Lapsi Lapsen terveys
01/06/2017

Apua, lapsi kolautti hampaansa – mitä tehdä, jos maitohammas heiluu tai irtoaa?

Suurin osa hammastapaturmista sattuu liikkumista harjoitteleville taaperoille. Hammasvammoihin kannattaa aina suhtautua vakavasti, sillä maitohampaisiin kohdistuneet tällit voivat vaikuttaa myös tuleviin pysyviin hampaisiin.

Apua, lapsi kolautti hampaansa – mitä tehdä, jos maitohammas heiluu tai irtoaa?

Suurin osa hammastapaturmista sattuu liikkumista harjoitteleville taaperoille. Hammasvammoihin kannattaa aina suhtautua vakavasti, sillä maitohampaisiin kohdistuneet tällit voivat vaikuttaa myös tuleviin pysyviin hampaisiin.

Pienet tapaturmat ovat liki arkipäivää liikkumista harjoittelevilla taaperoilla ja leikki-ikäisillä. Usein muksahduksista selvitään pipiä puhaltamalla, mutta hampaisiin kohdistuneisiin tälleihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Tilastojen mukaan kouluikään ehtineistä peräti yhdellä neljästä on elämänsä aikana ollut hammasvammoja.

– Suurin alttius hammastapaturmille on 2–4-vuotiailla, jotka vasta opettelevat liikkumista ja kehonhallintaa. Toinen piikki on 8–10-vuotiailla, kun lapset aloittavat harrastuksia, kertoo erikoishammaslääkäri Kristiina Oikarinen-Juusola Terveystalosta.

Lapsen kaatuessa isku osuu usein yläetuhampaisiin, jolloin hampaan näkyvä osa eli kruunu helposti lohkeaa. Hammas voi myös siirtyä paikoiltaan, painua sisäänpäin tai irrota kokonaan.

Näin suojaat lasta tapaturmilta – kolme turvavinkkiä
Tiedätkö vaaranpaikat? Näin teet kodista turvallisen, kun lapsi lähtee liikkeelle

Maitohampaillakin on väliä

Onko maitohampaiden vaurioilla väliä, kun ne kuitenkin korvautuvat pysyvillä hampailla useimmiten 13. ikävuoteen mennessä?

– Kaikki maitohampaille sattuneet kolahdukset voivat vaikuttaa pysyviin hampaisiin. Vaikka pysyvät etuhampaat puhkeavat usein vasta 6-vuotissyntymäpäivän jälkeen, ne alkavat kehittyä leukaluun sisällä jo 1-vuotiaalla. Kehitysvaiheessa tulleet tällit voivat aiheuttaa kiillevaurion, joka näkyy puhjenneessa hampaassa kiilteen kuoppina tai värimuutoksia, Oikarinen-Juusola selvittää.

Ennen aikmitojaan irronneen maitohampaan aiheuttamat kudosmuutokset voivat myös vaikeuttaa ja viivästyttää pysyvien hampaiden puhkeamista.

Pysyvien hampaiden kehitys jatkuu vielä vuosia puhkeamisen jälkeen.

– Tapaturma voi pysäyttää tämän kehityksen. Hammas voi säilyä pitkään oireettomana, vaikka sen verenkierto ja hermotus olisivat katkenneet, ja hammas olisi todellisuudessa ontto. Lopulta se voi tulehtua vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua.

Oikarinen-Juusola suosittelee, että pieneltäkin tuntuvia hammasvammoja käydään näyttämässä hammaslääkärillä paitsi vakuutusyhtiötä varten, myös siksi, että mahdollista jatkohoitoa varten tapaturman välittömät seuraukset on hyödyllistä kirjata ylös.

Hampaaseen sattui – mikä avuksi ja milloin lääkäriin?

  • Vuotaako verta? Jos ikenen ja pysyvän hampaan välistä tulee verta, on lapsi ehdottomasti vietävä hammaslääkäriin. Maitohampaan kohdalla vähäinen ienverenvuoto yksistään ei välttämättä ole syy lähteä hammaslääkäriin, mutta jos on muitakin oireita, esimerkiksi pitkittynyttä kipua, kannattaa hammasta käydä näyttämässä.
  • Heiluuko hammas? Jos tärsky ei ole ollut kovin suuri, heiluva maitohammas tai pysyvä hammas voi kiinnittyä paikoilleen uudelleen. Jos isku on ollut kova, maitohammas todennäköisesti irtoaa ennenaikaisesti. Paikoilleen jäänyt, heiluva maitohammas saattaa tummua, mikä on useimmiten merkki bakteeriperäisestä tulehduksesta ja johtaa hampaan poistamiseen. Heiluva rautahammas pyritään pitämään paikoillaan, ja se voidaan asettaa liikkumattomaksi kiskottamalla se naapurihampaisiin.
  • Onko hammas siirtynyt? Lapsen tulisi pystyä puremaan hampaat normaalisti yhteen. Jos se ei onnistu, hammas voi olla siirtynyt paikaltaan, jolloin tarvitaan hammaslääkärin apua.
  • Pala irti? Sekä maito- että pysyvien hampaiden lohkeamat korjataan paikkamateriaalilla. Jos hampaan ydin on vaurioitunut, maitohammas joudutaan usein poistamaan, mutta pysyvä hammas yritetään saada toipumaan.
  • Irtosiko koko hammas? Jos pysyvä hammas lähtee irti, on kiire hammaslääkäriin. Hammas pitäisi saada istutettua takaisin kuoppaansa tunnin sisällä tapaturmasta. Irronnut hammas tulisi kuljettaa vastaanotolle mieluiten omassa kuopassaan tai muualla suussa, jolloin sylki suojaa sitä. Jos tämä ei onnistu, hammas säilyy matkan ajan parhaiten maitotilkassa.
    Irronnutta maitohammasta ei saa laittaa takaisin kuoppaan, eikä sitä kiinnitetä uudelleen.
  • Onnistuuko syöminen? Jos hampaat aristavat tällin jälkeen niin, ettei syöminen onnistu samana päivänä lainkaan, on syytä käydä näyttämässä vammaa hammaslääkärille. Taaperoikäinen ei välttämättä osaa vielä kertoa kivustaan, joten hän saattaa oireilla vammaansa vain syömättömyydellä tai nukkumalla huonosti.

Lue myös: Helpota lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin jännitystä

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.