Lapsi Lapsen kehitys
03/09/2013

Teini-ikä 12-15 v

Millä tavalla teini-ikäiseen saa kontaktin ja miten ei kannata toimia?

Teini-ikä 12-15 v

Millä tavalla teini-ikäiseen saa kontaktin ja miten ei kannata toimia?

Millä tavalla teini-ikäiseen saa kontaktin ja miten ei kannata toimia?

Teini-ikäistä ei enää voi määräillä kuten viisivuotiasta. Nuoren kanssa on ryhdyttävä neuvottelemaan esimerkiksi kotiintuloajoista ja kotitöistä ja hänelle on vähin erin annettava lisää päätäntävaltaa. Edelleen tarvitaan myös rajoja, joista ei jousteta, mutta ne täytyy perustella kestävästi. Samoista asioista ei kuitenkaan tarvitse väitellä loputtomasti, vaan jossain vaiheessa keskustelun voi lopettaa sanomalla, että olen vanhempasi ja vastuussa sinusta.

Vaikeinakin aikoina nuoresta löytyy paljon hyvää, josta häntä voi kehua ja kiittää. Myönteinen palaute tekee erityisen hyvää, koska teinin minuus keikkuu hurjassa epävarmuuden tilassa. Jatkuva arvostelu puolestaan syö itsetuntoa ja saa nuoren kasvattamaan muurin ympärilleen.

 

Keskusteleminen

Keskustelu tyrehtyy small talk – tyyppiseen kysymykseen: Miten koulussa meni? Juttu etenee syvemmälle, kun muotoilee kysymykset yksityiskohtaisemmiksi: Oliko hyvä päivä? Miten matikantunti sujui? Kenen kanssa olit välitunnilla? Väsyttääkö? Kuohuvien tunteidensa keskellä nuori kykenee parhaiten keskusteluun, jos hänen takaraivossaan kytee varmuus, että vanhempi todella rakastaa, välittää ja arvostaa. Hän tarvitsee tunteen, että häntä pidetään kotona hyvänä tyyppinä ja myös hänen paha olonsa osataan ottaa vastaan.

Yleensä keskustelu on tuhoon tuomittu, jos vanhempi menee nuoren huoneeseen, varsinkin oveen koputtamatta, ja alkaa tentata kuulumisia kuulustelusävyyn. Pyri olemaan aina kuulolla ja käytettävissä, kun nuori haluaa jutella. Jos jokin todella huolettaa, kannattaa käydä heti tiukkaa keskustelua ja vaatia vastauksia. Nuoren omia asioita ei todellakaan pidä levittää muille eikä lupauksia kannata rikkoa.

Kapinoinnista huolimatta nuoret kaipaavat vanhempiensa mielipidettä ja neuvoa. He kuuntelevat, miten äiti tai isä toimi vastaavissa tilanteissa omassa nuoruudessaan. Oman keskeneräisyytensä kanssa kipuilevaa nuorta lohduttaa, kun vanhempi uskaltaa olla aito ja epätäydellinen: erehtyvä, unohtava ja väsynyt.

Nuoren ajatuksista ja tunteista on hyvä tehdä oletuksia vain varovasti. Kun nuorelle sanoo, että tiedän mitä ajattelet, hän todennäköisesti ärsyyntyy ja kapinoi. Hänestä tuntuu, että vanhempi ei halua kuunnella ja vain luulee tietävänsä.

Joskus nuori on suorastaan helpottunut, kun vanhempi päättää hänen puolestaan ja kieltää jonkin asian. Joskus taas nuori on todella pahoillaan, raivoissaan ja loukkaantunut aikuisten nipottamisen vuoksi. Tällöin asialle kannattaa uhrata toinenkin ajatus ja miettiä, mikä siitä oikeastaan tekee nuorelle niin tärkeän. Voisinko ehkä jotenkin tulla häntä puolitiehen vastaan?

Otollisia juttelutilanteita voi tietoisesti luoda perhearjen keskelle. Esimerkiksi yhteinen touhuaminen keittiössä johtaa usein hyviin hetkiin, samoin muu leppoisa tekeminen, esimerkiksi elokuvien katselu tai pelailu. Antamalla aikaansa ja olemalla läsnä aikuinen kertoo nuorelle, että pidän sinua tärkeämpänä kuin kaikkia muita kiireitäni.

 

Asiantuntijana Jyväskylän kaupungin koulukuraattori Tuija Mäkinen.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.