä, ettei niillä enää leikitä.

Parhaat lelut rakenteluleikkeihin ovat sellaisia, joiden käyttötarkoitus on avoin. Samalla tavoin kuin kuvitteluleikissä keppi voi samalla olla pilli, miekka tai onki, voi palikoista tai legoista rakentaa melkein mitä vain.

Lue myös: Leikki-iän ihmeet

4. Käsillä tekeminen tuo iloa

Neljävuotiaan piirustukset ovat pelkkää kiemuraa, eikä saksia meinaa uskaltaa antaa pikkutaiteilijan käsiin. Monissa perheissä mietitään, pitääkö lasta kannustaa askartelemaan ja piirtämään, vaikka tämä ei ole itse tekemisestä yhtään kiinnostunut. Onko käsillä tekeminen edes leikkiä, ja siis sinällään tärkeää?

Askarrellessaan tai maalatessaan lapsi usein kehittelee samalla tarinaa tai laulaa keskittyneesti. Hän luo rekvisiittaa seuraavaa leikkiä varten tai höpöttää olemattomalle kuulijakunnalle omia huomioitaan.

Lue myös: Lapsen motorinen kehitys

Käsillä tekeminen kehittää keskittymiskykyä

Käsillä luomiseen liittyy leikin piirteitä: innostusta, omaehtoisuutta ja luovaa heittäytymistä. Lapsi käyttää mielikuvitustaan ja suunnittelutaitojaan. Hän harjoittaa hienomotoriikkaa ja keskittymiskykyä sekä kasvattaa itsetuntemustaan.

Pieni lapsi on vielä vapaa ottamaan riskejä ja olemaan luova. Aikuisen onkin hyvä unohtaa omat ennakko-oletuksensa valmiin työn suhteen. Lapsi ei tarvitse aikuisen arvioita, vaan jonkun iloitsemaan kanssaan siitä, mitä on saanut aikaan.

Onnistuessaan jollakin alueella hän alkaa harjoitella innokkaasti ja kehittyy luultavasti siinä taidossa, vaikkapa ompelemisessa tai leikkaamisessa, muita taitavammaksi.

Lue myös: Näin lapsi oppii lukemaan

Kannusta lasta kokeilemaan eri materiaaleja

Helppouden tunteen myötä itseluottamus ja into kasvavat. Lapsen olisikin hyvä päästä kokeilemaan paljon erilaisia välineitä ja materiaaleja. Useimmat lapset kehittyvät nopeammin joko hieno- tai karkeamotoriikassa.

Paljon liikkuvat ja vartalonsa hallitsevat remuajat eivät usein leikkaa tai liimaa samalla tarkkuudella kuin näpräämiseen keskittyvät ikätoverit. Kaikkia lapsia kannattaa kuitenkin kannustaa kokeilemaan mahdollisimman monipuolisesti eri asioita.

Varovaisen kanssa voi painia tai riehujan kanssa askarrella. Jos ei koskaan saa kokeilla itselle vieraalta tuntuvia asioita, ei niitä myöskään voi oppia. Silloin voi jäädä paitsi vaikka mistä.

Keskustele: Jo lapset kertovat tappamisvitsejä, kauheaa

5. Riehumisleikki purkaa energiaa

”Hei, en jaksa tätä möykkää. Nyt menette lastenhuoneeseen ja aloitatte jonkun oikean leikin”, kuuluu toisinaan melkeinpä jokaisen äidin tai isän suusta. Sietokykyään riehumista kohtaan ei erikseen tarvitse ryhtyä kasvattamaan, mutta oikean paikan osoittaminen myös fyysiselle leikille voi monissa perheissä olla paikallaan. Voisiko lapset ohjata makuuhuoneen sängylle painimaan ja laittaa oven kiinni?

Riehumisleikkien aikana lapsi pääsee purkamaan energiaansa ja harjoittamaan fyysisiä taitojaan. Hän testaa omia rajojaan, kilpailee ja kokeilee, mitä leikin nimissä voi ja mitä ei voi tehdä.

Hepulin tunne kehittää aivoja

Riehumisleikit vaikuttavat myös hermoston kehittymiseen. Keinuminen, pyöriminen ja huimaava hepulin tunne ovat yhteydessä aivojen kehitykseen.

Lue myös: Avoin kirje uhmaikäiselle

Aikuinen pitää leikin turvallisena

Leikkien villiintyessä lapset oppivat myös ratkaisemaan ristiriitoja. On kuitenkin aikuisen vastuulla puuttua tilanteeseen silloin, kun riehuminen aiheuttaa lapsissa turvattomuuden tunteita.

Aikuiselta vaaditaan erityistä kuuntelemiskykyä, sallimista, mutta toisaalta myös rohkeutta pysäyttää ja rauhoittaa lapsi tarvittaessa myös fyysisesti.

Jo vauvat nauttivat painimisesta ja kutittelusta, ja into nujuamista kohtaan jatkuu pitkälle kouluikään. Murrosikäisten poikien leikilliset tönimiset tai aikuisten keskinäiset touhut makuuhuoneessa ovat tietyllä tavalla riehumisleikkejä nekin.

Riehuminen on kiva lapsuusmuisto

Aikuisten muistoissa suurimmat leikin ilot liittyvät usein juuri riehumiseen: painimiseen isän tai nauruhepuleihin tyttökavereiden kanssa. Kun seuraavan kerran jälkikasvu mittelee voimiaan olohuoneen matolla, suu suppuun siis.

Kannattaa muistuttaa itseään siitä, että fyysinen leikki on kaikille nisäkkäille ominaista toimintaa. Eläinlapset leikkivät siinä missä ihmisetkin.

Keskustele: Mitä mieltä lasten sotaleikeistä?

Lue myös: Näin meillä: lapsen hassuin leikki

Asiantuntijahaastateltava: Ebeneser-säätiön toiminnanjohtaja, lastentarhanopettaja Taina Sillanpää.

Lähteet: Leikin aika. Lastentarhanopettajaliitto 2004. Leikin pikkujättiläinen. toim. Liisa Piironen, WSOY 2004.

Järjestä lapselle leikkiaikaa ja -tilaa

Leikki on alle kouluikäisen lapsen tapa kehittyä, kasvaa ja oppia. Sen kautta lapsi hahmottaa maailmaa ja ottaa sen haltuun. Se on myös ainoa kestävä tapa oppia ensimmäisten elinvuosien aikana.

Lasten keskinäiset suhteet kehittyvät leikkiessä ja tutkimusten mukaan taitavat leikkijät ovat lasten yhteisöissä halutuimpia ystäviä.

Osa tämän päivän lasten keskittymättömyydestä ja levottomuudesta selittyy tekemisen puutteella. Ei ole ihme, että lapsi turhautuu, jos leikkien parissa ei kannusteta pysymään tai leikkiympäristöt ovat köyhiä.

Aikuisen rooli onkin tärkeä. Järjestämällä leikeille paljon aikaa, rauhaa ja mahdollisuuksia, rikastuttamalla niitä ja sitouttamalla lapset mukaan, voi tarjota lapselle hyvät eväät tulevaisuutta varten.

Asiantuntijana leikkitutkija Marjatta Kalliala

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.