Vauvan tärkeät vitamiinit – näin huolehdit lapsesi ravintoaineista
Vauvan ja taaperon vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti turvataan monipuolisella ruokavaliolla. D-vitamiinia tarvitsevat kaikki, ja allergikot ja vegaanit voivat tarvita muitakin ravintolisiä.
Miten imettävä äiti turvaa vauvan ravintoaineiden saannin?
Imettävän äidin kannattaa panostaa terveelliseen, monipuoliseen ja riittävään ruokailuun, sillä se vaikuttaa imettäjän hyvinvointiin sekä turvaa vauvan kasvun. Vaikka raskauskiloista olisikin kiire päästä eroon, imettäjän ei kannata ryhtyä laihduttamaan, vaan hänen tulee huolehtia säännöllisestä syömisestä. Imetys tukee jo itsessään äidin painonhallintaa synnytyksen jälkeen.
Äidin on hyvä käyttää pehmeitä rasvoja, rypsiöljyä ja muita juoksevia rasvoja päivittäin ruoan valmistuksessa, lisätä öljyä salaattiin ja margariinia leivälle sekä syödä välipalaksi pähkinöitä ja siemeniä. Niiden sisältämät välttämättömät rasvahapot vaikuttavat muun muassa lapsen hermoston kehittymiseen. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteitä lisäruokia viimeistään puolen vuoden iästä lähtien.
Odottaja: saatko raskausaikana tarpeeksi näitä vitamiineja?
Millaisesta ruoasta taapero saa tarvitsemansa vitamiinit ja kivennäisaineet?
Säännöllinen ruokailu 3–4 tunnin välein on taaperolle tärkeää. Välinapostelua kannattaa välttää, sillä ylimääräisen välipalan nauttinut tai mehun juonut lapsi ei välttämättä ole enää ruoka-aikaan nälkäinen.
Päivittäin olisi hyvä tarjota reilusti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljavalmisteita, rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita, lihaa, kalaa, kanaa tai palkokasveja. Pehmeän rasvan riittävä saanti on hyvä muistaa taaperonkin ruokavaliossa. Kasvimargariini leivällä ja pieni loraus öljyä ruokaan takaa tarvittavat rasvahapot.
Tällainen on lapsen ideaali ruokavalio
Perinteisten kurkun ja tomaatin lisäksi kattaukseen kannattaa tuoda väriä vaikkapa porkkanalla ja parsakaalilla. On tärkeää laittaa sellaisiakin ruoka-aineita tarjolle, joista taapero ei niin välitä. Vanhemman esimerkki ja positiiviset ruokailukokemukset kannustavat lasta kokeilemaan uusia ruokia.
Taaperovaiheessa ei tarvitse ajatella pelkästään lapsen ruokailua, sillä koko perhe syö yleensä silloin samaa ruokaa. Vanhemmat usein unohtavatkin itsensä, vaikka monipuolinen ja värikäs ruoka olisi kaikille tarpeen.
Tarvitseeko lapsi ravintolisiä normaalin ruokavalion ohella?
Lapsi saa sekaravinnosta tarvitsemansa vitamiinit D-vitamiinia lukuun ottamatta. Lapsi tarvitsee kaksiviikkoisesta lähtien 10 mikrogrammaa D-vitamiinia ympäri vuoden.
Jos D-vitamiini yhtenä päivänä jää vahingossa väliin, ei tarvitse ryhtyä laskemaan, saako lapsi vitamiineja millilleen tarpeeksi. Rasvaliukoisilla vitamiineilla on varastot, jotka eivät heti ehdy, vaikkei niitä joka päivä saisikaan.
Vesiliukoisia B- ja C-ryhmän vitamiineja suositellaan nautittavaksi säännöllisesti, ja niitä saa monipuolisesta ravinnosta, kun pitää huolta kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljavalmisteiden riittävästä saannista. Hyviä täysjyväviljan lähteitä ovat puurot, mysli ja vähäsuolainen leipä.
On normaalia, että lapset syövät välillä huonommin, eikä vitamiinilisiin tarvitse turvautua hetkellisen nirsoilun takia. Jos lapsen ruokailusta on huolissaan tai lapsi on esimerkiksi poikkeuksellisen väsynyt, kannattaa asia ottaa neuvolassa puheeksi.
Näin totutat lasta uusiin makuihin
Miten vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti turvataan, jos lapsella on keliakia?
Keliakiaa sairastavan ei tarvitse turvautua vitamiinilisään, jos hänen ruokavalionsa on hyvin suunniteltu. Vähäkuituisten tuotteiden sijaan kannattaa suosia täysjyvää, jotta muun muassa raudan tai sinkin saanti on riittävää. Gluteenittomista viljatuotteista löytyy onneksi kuitupitoisempiakin vaihtoehtoja. Keliaakikoille sopivat puhdas kaura, tattari, hirssi ja kvinoa.
Tärkeintä on, että lapsi oppii syömään gluteenittomia vaihtoehtoja monipuolisesti. Neuvolassa seurataan lasten kasvua ja kehitystä, joten siellä huomataan kyllä, jos ravinnonsaannin suhteen on ongelmia.
Näin tunnistat lapsen keliakian
Miten maidolle allergisen lapsen riittävä kalkin saanti varmistetaan?
Luuston hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää. Maitoallergikoille suositellaan maitoa vastaavia kasvituotteita, kuten soija- ja kauravalmisteita, joihin on lisätty kalsiumia.
Kalsiumia saa toki muualtakin, kuten kalasta, pavuista, parsakaalista, tofusta, manteleista ja pähkinöistä. Pienen lapsen tulisi nauttia vähintään 4 desilitraa maitoa tai maitoa vastaavia kasvituotteita päivässä. Allergisen ja huonosti syövän lapsen ruokailua kannattaa seurata tavallista tarkemmin. Neuvolasta tai ravitsemusterapeutilta voi kysyä ravintosuosituksista ja ravintolisien tarpeesta.
Maitoallergia menee suurimmalla osalla lapsista kouluikään mennessä ohi.
Tarvitsevatko kasvissyöjä- ja vegaaniperheiden lapset ravintolisiä?
Erityisruokavaliot vaativat huolellisempaa suunnittelua, jotta ravinnonsaannista tulee riittävän monipuolista. Lakto-ovo-kasvisruokavalioon kuuluvat maito ja kananmunat, joten sitä noudattavat tarvitsevat ainoastaan D-vitamiinilisän.
Täysvegaaniperheiden lapset ja aikuiset tarvitsevat B12-vitamiinilisää, sillä sitä saa vain eläinkunnan tuotteista. Lisäksi vegaanit tarvitsevat D-vitamiini- ja jodilisän. Erityisruokavalioonsa hyvin perehtyneillä vegaanivanhemmilla on yleensä hyvät lähtökohdat vegaanilapsen monipuolisen ravinnonsaannin turvaamiseen.
Muista nämä, jos lapsesi on kasvisruokavaliolla
Lapsen vegaaniruokavalion kohdalla kannattaa kuitenkin kysyä neuvolasta ravitsemusterapeutin tapaamista. Lapsen on tärkeä saada ruokavaliostaan riittävästi välttämättömiä rasvahappoja, jotta elimistö voi muodostaa niistä samoja rasvahappoja, joita sekasyöjä saa kalasta.
Kalaa välttävän ruokavaliossa kannattaakin suosia esimerkiksi rypsiöljypohjaisia margariineja, rypsi- tai pellavaöljyä sekä saksanpähkinöitä.
Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Mari Kolonen.
Lue myös:
Odottaja, saatko tarpeeksi näitä vitamiineja?
Älä anna näitä ruokia alle 1-vuotiaalle
Raskausajan ravintoon ei sovi ihan kaikki
Jaa oma kokemuksesi