Lapsi Lapsen terveys
16/03/2017

Jopa vauva tai pikkulapsi voi masentua – näin tunnistat lapsen masennuksen

Tunteiden ailahtelu kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen. Jos lapsi sulkeutuu täysin tai saa pahoja raivokohtauksia, kyse voi olla masennuksesta. Joskus tapaamiset psykologin tai toimintaterapeutin kanssa auttavat lasta, mutta toisinaan myös vanhemmat tarvitsevat apua.

Jopa vauva tai pikkulapsi voi masentua – näin tunnistat lapsen masennuksen

Tunteiden ailahtelu kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen. Jos lapsi sulkeutuu täysin tai saa pahoja raivokohtauksia, kyse voi olla masennuksesta. Joskus tapaamiset psykologin tai toimintaterapeutin kanssa auttavat lasta, mutta toisinaan myös vanhemmat tarvitsevat apua.

Lasten masennus on luultua yleisempää. Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen kertoo Duodecimin artikkelissa, että jopa vauva voi masentua, jos hän joutuu traumaattisesti eroon hoivaajastaan. Alle kouluikäisistä 0,5−1 prosenttia on masentuneita. Alakoulussa määrä nousee 2 prosenttiin ja murrosiässä 5 prosenttiin.

Huttusen mukaan masennus on hieman yleisempää tytöillä. Amerikkalaistutkimusten mukaan tyttöjen masennukseen liittyy enemmän itsetuhoisia ajatuksia, mutta pojat vahingoittavat itseään useammin kuin tytöt.

Noin 10 prosenttia lasten masennustiloista kestää useita vuosia. Ensimmäisen masennuksen parantumisennuste on hyvä ja uusiutumisriski pienentyy, jos lapsi saa hoitoa ajoissa. Jos vanhemmat kärsivät mielenterveysongelmista, myös lapsen masennusriski kasvaa.

Keskustele: Onko 7-vuotias poikani masentunut?

Yksinäisyys, pelko ja perheongelmat masentavat

Lapset masentuvat samoista syistä kuin aikuiset. Masennus voi johtua traumaattisista tapahtumista, perheongelmista, hoivan vähäisyydestä, kiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista. Myös häiriöt aivojen välittäjäaineenvaihdunnassa altistavat masennukselle.

Masennus voi olla myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön oire. Tällöin masennusta seuraa yliaktiivinen kausi eli hypomania. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön arvioidaan olevan lapsilla harvinaisempaa kuin aikuisilla, mutta lapsen mielialojen ailahtelu voi olla rajumpaa.

Keskustele: Masentuuko lapsi vanhempien erosta vai riitelystä?

Näin masennus oireilee eri ikäisillä lapsilla:

Alle 3-vuotiaat

Vauvan ja pikkulapsen masennus oireilee usein ruokahaluttomuutena. Masentunut vauva imee maitoa laiskasti ja liikkuu vähän. Lapsen paino voi pudota ja kehitys pysähtyä tai taantua.

Lapsen katse voi olla tyhjä, eikä hän ota katsekontaktia hoivaajaansa. Lapsi voi olla huomattavan itkuinen, ärtyisä tai passiivinen. Hän heräilee herkästi tai nukkuu poikkeuksellisen paljon, ja kuivaksi oppiminen voi olla vaikeaa.

3–5-vuotiaat

Masentunut leikki-ikäinen on usein vakava ja apea. Lapsen tunneilmaisut voivat olla vähäisiä ja hän on vetäytyvä. Lapsen mielialat voivat myös heitellä, ja hän voi olla motorisesti levoton. Lapsen ruokahalu voi heikentyä ja yökastelu voi alkaa uudelleen.

Leikki-ikäisen masennukseen liittyy joskus aggressiivisuutta ja tottelemattomuutta. Lapsi raivostuu pienistäkin vastoinkäymisistä ja hän voi karkailla.

Masentunut lapsi käsittelee leikeissään usein kuolemaa, tuhoamista ja surua, ja ikätoverit voivat vierastaa hänen synkkyyttään. Lapsen yksinäisyys voi olla sekä masennuksen oire että sitä voimistava tekijä.

6–12-vuotiaat

Masentunut kouluikäinen on usein surullinen, vakava tai aggressiivinen. Tässä iässä myös sosiaalisuuteen ja keskittymiseen liittyvät ongelmat korostuvat.

Lapsella voi olla vaikeuksia kavereidensa kanssa, hän häiriköi tunneilla tai laiminlyö koulutyön. Koulumenestyksen jyrkkä heikentyminen on yleinen masennuksen oire.

Synkät aiheet jatkuvat ja voimistuvat lapsen leikeissä ja puheissa. Hän saattaa puhua jatkuvasti kuolemasta, itsemurhasta ja väkivallasta. Lapsi voi olla kohtuuttoman itsekriittinen ja moittii itseään pienistäkin epäonnistumisista.

12–18-vuotiaat

Murrosiän alussa masennus oirehtii usein fyysisesti. Nuori voi kärsiä vatsakivuista, päänsärystä tai unettomuudesta. Hän voi vahingoittaa itseään viiltelyllä tai syömättömyydellä.

Jos masennus jatkuu pitkään, murrosikä voi viivästyä. Nuori kääntyy sisäänpäin eikä ole kiinnostunut ikätovereistaan. Tuskaisuus, itsekriittisyys ja passiivisuus muistuttavat aikuisen masennusta.

Osa nuorista kapinoi voimakkaasti, karkailee ja käyttää päihteitä. Päihteidenkäyttö puolestaan voimistaa masennusta.

Terapia on tehokkain apu

Vanhemman on haettava lapselle apua, jos masennusoireet jatkuvat useita viikkoja. Apua voi pyytää neuvolasta, kouluterveydenhoitajalta tai -psykologilta tai nuorisopsykiatrian poliklinikalta.

Joskus avuksi riittää keskustelu esimerkiksi koulupsykologin kanssa tai lapsen arjen helpottaminen sopivilla tukipalveluilla. Puhe- ja toimintaterapiasta voi olla apua, jos lapsella on kehityshäiriöitä tai oppimisvaikeuksia.

Vaikeaa masennusta hoidetaan ensisijaisesti tiiviillä psykoterapialla. Pikkulasten terapiassa hyödynnetään leikkiä ja toimintaa, ja terapiaa voidaan tehdä lapsen kotona. Jos perheen vuorovaikutussuhteessa on ongelmia, terapeutti voi opastaa perheenjäseniä tunneilmaisussa ja auttaa vanhempia lapsen hoivaamisessa.

Lapsen masennusta hoidetaan lääkkeillä esimerkiksi silloin, kun se johtuu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Lasten ja nuorten on kuitenkin huomattu hyötyvän lääkehoidosta aikuisia vähemmän. Masennuslääkkeet voivat jopa lisätä nuoren ahdistusta.

Lue myös: Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Masennus on koko perheen asia

Lapsen masennuksen hoitoa ei voi ulkoistaa vain terapian tai lääkkeiden varaan. Aikuisen on kyseltävä lapselta tämän tunteista, kavereista ja koulun sujumisesta. Leikki-ikäisetkin osaavat sanoittaa tunteitaan, mutta aikuisen on autettava tässä.

Murrosiässä masennukseen voi liittyä tuskaa elämän tarkoituksesta ja omasta identiteetistä. Vanhemman yritykset ratkoa nuoren ongelmia käytännöllisesti voivat tuntua pinnallisilta. Nuori voi kokea, ettei vanhempi ota häntä vakavasti. Aikuisen on kuitenkin kestettävä nuoren kyynisyys ja otettava tähän kontaktia.

Vanhempien kannattaa myös miettiä, tarvitsevatko he tukea. Jos vanhemmat eivät jaksa huolehtia lapsen perustarpeista ja menettävät elämänuskonsa, heidän on haettava apua, sillä vanhempien ongelmien hoitaminen on myös lapsen hoitamista.

Lue myös: Syömishäiriötä 20 vuotta sairastanut äiti: ”Vasta lapsi teki minusta terveen”
Keskustele: Voidaanko lapset ottaa pois vanhemman masennuksen vuoksi?

Lähteet: FinFami, Duodecimin terveyskirjasto, Healthy Children, Masennusinfo, WebMD

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.