Lapsi Lapsen terveys
24/06/2017

Rokotekielteisyys kasvaa: taustalla luomuajattelua, salaliittoteorioita ja huolta turvallisuudesta

Rokotekielteisyys on lisääntynyt. Rokotteiden vastustamisen taustalla voi olla kaipuuta luonnonmukaisuuteen, salaliittoteorioita tai tietämättömyyttä.

Rokotekielteisyys kasvaa: taustalla luomuajattelua, salaliittoteorioita ja huolta turvallisuudesta

Rokotekielteisyys on lisääntynyt. Rokotteiden vastustamisen taustalla voi olla kaipuuta luonnonmukaisuuteen, salaliittoteorioita tai tietämättömyyttä.

Kaksplussan lukija, kolmen pienen lapsen äiti suhtautuu kriittisesti rokotteisiin. Kantaansa hän perustelee näin:

”Emme rokota lapsiamme alle 2-vuotiaina. Sen jälkeen arvioimme tilanteen ja tarpeen uudestaan. Jos päätämme rokottaa, rokotamme paljon hitaammalla aikataululla ja mahdollisuuksien mukaan erillisillä rokotteilla yhdistelmärokotteiden sijaan. Yhä enenevässä määrin tulee todistusaineistoa rokotteiden haitoista. Se, mikä tässä herättää entisestään epäilyjä, on se, että näitä vaaroja vähätellään eikä niistä puhuta valtamediassa.”

Rokotteiden vastustaminen ei ole uusi ilmiö, mutta se on vahvistunut viime vuosina tavalla, jonka seuraukset ovat jo nähtävissä.

Rokotekielteisyys on yksi syy siihen, että Euroopassa todettiin tammikuussa 2017 yli 500 tuhkarokkotapausta ja helmikuussa tartuntojen määrä oli yhä nousussa.

Esimerkiksi Romaniassa tuhkarokkoon on viime syyskuun jälkeen kuollut ainakin 17 lasta ja tuhannet lapset ovat sairastuneet. Syynä tähän on rokotuskattavuuden romahtaminen.

Rokotuskattavuus kertoo, kuinka suuri osa väestöstä tai tietystä ikä- tai riskiryhmästä on saanut rokotteen. Mitä helpommin tarttuvasta taudista on kyse, sitä korkeampi täytyy kattavuuden olla. Esimerkiksi tuhkarokon rokotuskattavuuden tulee olla yli 95 %, jotta tauti pysyisi poissa.

Tuhkarokkoepidemia voi olla mahdollinen Suomessa

Tammikuussa 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoitti tautiepidemian mahdollisuudesta myös Suomessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa ehkäisevän MPR-rokotteen kattavuus on pudonnut monilla paikkakunnilla alle 95 %:n.

– Rokotteiden vastustamisen syistä voidaan esittää vasta valistuneita arvauksia, sillä tutkimustietoa aiheesta on todella niukasti, kertoo THL:n rokotusohjelmayksikön erikoistutkija Jonas Sivelä, joka valmistelee parhaillaan kolmivuotiseksi arvioitua tutkimusta rokotevastaisuudesta.

Sekä Sivelä että THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek uskovat rokotevastaisuuden johtuvan osittain siitä, etteivät ihmiset enää tunne tauteja, jotka kansallisen rokotusohjelman avulla on kitketty maastamme.

Ennen rokotusohjelmaa esimerkiksi kurkkumätä, polio, tuhka- ja vihurirokot ja sikotauti sairastuttivat tuhansia ja aiheuttivat monien kuoleman.

Luomuajattelua ja salaliittoteorioita

”Vaikka rokotusten tarkoituksena on keinotekoisesti vahvistaa immuniteettia rokotettavia tauteja vastaan, tapahtuu se luonnottomalla tavalla, eikä siten tarjoa samaa suojaa kuin itse taudin sairastaminen. Vanhempia pitäisi tukea siinä, miten he rakentavat vauvalleen vahvan immuunipuolustusjärjestelmän luonnollisesti.”

Niin kutsutun luomuajattelun malli rokotevastaisuuden taustalla on tuttu THL:n Hanna Nohynekille. Yksinkertaistettuna teoria perustuu siihen, että luonto on tarkoittanut taudit karaisemaan ihmisiä.

– Osa ihmisistä ajattelee, että lapselle on hyväksi sairastaa esimerkiksi tuhkarokko. On totta, että sairastettu tauti antaa pidemmän suojan kuin rokote, mutta on hyvä pitää mielessä, että tuhkarokon jälkitautina voi saada keuhkokuumeen tai aivotulehduksen, jotka voivat johtaa kuolemaan.

Osa erityisesti netissä vaikuttavista rokotevastustajista perustelee kantaansa vanhentuneella tutkimustiedolla. Yleisin esimerkki tästä on säännöllisesti esiin nouseva brittiläisen Andrew Wakefieldin tutkimus, jossa hän yhdisti toisiinsa MPR-rokotteen ja autismin. Wakefieldin tutkimustulos todistettiin kuitenkin jo vuosia sitten virheelliseksi, ja hän menetti kohun myötä myös lääkärin oikeutensa.

Netissä kukkivat myös salaliittoteoriat, joissa virallisten asiantuntijatahojen välittämää tietoa pidetään lääkeyhtiöiden propagandana.

– Salaliittoteoriat ovat suosittuja, koska ne tekevät monimutkaisista asioista yksinkertaisia. Tekstit ovat usein myös tarinoina puhuttelevia, kuvaa THL:n erikoistutkija Sivelä, joka on väitellyt eteläafrikkalaisten aids-uskomuksista sekä kirjoittanut tietokirjan salaliittoteorioista.

Sikainfluenssarokote herätti huolen

Rokotteiden taustalla on varmasti jalo ajatus, mutta niin kauan kuin rokotteista ei tehdä paljon turvallisempia ja keskitytä siihen, että niiden tehokkuus vastaisi käyttötarkoitustaan, jäämme seuraamaan sivusta tätä ihmiskoetta.”

Vuonna 2009 maapalloa ravisteli sikainfluenssa, jonka ehkäisyyn käytetyn Pandemrix-rokotteen todettiin myöhemmin myötävaikuttaneen nukahtelusairaus narkolepsian puhkeamiseen henkilöillä, joilla oli geneettinen alttius tautiin.

Narkolepsiatapausten jälkeen kausi-influenssarokotteen ottaneiden määrä romahti erityisesti pikkulasten kohdalla. Kesti vuosia, ennen kuin rokotekattavuus jälleen nousi, vaikka THL on tähdentänyt vuosikymmenten tutkimusnäyttöön perustuen, että kansallisen rokotusohjelman pistettävä influenssarokote on turvallinen.

Hanna Nohynek muistuttaa, että ennen kuin rokote päätyy kansalliseen rokotusohjelmaan, se on testattu moneen kertaan: ensin eläimillä ja sen jälkeen kymmenillä tuhansilla aikuisilla ennen lapsia.

– Totta on se, että yksikään rokote ei ole sataprosenttisen turvallinen. Joskus käy ilmi vasta myöhemmin, kun rokote on jo saanut myyntiluvan ja siitä on käyttökokemusta riittävän monelta, että rokotteen äärimmäisen harvinainen haittavaikutus ilmenee tietyssä ihmisryhmässä. Se riski on olemassa, Nohynek kertoo.

Kyse onkin riskien punnitsemisesta: onko todennäköisempää se, että rokotuksista luopumalla hävitetyt taudit palaavat ja aiheuttavat epidemioita väestötasolla sekä yksittäisten ihmisten vakavia sairastumisia, vai se, että yksilö epäonnekseen saa rokotteesta erittäin harvinaisen haittavaikutuksen.

Tietoa rokotteista pitäisi jakaa enemmän

”Olemme saaneet paljon palautetta, kun olemme kertoneet rokotekannastamme. Tärkein agendamme on ollut herättää ihmisiä ajattelemaan asiaa eikä pitämään rokotteita itsestäänselvyyksinä. Vanhempien tulisi tietää perusfaktat rokotteista, etenkin riskit ja tieto niiden sisältämistä raskasmetalleista, ennen kuin he tekevät rokottamispäätöksen.

Myös Hanna Nohynekin mielestä tietämättömyys on ongelma.

– Tietoa rokotuksista, niiden hyödyistä ja haitoista, pitäisi ehdottomasti jakaa enemmän. Neuvola olisi siihen helpoin väylä, jos hoitajilla vain olisi aikaa.

Erityisen kriittisesti rokotuksiin suhtaudutaan Pohjanmaan rannikolla Pietarsaaressa, jossa MPR-rokotteen kattavuus on vain noin 87 %. Myös ärhäkkää vatsatautia aiheuttavaa rotavirusta vastaan pietarsaarelaiset rokottavat lapsiaan selvästi muuta maata vähemmän.

Syitä voidaan vasta arvella. Se tiedetään, että seudulla vaikuttaa pieni mutta äänekäs rokotekriitikkojen ryhmä. Alueella seurataan ruotsalaisia iltapäivälehtiä, joiden sensaatiojutut ovat voineet vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen rokotteista.

Kantaväestön ohella tietoa kaivattaisiin myös joissakin maahanmuuttajayhteisöissä.

– Esimerkiksi osa venäläisistä maahanmuuttajista suhtautuu kriittisesti rokotteisiin. Heillä saattaa olla huonoja kokemuksia kotimaastaan, Nohynek kertoo.

Jokainen vanhempi tahtoo lapselleen parasta. Tähän nojaavat niin rokotteiden vastustajat kuin niitä puoltavatkin.

THL:n kanta on selvä: rokotteen teho kasvaa sitä paremmaksi, mitä useampi sen ottaa. Näin saadaan aikaan niin kutsuttu laumaimmuniteetti, joka suojaa myös rokottamattomia. Siksi rokottamatta jättäminen ei ole koskaan pelkästään henkilökohtainen valinta.

Kursivoidut lainaukset ovat haastatellun äidin perusteluita sille, miksi perheessä suhtaudutaan kriittisesti lasten rokottamiseen.

Juttu on julkaistu Kaksplussassa 4/17.

Lue myös:

Rokotevastaisuus on lisääntynyt – ovatko taustalla nämä syyt?
Uusilla rokotteilla ennakoitua parempi teho – vesirokkorokote tulee syksyllä 2017

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.