Lapsen terveys 04.12.2015 Päivitetty 08.03.2023

Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Moni suomalainen on tunnesyöjä, joka ei kykene kohtaamaan tunteitaan oikein, ja kasvattaa huomamattaan lapsestaan samanlaista. Lue, miten katkaiset tunnesyönnin kierteen perheessäsi.

Teksti
Elisa Hurtig
Kuvat
123RF

Tunnesyöminen on yleistä varsinkin suomalaisten naisten keskuudessa. Tunnesyöjä ei kykene kohtaamaan tunteitaan oikein, vaan yrittää säädellä joko positiivisia tai negatiivisia tunteitaan ruoasta saatavan mielihyvän avulla. Tunnesyönti ei ole tavatonta lapsillakaan.

Mitä tarkoittaa lapsen tunnesyöminen?

Lasten tunnesyönnin taustalla on usein pettymys tai suru. Lapsi oppii säätelemään tunteitaan vanhempiensa tarjoaman mallin avulla.

Jos lapsi kokee pettymyksen tai esimerkiksi päiväkotipäivä on mennyt huonosti, tunnesyöntiin tottunut vanhempi antaa tälle helposti hyvää ruokaa tai herkkuja lohdukkeeksi. Silloin lapsi oppii, että ruoka helpottaa ikävää oloa.

Lapselle voi toki antaa pullan ikävän päivän päätteeksi, mutta se johtaako se tunnesyöntiin, riippuu siitä, miten se tehdään. Jos lapselle samalla viestitään, että tämä lohduttaa, kun sinulla oli kurja päivä, ohjeistetaan lasta käsittelemään tunteitaan väärin.

On hyvä muistaa, että syömisen tärkeä tehtävä on tuoda myös mielihyvää. On eri asia lohduttaa tai helliä itseään ruoalla kuin nauttia hyvästä ruoasta tai juhlistaa esimerkiksi kesäloman alkamista yhdessä perheen kanssa.

Tuleeko lapsesta tunnesyöjä, jos vanhemmat ovat tunnesyöjiä?

Ei välttämättä, jos aikuinen ymmärtää, että on esimerkiksi parempi ottaa väsynyt lapsi syliin levähtämään kuin antaa tälle kupillinen kaakaota ja keksi lohdukkeeksi.

Lasta tulisi myös opettaa sanoittamaan tunteitaan esimerkiksi kertomalla, että nyt sinä olet väsynyt ja tarvitset lepoa, koska päivä venähti pitkäksi.

Toki on ristiriitaista opettaa toisin ja tehdä itse toisin. Moni suomalainen on tunnesyöjä ja pyrkii salaamaan sen lapsiltaan. Lapset kyllä vaistoavat tällaisen käyttäytymisen pian.

Miten auttaa tunnesyöjää?

Muutos on tehtävissä, mutta se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

Vanhemman tulisi ensin miettiä, minkälaista viestiä antaa omalla käyttäytymiselläsi. Voiko omaa käyttäytymistä muuttaa? Ateriarytmistä tulisi pitää prosessin aikana korostetusti kiinni ja opettaa lasta sanoittamaan tunteitaan kuvien avulla tai juttelemalla.

Jos omat voimavarat ovat jostain syystä vähäiset, asian voi ottaa esiin neuvolassa.

Terve suhtautuminen ruokaan ja syömiseen on kaiken a ja o. Herkut kuuluvat elämään, arkeenkin pieninä määrinä. Ruokavaliossa voi päivittäin olla jotain hyvää, esimerkiksi makea jälkiruoka aterian päätteeksi. Niitä ei kannata kieltää kokonaan.

Mitä tehdä, kun isovanhemmat lohduttavat ruoalla?

Monesti vanhemman sukupolven ihmiset ovat tottuneet siihen, että lapsen tunnemyrskyn voi tyynnytellä herkkuja tarjoamalla.

Jos isovanhemmat ovat vain harvoin läsnä, ja perheen ruokarytmi on muuten terve ja normaali, heidän tarjoamalla mallilla ei ole merkitystä. Tällöin mummolahetket ovat verrattavissa juhlaan. Toki herkkujen määrästä voi keskustella heidän kanssaan.

Jos isovanhemmat ovat selkeästi iso osa arkea, asiaan kannattaa puuttua.

Mihin tunnesyönti voi johtaa?

Ylipaino ja erilaiset syömishäiriöt voivat saada alkunsa tunnesyömisestä.

Tunteisiin syöminen kaventaa myös ruoan laatua, sillä jos iltapäivällä syö suklaalevyn, se vie tilaa oikealta ruoalta, jolloin tärkeät vitamiinit jäävät saamatta.

Aikuisen ylipainon ja tunnesyönnin takana on usein lapsuudesta opitut mallit.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti, FT, Marja Vanhala, ODL Liikuntaklinikasta.

Lue myös: Syökö poikalapsesi kasviksia päivittäin? Liian moni poika ei syö

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X