Mitä lasten puheterapiassa tehdään? 6 kysymystä puheterapiasta
Minkä ikäisenä puheterapia aloitetaan ja mitä siellä oikein tehdään? Puheterapeutti Tuire Tertsunen Espoon kaupungilta vastasi kysymyksiin lasten puheterapiasta.
1. Milloin lapsi puheterapiaan?
Tyypillisesti puheterapiaan ohjautuu lapsi, jonka puheen ja kielen kehitys etenee viiveellä tai siinä on poikkeavia piirteitä. Puheterapia voi olla hyvä ratkaisu silloin, jos lapsella on hyvin niukka tai epäselvä puheen tuotto tai vaikeutta ymmärtää toisten puhumaa.
Äännevirheistä r- ja s-viat ovat yleisimpiä. Ne ovat niin sanottuja puheen kauneusvirheitä, joita pyritään ohjaamaan pitkälti kotiharjoittelulla.
Puheen kehityksen ongelmien syyt ovat moninaiset. Ongelmat ovat myös perinnöllisiä. Puheterapeutin vastaanotolla käy usein ilmi, että vanhempi tunnistaa samoja ongelmia omasta lapsuudestaan: hän on itse alkanut puhua myöhään tai puhe on ollut epäselvää.
Vanhempi ei omalla toiminnallaan aiheuta lapsen kielellisiä ongelmia. Kehitystä tukeva arki kotona on kuitenkin oleellinen osa kuntouttamista.
Lue myös: Mitä tehdä, jos lapsi ei puhu?
Keskustele: Kireä kielijänne ja puheen kehitys
2. Missä iässä lapsi ohjataan puheterapiaan?
Ohjeistukset puheterapiaan ohjaamisesta eri iässä vaihtelevat hieman kunnittain.
Nuorimmat puheterapian asiakkaat ovat yleensä 1-vuotiaita, joilla on ongelmia karkeaan ruokaan siirtymisessä, esimerkiksi herkkä yökkäysrefleksi. Ongelmat liittyvät yleensä suualueen motoriikan ja aistisäätelyn kehittymättömyyteen.
Kahden ikävuoden tietämillä neuvolassa aletaan kiinnittää huomiota siihen, jos lapsi tuottaa alle kymmenen sanaa tai ei noudata lyhyitä ohjeita, kuten ”anna pallo isälle”. Puheterapialähetteen voi saada jo sitäkin ennen lapsi, joka ei esimerkiksi reagoi lainkaan häneen kohdistettuun puheeseen tai on poikkeuksellisen paljon omissa oloissaan.
Varhainen ohjaaminen puheterapiaan on viime vuosina tehostunut, sillä ongelmat tunnistetaan yhä pienemmillä lapsilla.
Puheterapia voi auttaa moneen haasteeseen. Nelivuotiaalla lapsella hyvin epäselvä puhe tai suppea sanavarasto ovat syitä puheterapiaan, samoin se, jos lapsi ei noudata kaksiosaisia ohjeita tai ei hallitse ikään kuuluvia käsitteitä. Nelivuotiaat ovat nuorimpia, jotka ohjataan puheterapiaan yksittäisen äännevirheen eli k:n puuttumisen takia.
Esimerkiksi 3-vuotiaalla ei välttämättä vielä ole valmiuksia löytää oikeaa kielen asentoa r-äänteen muodostamista varten, ja harjoittelu on helpompaa myöhemmin, kun motoriset taidot ja työskentelyvalmiudet kehittyvät.
Viisivuotiaalla kiinnitetään huomiota samoin epäselvään puheeseen ja suppeaan sanavarastoon sekä esimerkiksi kertomisen taitoihin. Espoon kaupungin ohjeistuksen mukaan tässä iässä tartutaan myös äänteiden l, v, h ja j puuttumiseen puheesta. Näiden tai useiden äänteiden puuttuminen tekee puheesta niin epäselvää, ettei vieras aikuinen saa siitä selvää, ja lapsi tarvitsee harjoitusta tullakseen ymmärretyksi. Yksittäisiä äännevirheitä esiintyy vielä viiden vuoden iässä noin 15-20 %:lla lapsista.
Kuusivuotiaana aletaan harjoitella r- ja s-äännevirheiden korjaamista.
Puheterapian asiakkaissa on selvä ero sukupuolen suhteen: puheterapiaa tarvitsevat pojat useammin kuin tytöt.
Lue myös:
Mitä neuvolassa tapahtuu taaperoiässä?
Näin vauvan ääntely kehittyy puheeksi
Keskustele: 2,5 v hoitoon puheen kehityksen takia?
3. Mitä lapsen puheterapiassa tehdään?
Ensisijainen tavoite kaikilla puheterapiakäynneillä on, että lapsen on kiva tulla vastaanotolle. Muuten tuloksia ei synny. Harjoittelu tapahtuu lapsen tahdissa ja leikkien ja pelaten ikätason mukaan. Pienillä lapsilla harjoittelu ei ole tietoista, vaan sitä tehdään leikin kautta.
Pienillä puhumattomilla lapsilla puhetta aletaan houkutella kuvien ja viittomien avulla. Lapsi voi näin käyttää niitä puheen kehityksen tukena, kun itsensä ilmaisemisen tarve on olemassa.
Tutustumiseen käytetään aikaa, sillä terapeutin on tärkeää saada tietää lapsen oikeat taidot, joiden pohjalta voidaan tehdä arvio ja suunnitella tukea arkeen. Ujo lapsi ei välttämättä ensimmäisillä kerroilla halua puhua lainkaan, vaikka osaisikin. Perhe saa kertoa omat näkemyksensä tilanteesta, ja päivähoidon kanssa mahdollisesti tehdään yhteistyötä. Puheterapeutti tekee arvionsa havainnoimalla ja/tai testaamalla.
Arvion perusteella mietitään tukikeinot kotiin ja päiväkotiin sekä puheterapiakäyntien tiheys. Jollekin lapselle on tarpeen vaikkapa kymmenen kerran kuntoutusjakso puolen vuoden sisällä, toiselle riittää ohjauskäynti kerran kuussa tai harvemmin. Puheterapia yhdistetään aina kotiharjoituksiin.
Perheiden voimavaroja ja mahdollisuuksia tukea lapsen kehitystä pyritään ottamaan huomioon: jotkut perheet tarvitsevat enemmän tukea kotiharjoittelun käynnistämiseen kuin toiset.
Mikäli lapsella on viivettä usealla kehityksen osa-alueella, puheterapeutti tekee usein yhteistyötä toimintaterapeutin ja/tai psykologin kanssa ja tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
4. Mikä merkitys puheterapiassa on kotiharjoittelulla?
Kaikkien kielellisten ongelmien kuntouttamiseen liittyy kehitystä tukeva arki ja kotiharjoittelu. Puheterapeutin kanssa mietitään, millaisia arjen muutoksia perheessä voitaisiin tehdä. Vanhempien motivaatio on tärkeässä asemassa.
Esimerkiksi pientä puhumatonta lasta auttaa kaikki yhteinen puuhailu vanhemman kanssa, lukeminen ja asioiden kielellistäminen arjen tilanteissa: ”nyt laitetaan kengät jalkaan!”, ”mennäänpä yhdessä pesemään kädet” jne. Vanhemmat tekevät tätä yleensä sisäsyntyisesti. Lisäksi puheterapeutti voi ohjata, miten arjen tilanteissa ja leikeissä voisi käyttää kuvia tai viittomia kielenkehityksen tukena.
Lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea puheen ongelmissa, tarvitsevat myös erityisen paljon arjessa tukemista. Ohjeet ja lauseet kannattaa pitää lyhyinä. Joka päivään otetaan satuhetki, ja harjoitellaan asioiden kertomista ja mallitetaan lauserakenteita. Arjessa käytetään apuna viittomia tai kuvia puheen tukena. Puheterapeutti ohjaa harjoituksia, joita kotona voidaan tehdä.
Pienten lasten kanssa tärkeää on myös matkimaan houkutteleminen. Puheterapeutin kanssa mietitään, mikä olisi lapselle helppo matkittava asia.
Äännevirheiden korjaamisessa lapsen oma motivaatio on keskeisessä roolissa. Ei riitä, että äiti haluaa, että lapsi oppii r:n. Toistoja ja harjoittelua tarvitaan paljon, ja ne voivat tuntua tylsiltä. 6-vuotiasta lasta voi motivoida tuleva koulun alkaminen.
Puheterapia on vain yksi osa harjoittelua. Vanhemman motivaatiolla on iso merkitys – usein lapsi pitää tärkeänä samoja asioita kuin vanhempi.
Äänneharjoittelussa hyvä sääntö on 3–5 kertaa viikossa pieni hetki kerrallaan. Mieluummin minuutti päivässä kuin puoli tuntia kerran viikossa. Ihanteellinen määrä on esimerkiksi 10–15 min/harjoittelukerta. Kun suun ja kielen lihaksille opetetaan uusia asioita, tarvitaan toistoja.
Lue myös: Lapsen puhumaan oppiminen
5. Kauanko puheterapiassa yleensä käydään?
Joskus käy niin onnellisesti, että joku oppii r-äänteen vastaanotolla ensimmäisellä käynnillään. Yleensä kuitenkin kuntouttaminen vie kuukausia tai vuosia, riippuen ongelmien laadusta.
6. Voivatko puheen kehityksen ongelmat hoitua itsestään ilman puheterapiaa?
Joskus taustalla on ns. hyvälaatuinen viive, jolloin puheen kehitys vauhdittuu ja ongelma menee itsestään ohi. Jos puheen kehityksen ongelman taustalla on kielellinen erityisvaikeus, se näkyisi ilman kuntoutusta vielä aikuisiässä.
Isot ongelmat eivät kokonaan poistu kuntoutuksellakaan, ja silloin onkin tärkeä etsiä keinoja esimerkiksi nimeämisen tai lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien kanssa pärjäämiseen. Kuntoutuksessa pyritään pääsemään mahdollisimman hyviin tuloksiin.
Lapsen puheen motoriikka kypsyy itsestään pikkukoululaiseksi saakka, joillain jopa hitaammin. Jos lapsi sanoo r-äänteen ällänä, on hyvät mahdollisuudet, että hän oppii äänteen oikein itsekin. Jos taas lapsi tuottaa r-äänteen virheellisesti esimerkiksi ”kurkkuärränä”, se muuttuu harvoin itsestään oikeaksi.
Lasten puheterapia tukee usein myös vanhempia. Monesti vanhempia helpottaa, kun he saavat puhua tilanteesta puheterapeutin kanssa. Oli ongelmien syy mikä tahansa, aina on asioita, joita lapsen kehityksen tueksi voidaan tehdä. Jos lapsen puhumattomuus tai puheen kehitys huolettaa, se kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai päiväkodissa, tai ottaa suoraan yhteyttä puheterapiaan. Joissain kunnissa ajan voi varata itse, tai soittaa konsultaationumeroon.
Lue myös:
Näin lapsen ajattelu kehittyy
Lukemaan oppiminen
Kommentit (1)
Esikoinen 1.5v, kun kävelemään oppiessa kaikki sanat katosivat. Ja kyllä niitä sanoja odotettiinkin. 2v 10-20 sanaa, äännettä tai viittomaa. 2v9kk alkoi vasta matkia muiden puhetta. 4-4.5v opeteltiin sitten j ja l-kirjaimet puhetta selkeyttämään ja nyt 5v pikkuhiljaa aletaan miettiä r ja s-kirjainta :)
Kuopus oli 2v kun aloitettiin, koska sanoja ei ollut yhtään. Puolessa vuodessa ollaan saatu niitä viitisen ja jopa yksi kaksiosainen ee oo. Matki ei vieläkään.
Ja molemmilla passiivinen sanavarasto ikätasoinen ja ymmärryksessä tai kontaktin ottamisessa ei vikaa, päinvastoin :)