Lapsi Lapsen terveys
07/01/2016

Lasten ylipaino lisääntyy – 10 vinkkiä lapsen painonhallintaan

Lapsen ylipaino ja huonot ruokailutottumukset johtavat helposti aikuisisän lihavuuteen ja siten erilaisiin sairauksiin. Lasta kannattaa tarkkailla ja kannustaa parempiin elintapoihin.

Lasten ylipaino lisääntyy – 10 vinkkiä lapsen painonhallintaan

Lapsen ylipaino ja huonot ruokailutottumukset johtavat helposti aikuisisän lihavuuteen ja siten erilaisiin sairauksiin. Lasta kannattaa tarkkailla ja kannustaa parempiin elintapoihin.

Miksi pienen lapsen ylipainoon kannattaa kiinnittää huomiota ajoissa?

Lapsuuden ylipaino enteilee usein myös aikuisuuden ylipainoa. Kun hyvät ruokailutottumukset ja elintavat opetellaan jo lapsena, ne on helpompi hallita myös kouluiässä, jolloin lapsi ei enää ruokaile aina vanhemman seurassa.

Lue lisää: Näin saat lapsesi syömään kasviksia

Miten pienen lapsen ylipainoa hoidetaan?

Yleensä ylipainoon kiinnitetään huomiota jo varhaisessa vaiheessa, neuvolakäyntien yhteydessä. Tällöin ensimmäisenä tarkastellaan lapsen syömän ruoan laatua ja liikuntatottumuksia.

Jos ylipainoa on perheen muillakin jäsenillä, on syytä kiinnittää huomiota koko perheen ruokavalioon ja yhdessä vietettyyn aikaan.

Lue lisää: Herkkujen antaminen lapselle: Tämän takia karkkipäivä voi olla huono juttu

Miten erottaa lapsen normaali pyöreys ylipainosta?

Neuvolassa käytetyt kasvukäyrät ovat lapsen painon tärkein mittari. Niiden avulla nähdään, kulkeeko painonnousu samalla linjalla pituuskasvun kanssa.

Kasvukäyrien avulla voidaan seurata lapsen kehitystä pitkällä aikavälillä, kun taas esimerkiksi painoindeksi antaa tiedon vain senhetkisestä tilanteesta.

Keskustele: Pienten lasten lihavuus

Milloin lapsen painosta tulee huolestua?

Pienellä lapsella pituuskasvu korjaa usein hetkelliset painonmuutokset, mutta jos paino on toistuvasti korkea suhteessa pituuteen, tulee siihen kiinnittää huomiota.

Hyvin harvoin lapsen ylipainossa on kuitenkaan kyse sairaudesta. Pienillä, elämäntapaan liittyvillä muutoksilla saadaan paljon aikaan.

Lue myös: Syylllistytkö purkkiruoan syöttämisestä vauvalle? Tämän takia se on turhaa

Miten ylipainosta kannattaa puhua lapsen kanssa?

Alle kouluikäisen lapsen ruokailutottumukset ovat pitkälti vanhempien käsissä, ja silloin riittää, että vanhemmat puhuvat asiasta keskenään. Vanhemmankaan lapsen kanssa keskusteltaessa ei kannata käyttää sanoja laihduttaminen tai painon pudotus.

Niiden sijaan voi puhua esimerkiksi ruokavalion ”terveellistämisestä”. Tärkeää on ymmärtää, että kyse ei ole vain lapsen ruokavaliosta, vaan terveelliset elämäntavat ovat koko perheen yhteinen asia.

Lue myös: Pelkäätkö liikaa lapsesi puolesta? Näin pääset eroon turhista peloista

Mitä tehdä, jos lapsi ei suostu syömään terveellistä ruokaa?

Laadukkaiden ruoka-aineiden tarjoaminen on kaiken A ja O. Lasta on hyvä kannustaa syömään terveellisesti, mutta ei pakottamalla tai tuputtamalla.

Herkuilla palkitsemista tulisi välttää, sillä tällöin houkutuksesta tulee entistä houkuttelevampi ja väkisin syöty ruoka näyttäytyy entistä huonommassa valossa.

Ruoan kanssa voi myös leikkiä siten, että pelkän maistamisen sijaan lapsen annetaan haistella, tunnustella ja kuvailla uusia ruoka-aineita. Uusiin makuihin tottumiseen voi mennä 10–15 maistelukertaa, joten ei ole syytä lannistua, jos ensimmäinen kokeilu ei onnistu.

Keskustele: Miten saada lapsi syömään salaatteja ja kasviksia?

Voiko lasta kieltää ottamasta lisää ruokaa?

Usein lapsen ylipainon ongelmana on ruoan laatu, ei määrä. Silloin kun ruoka on tarpeeksi kevyttä ja terveellistä, lapsi voi syödä sitä huoletta.

Jos lisää ottaminen on lapselle tärkeää, voi ensimmäisen lautasellisen annostella hieman pienemmäksi. Kieltäminen ei ole suositeltavaa.

Lue myös: Kasvatatko lapsestasi vahingossa tunnesyöjää?

Miten lasta voi innostaa liikkumaan enemmän?

Tässä pätee sama kuin ruoassakin: lapselle tulee antaa mahdollisuuksia liikkumiseen. Perheen yhteistä aikaa kannattaa viettää myös ulkoillen.

Aktiivinen arki on parempi vaihtoehto kuin yksi liikuntaharrastus viikossa. Myös muiden lasten seura innostaa liikkumaan.

Lue myös: 4 keinoa kannustaa lasta liikkumaan

Keskustele: Miten saada 10v poika liikkumaan?

Asiantuntijana Lastenklinikan ravitsemusterapeutti Jetta Tuokkola.

Lapsen painonhallinta – 10 vinkkiä

  1. Tarjoa joka ruokailulla kasviksia ja vihanneksia.
  2. Rajoita viihde-elektroniikan ääressä vietettyä aikaa ja kannusta lasta ulkoilemaan.
  3. Palkitse lapsi viettämällä aikaa yhdessä, älä ruoalla.
  4. Kokeile laittaa nirso lapsi istumaan kaikkiruokaisen viereen. Lapset ottavat mallia toisiltaan.
  5. Tutustuta lasta uusiin ruokiin useammin kuin kerran.
  6. Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon.
  7. Pyri tekemään liikunnasta osa jokapäiväistä arkea.
  8. Rajoita limujen ja makeiden mehujen juomista.
  9. Huolehdi ruokavalion monipuolisuudesta esimerkiksi lautasmallin avulla.
  10. Huolehdi myös omasta hyvinvoinnistasi. Elintapojen muuttaminen voi tuntua rankalta.

Asiantuntijana Hyksin Lastenklinikan ravitsemusterapeutti Jetta Tuokkola.

Videopelit ja limut altistavat ylipainolle

Joka kymmenes leikki-ikäisistä pojista ja miltei joka seitsemäs tytöistä on ylipainoinen. Ylipainoisten osuus kasvaa iän karttuessa.

Lapsuusiän ylipaino voi näkyä painonhallintaongelmina myös aikuisuudessa sekä lisätä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumisen riskiä.

Ylipainoon puututaan neuvolassa, jossa lapsen kehitystä seurataan pitkäaikaisesti, pituus- ja painokäyrien avulla. Ammattilaisten mielestä ylipainolle altistavat ennen muuta huonot ruokailutottumukset sekä television ja tietokoneruudun ääressä vietetty aika.

Viikonloppuisin jopa 18 prosenttia leikki-ikäisistä pelaa tai katsoo videoita pidempään kuin suositellut kaksi tuntia. Ruoka-aineista haitallisimpia ovat sokeroidut juomat, joiden sisältämä piilosokeri lihottaa muttei täytä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, LATE-tutkimusraportti.

Avainsanat

Kommentit

No yleensä se koko perhe on lihavaa sakkia eli elintapamuutos. Ei sille kersalle mitään tarvitse sanoa. Suomessa noin joka neljäs poika ja joka viides tyttö on selkeästi ylipainoinen, kertoo Yle. Aikuisista joka toinen on ylipainoinen. Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.

Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne…).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 – 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.