Lapsen terveys 18.01.2018 Päivitetty 13.08.2019

5 tärkeää kysymystä sinivalon vaikutuksista lapseen – ”Vähän kuin käyttäisi kirkasvalolamppua iltaisin”

Sinivalo voi vaikuttaa esimerkiksi lapsen nukahtamiseen, sen lisäksi vanhempien kannattaa kiinnittää huomioita laitteesta tulevaan informaatiotulvaan. Lue silmälääkärin neuvot vanhemmille.

Teksti
Maria Soininen
Kuvat
iStock

Näyttöpäätteen edessä työskentelyä, puhelimen selaamista ja sarjojen katsomista tietokoneen ruudulta — nykyaikana silmämme altistuvat sinivalolle enemmän kuin koskaan aiemmin. Koska lapsen silmät vasta kehittyvät, ne ovat erityisen herkät altistuksille. Siksi vanhempien kannattaa olla perillä sinivalon vaikutuksista. Esitimme sinivalosta viisi tärkeää kysymystä, joihin vastasi silmälääkäri Aurora Heickell Silmäaseman Helsingin silmäsairaalasta.

1. Mitä sinivalo on?

— Sinivalo on lyhytaaltoista valoenergiaa, joka pääsee kulkeutumaan helpommin silmän verkkokalvoille kuin esimerkiksi punasävyinen valo. Sininen valo vaikuttaa merkittävästi ihmisen biologisen vuorokausirytmin säätelyyn, sillä se hidastaa ja estää melatoniinihormonin tuotantoa. Melatoniinihormoni aktivoituu hämärässä, ja sen tarkoitus on valmistaa ja rauhoittaa ihmistä lepoon, kertoo Heickell.

— Sinistä valoa on luonnossakin päiväsaikaan, mutta kun aurinko laskee, valo muuttuu itsestään keltaiseksi ja punaiseksi. Iltaisin sinivalo siis piristää — vähän kuin käyttäisi kirkasvalolamppua iltaisin.

2. Miten lapsen silmät reagoivat sinivaloon?

Vaikka sinivalo piristää yhtälailla kaikenikäisiä, lapsen silmät reagoivat siihen kuitenkin herkemmin. Lapsen silmän linssi on kirkkaampi kuin aikuisen, jolloin sinivalo pääsee kulkeutumaan helpommin verkkokalvolle. Lisäksi liiallinen näytön tuijottaminen voi aiheuttaa kuivasilmäisyyttä: kun katsomme laitteita, emme muista räpytellä silmiämme niin paljon. Tämä on näkynyt myös kostutustippojen yleistymisessä.

— Aiemmin tippoja määrättiin lähinnä tiettyjen sairauksien vuoksi, mutta nykyisin määräyksen syyt johtuvat entistä enemmän älylaitteiden liiallisesta tuijottelusta, Heickell sanoo.

3. Onko sinivalo erityisen haitallista lapselle?

— Jos lapsi tuijottaa sinivaloa iltaisin, niin unensaanti voi hidastua tai jopa estyä kokonaan — kirkas valo stimuloi ja estää nukahtamisen.

Sinivalo ei ole kuitenkaan yksinään syypää.

— Koko se informaatio, jota älylaitteelta tulee, vaikuttaa nukahtamiseen. Esimerkiksi jännittävä elokuva tai somekeskustelu voi aktivoida lapsen aivoja liikaa. Sinisen valon lisäksi vanhemman kannattaakin tarkkailla kaikkea sitä informaatiotulvaa, mitä lapsi tabletilta tai kännykältä vastaanottaa.

Leikki on lapselle erittäin tärkeää. Välillä voi olla myös tylsää, sen sietäminen on oleellista lapsen kehityksen kannalta.

4. Kuinka paljon lapseni saa päivässä korkeintaan käyttää älylaitteita?

— Sanoisin, että alle 2-vuotiaan ei tarvitsisi tuijottaa ruutuja lainkaan. Taaperoikäiselle sopiva aika on noin tunti päivässä. Olisi tärkeää, että tylsänä hetkenä lapsi huomioitaisiin ja hänelle annettaisiin muuta tekemistä kuin älylaite käteen. Ymmärrän, että käytännössä se ei kuitenkaan aina onnistu. Toisaalta, onhan perheillä ollut samoja pulmia ennenkin — silloin lapselle on annettu kirja tai laitettu satu-cd soimaan.

Heickellin mielestä älylaitteet ovat kuitenkin ihan ok, eikä niiden käyttöä tarvitse täysin kieltää.

— Ongelma on, että niiden käyttö menee tänä päivänä liialliseksi. Läsnäoloa ei pidä korvata ruudun tuijottamisella.

5. Miten voin vanhempana suojata lastani liialliselta sinivalolta ja ruudun tuijottamiselta?

— Älylaitteen näytön sävyä voi nykyään vaihtaa ja se kannattaa muuttaa enemmän oranssinpunaiseksi kuin siniseksi.

Lisäksi Heickell kehottaa tarkkailemaan lapsen liikkumista ja aktiivisuutta.

— Tuntuu siltä, että lapset ovat nykyisin passivoituneempia ja enemmän paikallaan. Aikaisemmin vuorovaikutus tapahtui puistoissa ja pelikentillä, mutta nykyään se on korvattu somessa juttelulla.

Sähköisten e-kirjojen käyttöä kannattaa myös valvoa.

— Pitkään käytettynä ne ovat silmälle suuri rasite. Silloin, kun luemme e-kirjaa, voi ruutua tuijottaa pitkäänkin siten, että katse on kohdistunut samalle etäisyydelle. Sormi vain vaihtaa sivua, mutta katse pysyy paikallaan. Kirjaa lukiessa silmä joutuu lepäämään hetkisen, kun sivua käännetään. Paperista kirjaa ei siis kannata kokonaan unohtaa.

Lue myös: 

Jari Sinkkonen ruutuajasta: ”Jos lapsen ajatukset pyörivät koko ajan pelissä, on tauon paikka”

”Lapselle on tärkeää käyttää kaikkia aistejaan” — ruutuaikaa ei tarvitse kieltää, mutta sitä täytyy rajoittaa

”Lähinnä ärsyttää toisten äitien tuomitseminen ja itsensä jalustalle nostaminen” — lasten ruutuaika jakoi mielipiteitä

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X