Lapsi Lapsen terveys
07/07/2017

Miten auttaa masentunutta lasta? Lue asiantuntijan ohjeet

Mitä aikaisemmin lapsi saa hoitoa masennukseensa, sitä helpompi se on korjata. Asiantuntija kertoo, miten masentunutta lasta voi parhaiten auttaa.

Pienen lapsen masennus on erityisen huolestuttava, sillä sen aiheuttama ruokahaluttomuus voi vaikuttaa lapsen kasvuun ja terveyteen.

Miten auttaa masentunutta lasta? Lue asiantuntijan ohjeet

Mitä aikaisemmin lapsi saa hoitoa masennukseensa, sitä helpompi se on korjata. Asiantuntija kertoo, miten masentunutta lasta voi parhaiten auttaa.

Masennus voi hiipiä lapsen elämään vaivihkaa, eikä sitä ole aina arjen pyörityksessä helppo havaita. Lapsen masennuksen tunnistaminen ajoissa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan lapsen mielialan ja käytöksen muutoksia pidemmältä aikaväliltä. Silloin voi huomata jotain, joka päivittäisessä elämässä jäisi havaitsematta.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja ja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson kertoo, miten toimia, kun lapsi on masentunut.

Kun vauva masentuu

Pienen lapsen masennus on onneksi harvinaista, mutta se tulee aina ottaa äärimmäisen vakavasti. Vauvalla tai pienellä lapsella masennus oireilee syömisvaikeuksina ja vuorovaikutuksesta vetäytymisenä ja voi vaikuttaa lapsen kasvuun ja yleiseen terveydentilaan.

– Vauvan masennus eroaa merkittävästi isompien lasten masennuksesta, sillä se on tyypillisesti suoraan yhteydessä vanhemman masennukseen, Linnea Karlsson kertoo.

Kun pienellä lapsella epäillään masennusta, on aina varmistettava, että mahdollisesta masennuksesta kärsivä vanhempi saa asianmukaista hoitoa.

Vauvan hyvinvoinnille on elintärkeää saada riittävästi hoivaa, huolenpitoa ja vuorovaikutusta. Jos lapsen äiti kärsii vakavasta masennuksesta, tarvitaan isä tai muu turvallinen aikuinen hoitamaan lasta, sillä masentunut ei tarvittavaan vuorovaikutukseen kykene.

– Vanhemman masennuksen tunnistamisen tärkeyttä ei voi liioitella, sillä sen hoitaminen korjaa yleensä myös vauvan masennuksen, Karlsson painottaa.

Vanhemman masennuksen hoitamisen on havaittu helpottavan myös isomman lapsen tai nuoren masennusta. Tällaisissa vanhemman masentumisesta johtuvissa lasten masennustapauksissa kiinnitetään erityistä huomiota vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutussuhteeseen ja sen ongelmien korjaamiseen.

Vanhemman masennuksen hoito auttaa myös masentunutta lasta.

Vauvan masennus on lähes aina suoraan yhteydessä vanhemman masennukseen.

Minimoi lapsen stressitekijät

Leikki-ikäisen tai vanhemman lapsen masennuksen taustalta löytyy usein liian kuormittava elämäntilanne ja liian vähän keinoja siitä selviytymiseen. Tällöin lapsi kärsii riski- tai stressitekijöiden liiallisesta määrästä sekä masennusta ehkäisevien suojatekijöiden vähäisyydestä.

Suojatekijät ja riskitekijät voivat vaihdella, mutta pääasiassa ne liittyvät ihmissuhteisiin kotona, päiväkodissa tai koulussa. Kun lapsella on ympärillään tarpeeksi vahva turvaverkko, hän selviää kohtaamistaan vaikeuksista paremmin kuin lapsi, jolla tällaista verkkoa ei ole.

– Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi lapsen liian vähäinen hoiva, yksin jääminen, kiusaaminen, laiminlyöminen tai stressaavat elämäntapahtumat. Jokainen lapsi reagoi kohtaamiinsa riskitekijöihin ja vastoinkäymisiin yksilöllisesti, Karlsson kertoo.

Parasta masennuksen ehkäisyä onkin suojatekijöiden vahvistaminen ja stressitekijöiden vähentäminen, silloin kun se on mahdollista. Ilmeiset riskitekijät, kuten kiusaaminen tai laiminlyönti, on tärkeää tunnistaa, ja niihin on puututtava.

Kaikkiin riskitekijöihin ei voi suoraan vaikuttaa, kuten perheen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen, avioeroon tai läheisen sairauteen tai kuolemaan. Tällaisissa tilanteissa vuorovaikutus ja läsnäolo sekä hoidon piiriin hakeutuminen ovat erityisen tärkeässä asemassa.

Jos lapsen elämä on kuormittavaa tai stressaavaa, on tärkeää miettiä, mistä lapsi saisi sosiaalista tukea ja turvaa sekä lapsen elämään kuuluvaa rentoutta.

Suhtaudu myötätuntoisesti masentuneeseen lapseen

Koululaisen masennus voi liittyä myös liian koviin vaatimuksiin esimerkiksi koulu- tai harrastusmaailmassa. Tällöin kannattaa rohkeasti karsia viikko-ohjelmaa tai laskea asetettuja tavoitteita.

Masennus voi ilmetä lapsessa vetäytymisenä tai kiukkuisuutena, mikä aiheuttaa helposti kotona tavallista enemmän riitoja. Vanhemman tehtävä on huomata lapsen muuttunut käytös ja nähdä paha olo huonon käytöksen takaa.

– Masentuneeseen lapseen on tärkeää suhtautua ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti sekä välttää syyllistämistä. Vanhemman on yritettävä muistaa, että masennus ei ole luonnekysymys vaan sairaus, Karlsson kertoo.

Masentuneen kanssa eläminen tai toimiminen ei ole helppoa, ja masentuneen lapsen käytös voi aiheuttaa vanhemmassa jopa turhautumista. Vanhempana saattaa myös itse kaivata apua ja tukea, eikä niiden hakemista ole syytä hävetä.

Keskustele muiden aikuisten kanssa

Joskus lapsen masennuksen saattaa havaita perheen ulkopuolinen henkilö, vaikkapa päiväkodin työntekijä tai opettaja. Tämä herättää vanhemmassa herkästi syyllisyyden tunteita tai jopa voimakkaan vastareaktion, mutta ulkopuolisen näkemys lapsen tilanteesta kannattaa ottaa vastaan.

Opettajat havaitsevat tutkitusti lapsen käyttäytymisen muutokset nopeammin kuin vanhemmat, sillä opettajat näkevät lapsen osana samanikäisten ryhmää ja toimimassa erilaisissa tilanteissa kuin vanhemmat.

Päiväkodissa tai koulussa lapsen on päivittäin tultava toimeen sekä ikätoverien että aikuisten kanssa, minkä lisäksi on vielä pärjättävä välitunneilla ja suoriuduttava annetuista tehtävistä.

– Masentuneelle lapselle on merkittävä etu, mikäli oman elämän aikuiset pystyvät avoimesti keskustelemaan lapsen asioista. Hoidon saaminen nopeutuu, kun aiheesta keskustellaan avoimin mielin eikä väitellä siitä, kuka on oikeassa, muistuttaa Karlsson.

Lapsen masennus koskettaa koko perhettä.

Joskus lapsen masennus tunnistetaan paremmin päiväkodissa tai koulussa kuin kotona.

Ota ulkopuolista apua vastaan

Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen ennakkoluuloja, mutta avun hakemista ei tarvitse arastella. Masennus on sairaus siinä missä esimerkiksi diabeteskin, ja samalla tavalla siihen tulee hakea lääketieteellistä apua vaikka terapian muodossa.

Jos lapsen käyttäytymisessä ilmenee masennukseen viittaavia tai muuten huolestuttavia muutoksia, kannattaa ottaa yhteys neuvolaan, terveydenhoitajaan tai omalääkäriin. Ammattilaiset osaavat ohjata lapsen tai perheen tarpeen mukaan asianmukaiseen hoitoon, esimerkiksi psykologin vastaanotolle.

Vanhemman syyllistyminen lapsen masennuksesta ei auta tilannetta eteenpäin, vaan apua tulee hakea rohkeasti. Ajoissa aloitettu hoito lyhentää masennuksen oireilua, pienentää uusiutumisriskiä ja keventää koko perheen kuormitusta. Neuvolassa, terveyskeskuksessa tai psykologilla osataan tukea ja auttaa vanhempaa löytämään oikeat keinot tilanteen korjaamiseksi.

Terapiaa tarpeen mukaan

Vanhemman masennuksen hoitamisen lisäksi pienen lapsen masennusta voidaan hoitaa myös terapialla, esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapialla. Vanhemmille lapsille on tarjolla erilaisia yksilö- ja ryhmämuotoisia terapiaratkaisuja, jotka suunnitellaan yksilöllisesti lapsen iän, kehitysasteen, riski- ja suojatekijöiden sekä masennuksen vaikeusasteen perusteella.

Lasten psykoterapiat aloitetaan tavallisesti kouluiässä, mutta alle kouluikäisillekin on olemassa heille soveltuvia terapioita. Lasten terapiassa käytetään terapiavälineenä leikkejä, musiikkia tai jopa eläimiä.

Lapsen masennuksen hoitoon sisältyy aina työskentelyä vanhempien kanssa. Esimerkiksi perheterapia keskittyy tarvittaessa perheen vuorovaikutussuhteeseen, jolloin koko perhe voi saada ohjeistusta tunneilmaisuun ja lapsen hoivaamiseen.

Joskus perhetilanteen vuoksi myös lastensuojelutoimet ovat välttämättömiä, mutta ne eivät poista masennuksen hoidon tarvetta.

Tutkimukset eivät tue alle murrosikäisten lasten masennuksen hoitamista lääkityksellä.

Lähde: Tuula Tammisen artikkeli Lapsen masennus (Duodecim)

Lue myös:

Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Oletko altis synnytysmasennukselle? Nämä asiat nostavat masennustilan riskiä

Miten äidin synnytysmasennus vaikuttaa vauvaan?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.