Lapsen terveys 04.07.2017 Päivitetty 13.08.2019

Lääkäri neuvoo: Näin suojaat pikkulapsen ihon hyvin auringolta

Pieni lapsi voi nauttia auringosta turvallisesti, kun hänet suojaa säteilyltä oikeanlaisin vaattein ja voitein. Auringonpaahteessa vauvan paras paikka on varjossa.

Teksti
Elina Teerijoki 
Kuvat
MVPhotos ja OM-arkisto

Aurinko paistaa ja uimarantaelämä kutsuu, mikä sen ihanampaa! Rannalle lähtiessä kannattaa kuitenkin uhrata ajatus lapsen ihon suojaamiselle.

Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Susanna Majasuo antaa suojausvinkit vauvojen ja taaperojen herkälle iholle.

1. Kuinka pitkään vauva tai taapero voi olla auringossa ilman suojaa, jos sellaista ei ole saatavilla?

Vauvaa tai pientä lasta ei saisi altistaa lainkaan suoralle auringonvalolle ilman suojaa. Suojaksi voidaan laskea varjo, vaatetus tai auringonsuojavoiteet. Ihotyyppi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti iho vaurioituu, eikä turvallista aikaa voi määritellä.

2. Mikä on paras tapa suojata vauva auringolta? Entä liikkuva taapero?

Vauvalle sopii parhaiten varjossa oleilu ja suojaava vaatetus. Tarvittaessa voi käyttää auringonsuojavoiteita, jos muuten ei saada koko ihoa suojaan. Apteekeissa on myynnissä myös vauvoille sopivia auringonsuojavoiteita.

Taaperolle voi pukea kevyet suojavaatteet, esimerkiksi ultraviolettisäteilyltä suojaavan uimapaidan ja niskankin peittävän hatun. Paljaaksi jääville alueille pitää levittää aurinkosuojavoiteet. Lapsi tarvitsee myös kunnolliset aurinkolasit.

3. Minkä ikäiselle lapselle voi panna aurinkovoidetta? Millainen voide on pienille hyvä ja turvallinen?

Apteekista löytyy suojavoiteita, jotka soveltuvat yli puolivuotiaille. Ensisijainen suoja vauvoille on silti aina varjo ja vaatetus.

Lapsille suunnatut aurinkovoiteet eroavat aikuisten tuotteista: niissä käytetään vähemmän kemiallisia filttereitä kuin aikuisten tuotteissa ja enemmän fysikaalisia, säteilyä sirottavia filttereitä. Tiettävästi myös kemialliset filtterit ovat lapsille turvallisia, mutta riskiä ei haluta ottaa, ennen kuin asiaa on tutkittu riittävästi ja käyttökokemusta on kertynyt pitkältä ajalta.

4. Antavatko UV-suojavaatteet täyden suojan ultraviolettisäteilyltä?

UV-suojavaatteet vastaavat noin suojakerrointa 40–50 eli ne suojaavat ihon vaatteen alta täysin. Niillä ei tietenkään saa suojatuksi esimerkiksi kasvoja, ja voidetta tarvitaan lisänä.

5. Vaikuttaako ihotyyppi, pitääkö tummaihoisenkin lapsen iho suojata?

Ihotyypit jaetaan karkeasti kuuteen ryhmään sen mukaan, miten hyvin iho sietää aurinkoa. Herkimmin palavat vaaleimmat ykkös- ja kakkostyypit, kun taas tummimmat nelos-kuutostyypit sietävät aurinkoa hyvin ja palavat tuskin koskaan.

Lapsillakin tummassa ihossa on parempi luontainen suoja kuin vaaleassa. Lasten iho on kuitenkin niin ohut ja herkkä ja geenit helposti vaurioituvia, että muutkin kuin vaaleaihoiset lapset kannattaa suojata auringolta.

6. Pitääkö aurinkosuojaa käyttää, vaikka ei ole suorassa auringonpaisteessa?

Varjossakin kannattaa suojautua. UV-säteilystä puolet tulee pilvisenäkin päivänä maahan asti, ja saman verran heijastuu esimerkiksi puun varjoon. Vaalea hiekka, vesi ja muut pinnat heijastavat auringon säteilyä ja lisäävät altistusta. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Pieni lapsi voi nauttia auringosta turvallisesti, kun hänet suojaa säteilyltä oikeanlaisin vaattein ja voitein

7. Mitä tarkoittavat aurinkosuojavoiteiden merkinnät UVA- ja UVB-suojasta?

Auringon mukana tulee kahdentyyppistä ultraviolettisäteilyä, josta vain viisi prosenttia on UVB:tä ja loput UVA:ta.

Aurinkovoiteen numeromerkintä kertoo sen UVB-suojasta. Aiemmin luultiin, ettei UVA-säteily ole haitallista, mutta nykytietämyksen mukaan molemmat ovat vaarallisia.

UVA-suojaa ei tarvitse merkitä pakettiin, mutta joissain tuotteissa se mainitaan. Yleensä riittävän suojan saa, kun valitsee tuotteen, johon on merkitty UVA ympyrän sisään. Silloin tuotteen UVA-suoja on minimissään 1/3 UVB-suojasta.

8. Mikä on aurinkosuojavoiteen oikea annostus?

Aurinkosuojavoiteen numero eli suojakerroin kertoo, kuinka paljon kauemmin auringossa voi oleskella palamatta kuin ilman suojavoidetta voisi olla. Suojakerroin 20 tarkoittaa, että auringossa voi olla noin 20 kertaa pitempään kuin voiteettomana.

Kun suojavoiteen teho mitataan, tietyn paksuinen kerros voidetta levitetään suojalevylle. Kerros vastaa noin yhtä ruokalusikallista voidetta pelkästään kasvojen iholle.

Käytännössä kukaan ei käytä niin paljon voidetta, vaan korkeintaan puolet määrästä, jolla suojaavuus on mitattu. Voiteen suojaavuus putoaa samaa vauhtia. Voiteesta, jonka suojakerroin on 30, saa siis oikeasti noin suojan 10 ja suojakertoimella 50 merkitystä voiteesta suojan 20. On siis tärkeää valita korkean suojan antava voide ja muistaa lisätä sitä päivän mittaan: aina uinnin, kuivaamisen ja hikoilun jälkeen sekä ulkona pitkään oleskellessa.

9. Onko lapsena saatu aurinkoaltistus vaarallisempaa kuin aikuisena saatu?

On. Lapsen iho on hyvin ohut ja herkkä, eivätkä ihon solujen suojamekanismit ole vielä aikuisen tasolla. Siksi lasten iho vaurioituu auringon ultraviolettisäteilystä helposti. Lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtuneet ihon palamiset lisäävät selvästi melanoomariskiä.

10. Ovatko aurinkoon liittyvät ihosyövät yleistyneet?

Ihosyövät ovat yleistyneet todella hurjaa vauhtia. Vakavimman ihosyöpätyypin eli melanooman ilmaantuvuus on lähes tuplaantunut 1990-luvulta. Ihosyövät ilmenevät yleensä vasta aikuis- tai vanhuusiässä, mutta valitettavasti myös lasten melanoomatapauksia on enemmän kuin ennen.

Lasten melanoomien lisääntyminen johtuu varmasti elämäntyylin muuttumisesta, kuten aurinkomatkoista lapsuuden ja nuoruuden aikana.

11. Entä jos varotoimista huolimatta lapsen iho pääsee palamaan auringossa? Voiko vahinkoja korjata?

Auringon polte aiheuttaa ihosolujen geeneihin mutaatioita, joita ei voi korjata mitenkään. Elimistö korjaa osan niistä itse, mutta osa jää pysyviksi. Geenimutaatiot aiheuttavat tulehdusreaktion, jonka seurauksena iho punoittaa, kuumottaa ja on kipeä. Tulehdusreaktion aiheuttamaa ikävää oloa voi helpottaa esimerkiksi hydrokortisonivoiteella. Sitä voi tilapäisesti käyttää jopa rakkuloille palaneelle iholle.

Lähteet: Kaikkisyovasta.fi ja Stuk.fi.

Juttu on julkaistu Kaksplus-lehden numerossa 5/2017.

Lue myös:

Millainen aurinkosuoja on paras lapselle?

Tiesitkö tämän UV-säteilyn vaaroista?

Lasten aurinkovoiteet testissä

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X