Lapsi Lapsen terveys
28/09/2013

Näin hoidat flunssan ja muut lastentaudit

Lääkäreiden hoitosuositukset flunssaan, RS-virukseen ja muihin lasten yleisimpiin tauteihin.

Näin hoidat flunssan ja muut lastentaudit

Lääkäreiden hoitosuositukset flunssaan, RS-virukseen ja muihin lasten yleisimpiin tauteihin.

Flunssa ja influenssa

Flunssa on lasten yleisin äkillinen sairaus. Sen oireita ovat kurkkukipu, kuume, nuha ja nenän tukkoisuus, joskus myös yskä.

Nuhaisen vauvan oloa voi helpottaa keittosuolatipoilla, joita tiputetaan nenään aina ennen ruokailua ja nukkumaanmenoa. Noin puolivuotiaalle voi jo antaa lääkettä sisältäviä nuhatippoja annosteluohjeen mukaan. Ne laskevat nenän limakalvon turvotusta ja vähentävät liman eritystä.

Jos lapsella on kuumetta yli 38,5 astetta, hänelle kannattaa antaa tulehduskipulääkettä. Kuumetta voidaan alentaa kevyellä vaatetuksella, viileillä juomilla ja raikkaalla huoneilmalla. Tärkeää olisi myös saada lapsi juomaan ja syömäänkin vähän.

Jos lapsi ei ole kuumeinen, häntä voi nukuttaa päiväsaikaan ulkona. Vanha hyvä keino on nukuttaa nuhaista lasta sängyn pääpuoli korotettuna, jotta hengitys kulkisi paremmin.

Myös höyryhengitys kylpyhuoneessa auttaa. Lapsen kanssa istutaan kylpyhuoneessa ja valutetaan kuumaa vettä kaikista hanoista jonkin aikaa, ovi suojettuna. Huoneesta tulee näin höyrykoppi. Lapsi ei saa hengittää kiehuvan veden nostamaa hyöryä kattilasta, sillä kuuma höyry voi aiheuttaa palovammoja.

Alle kouluikäisillä lapsilla on yleensä 6-8 flunssaa vuodessa, ja tauti kestää yleensä 4-10 päivää. Flunssaa aiheuttaa 200 eri virusta, joista osa esiintyy ympäri vuoden.

Tavallista flunssaa hankalampi tauti on influenssa, jonka tavallinen jälkitauti on korvatulehdus. Alle 3-vuotiaat lapset saavatkin nykyisin tautiin maksuttoman rokotteen neuvolan kautta.

Flunssainfektioita on vaikea välttää. Kotihoidossa lapset sairastavat vähiten flunssaa, perhepäivähoidossa hieman enemmän ja päiväkodin isossa ryhmässä eniten. Päivähoidon aloitusikä ei juuri vaikuta lapsen infektioalttiuteen. Loppukeväällä tai kesällä päivähoidon aloittavat pääsevät yleensä ensimmäiset kuukaudet helpommalla, mutta infektiokierre saattaa olla edessä seuraavana syksynä.

 

RS-virus

Jostakin syystä RS-virus riehaantuu Suomen oloissa parittomina vuosina aiheuttaen epidemian, joka kestää 3-4 kuukautta. RS-virus aiheuttaa hankalaa hengitysteiden tulehdusta erityisesti alle puolivuotiaille lapsille. Virus on myös yleisin keuhkokuumeen aiheuttaja.

Imeväisikäisille se voi myös aiheuttaa keuhkoputkien tulehduksen. Etenkin keskosena syntyneille sekä alle kolmen kuukauden ikäisille vauvoille tauti on vaarallinen, ja siksi lastenlääkärit suosittelevat, että alle kolmen kuukauden ikäisten kanssa pysyttäisiin kotosalla taudin riehuessa. Tukkoisuus voi vaatia sairaalahoitoa imemisvaikeuksien ja jopa hengityksen taukoilun vuoksi.

Aikuisella RS-virus voi ilmetä tavallisena flunssana. Flunssaisten ei pidä mennä vauvan lähelle, ja kodin ulkopuolella liikkumisen jälkeen pestään aina kädet.

RSV:n oireet ovat nuha, yskä ja kuume. Virukseen ei ole lääkkeitä, vaan se paranee elimistön omalla vastustuskyvyllä. Sairaan lapsen vaivoja voi lievittää helpottamalla hengitystä nenätipoilla tai höyryhengityksellä kylpyhuoneessa; kuumavesikattila sopii höyryhengitykseen vain aikuisille.

Imetysikäistä pitäisi syöttää tiheästi. Hengitystä voi helpottaa pääpuolta kohottamalla, mutta tukkoista vauvaa ei saa nukuttaa sitterissä yötä valvomatta, koska keuhkot voivat painua kasaan, mistä aiheutuu hengitysvaikeuksia.

Rokotetta RS-virukseen ei ole. Riskiryhmiin kuuluville keskoslapsille ja sydänsairaille voidaan antaa ennaltaehkäisyksi vasta-ainetta pistoksina.

 

Yskä

Tavallinen flunssayskä voi kestää jopa pari kolme viikkoa, mutta jos yskä jatkuu vielä neljän viikon jälkeen, puhutaan pitkittyneestä yskästä. Silloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Pitkittyneen yskän tavallisin syy on astma, joka vaatii oman hoitonsa. Muita syitä voivat olla nenän sivuonteloiden tulehdus, hinkuyskä tai refluksiyskä, jossa mahan sisältö nousee korkealle ruokatorveen ja aiheuttaa yskää.

Nenän sivuonteloiden tulehdus on hyvin tavallinen flunssan seuralainen pienillä lapsilla. Useimmiten se paranee itsestään, kun nuhakin paranee. Jos tulehdus pitkittyy, antibioottihoito on tarpeen. Oireina ovat yskän lisäksi päänsärky ja yli 10 vuorokautta kestävä nuha.

Hinkuyskää esiintyy edelleen, vaikka sitä vastaan on rokotusohjelmaan kuuluva rokote. Hinkuyskä voi tarttua aivan pieniin, vielä rokottamattomiin vauvoihin sekä kouluikäisiin, joilla rokotuksen teho on jo heikentynyt.

 

Silmätulehdus

Flunssan yhteydessä lapsi voi saada silmätulehduksen. Silloin silmät punoittavat ja valuvat kyyneleitä, myöhemmässä vaiheessa ehkä rähmivät voimakkaasti. Silmän seutu pitää puhdistaa keitettyyn veteen kastetulla vanulapulla muutaman kerran päivässä. Yleensä vaiva häviää itsestään, ilman lääkehoitoa.

Jos oireet eivät katoa, on syytä käydä lääkärissä. Bakteerin aiheuttamaan silmätulehdukseen auttavat antibioottitipat, joita saa vain reseptillä, joten lääkärissäkäynti on aiheellinen.

 

Välikorvatulehdus

Äkillinen välikorvatulehdus on tyypillinen flunssan jälkitauti, mutta se voi tulla joskus ilman muita sairauksia. Yleensä sen aiheuttaa bakteeri. Kahden vuoden ikään mennessä 70 prosenttia lapsista on sairastanut vähintään yhden korvatulehduksen.

Flunssan yhteydessä korvatulehdus kehittyy 2-7 vuorokaudessa. Vauva tai pieni lapsi voi olla levoton, ärtynyt ja ruokahaluton. Osalla lapsista on korvasärkyä, mutta ei kaikilla, ja pienimmät potilaat eivät osaa edes paikantaa kipua korvaan. Syöminen ja vaakatasossa makaaminen sattuvat yleensä kipeään korvaan.

Altistuminen tupakansavulle ja tutin käyttö lisäävät korvatulehdusten määrää. Influenssarokotteesta on apua korvatulehdusten ennaltaehkäisyssä. Ksylitolilla voidaan ehkäistä jonkin verran, jos säännöllinen käyttö aloitetaan ennen korvatulehduskierteen muodostumista. Valitettavasti ksylitolituotteita löytyy vain yli 2-vuotiaille.

Korvatulehduksesta kärsivälle lapselle kannattaa antaa tulehduskipulääkettä ja hänet voi nostaa puoli-istuvaan asentoon, jotta kipua aiheuttava paine hellittää. Kipua helpottavat myös puuduttavat korvatipat. Vaikka kipu yleensä lakkaa muutaman tunnin kuluttua, lapsi täytyy viedä seuraavana päivänä lääkärin vastaanotolle. Yöllä ei kannata lähteä lääkäriin.

Useimmiten hoidoksi määrätään antibioottia, mutta maltillisemmin kuin ennen. Korvatulehduksen on todettu parantuvan melko hyvin ilman antibioottiakin. Alkavaan tulehdukseen ei siksi tarvitse heti aloittaa lääkekuuria, vaan tilannetta voidaan tarkkailla muutaman päivän ajan. Tämä vaatii vanhemmilta kärsivällisyyttä ja ainakin paria lääkärissä käyntiä, mutta näin vältytään antibioottien liikakäytöltä.

 

Oksennus- ja ripulitaudit

Rotavirus on yleisin lasten vakavan ripulin aiheuttaja maailmassa. Lapsista 95 prosenttia saa tartunnan 3-5 vuoden ikään mennessä. Eniten rotaviruksesta kärsivät 6-24 kuukauden ikäiset lapset. Oireet eli vesiripuli, oksentelu ja kuume kestävät yleensä 4-8 päivää. Rotaviruksen huippukausi kestää marraskuusta maaliskuuhun.

Rotavirusta vastaan on rokote, jonka voi ostaa lääkärin reseptillä apteekista. Myös maitohappobakteereja sisältävät tuotteet sekä rintaruokinta ehkäisevät jonkin verran rotaripulia.

Vatsatautien hoidossa kaikkein tärkein asia on huolehtia riittävästä nesteen saannista. Kuivuminen uhkaa, jos lapsen paino laskee yli viisi prosenttia. Niin käy, jos lapsi ripuloi vuorokauden aikana vähintään 10 vetistä ulostetta tai jos hän oksentaa vuorokauden ajan lähes kaiken minkä juo. Silloin lapsi pitää viedä sairaalaan nestehoitoon. Lääkäriin pitää mennä, jos ulosteessa on verta.

Kuivumista voi ehkäistä kotona juottamalla lasta tiuhaan ja vähän kerrallaan. Vatsatautiselle ei pidä antaa makeita juomia, kuten limsaa, koska ne vain pahentavat ripulia. Nesteytykseen sopii parhaiten apteekissa myytävä ripulijuoma Osmosal, jossa on suoloja ja sokeria sopivassa suhteessa. Jos ripulijuoma ei maistu, yritä tarjota lapselle vettä pieninä annoksina noin 20 minuutin välein.

Jos ripulia potevalle maistuu ruoka, hänelle voi antaa helposti sulavia keitettyjä ruokia, esimerkiksi puuroja ja mustikkakeittoa. Vesipaasto on vanhentunut hoitokeino.

 

Vesirokko

Lähes kaikki lapset sairastavat vesirokon ennen kouluikää. Se on lastentaudeista yleisimpiä ja herkimmin tarttuvia. Vesirokkoa esiintyy ympäri vuoden, mutta eniten myöhäissyksyn, lopputalven ja kevään aikana. Vesirokkoa aiheuttaa varicella zoster -virus. Vesirokon sairastaminen muodostaa elinikäisen immuniteetin, jonka pettäminen on äärimmäisen harvinaista. Vauva saa äidiltä istukan välityksellä noin 3-6 kuukauden suojan tartuntaa vastaan, mutta sen jälkeen hän on altis tartunnalle.

Vesirokon ensioireita ovat kuume, kurkkukipu ja päänsärky. Muutamassa päivässä kasvoihin ja rintaan ilmestyy näppylöitä, jotka muuttuvat rakkuloiksi. Näppylöitä voi tulla pari tai sata, silti tauti on aina hyvin tartuttava ja edellyttää noin viikon eristystä. Rakkulat kutiavat ja menevät rikki, jos lapsi raapii niitä, ja seurauksena voi olla bakteeritulehdus. Rakkuloiden pitää antaa rupeutua ja sitten irrota omia aikojaan, sillä muuten ihoon saattaa jäädä pysyviä vesirokkoarpia. Apteekista saa ilman reseptiä voidetta, joka lievittää kutinaa. Myös suihkuttelu viileällä vedellä auttaa.

Lapsilla, joilla on atooppista ihottumaa, vesirokko ja muut rokot ilmenevät toisinaan vaikeampina kuin terveihoisilla, joten ihoallergiasta kärsivän kannattaa harkita vesirokkorokotteen ottamista. Rokote ei kuulu toistaiseksi kansalliseen rokoteohjelmaan, vaan sitä varten tarvitaan resepti. Vesirokkorokote voidaan antaa vuoden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille.

Jos näppylöiden ympäristö alkaa kuumottaa, lapselle nousee yli 39 astetta kuumetta ja hänellä on raajakipuja, täytyy ottaa yhteyttä lääkäriin. Noin sata lasta vuodessa joutuu sairaalahoitoon vesirokon vuoksi. Joskus vesirokko aiheuttaa vakavia jälkitauteja, kuten keuhkokuumetta tai vaarallisen bakteeri-infektion. Tauti on parasta sairastaa lapsena, sillä aikuisen vesirokko on oireiltaan pahempi ja vakavat jälkitaudit ovat yleisempiä.

 

Vauvarokko

Vauvarokko eli kolmen päivän kuume iskee melkein jokaiseen alle kaksivuotiaaseen lapseen. Ensin nousee kuume, joka kestää 3 – 5 päivää. Kuume voi nousta korkeaksi, ja sen jälkeen iholle puhkeaa näppyläinen ihottuma, joka alkaa korvien seudulta ja leviää sieltä kasvoihin, niskaan ja vartalolle. Vauvarokko ei tartu lapsesta toiseen.

 

Märkärupi

Märkärupi on ihon bakteeritulehdus, joka ilmestyy yleensä suun ja nenän ympäristöön. Se on varsin yleinen päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Tautia esiintyy eniten kesä-elokuussa. Kesän mukanaan tuomat naarmut ja hyttysenpuremat tarjoavat kasvualustan märkäruvelle.

Taudin oireena iho punoittaa ja sille nousee kellertävää nestettä sisältäviä rakkuloita. Niitä voi ilmestyä kasvojen lisäksi myös hiusrajaan ja vartaloon, erityisesti pakaroihin ja reisiin. Rakkulat rikkoutuvat noin vuorokauden kuluessa ja niistä esiin purskahtava neste kuivuu ja karstoittuu. Kuumetta ei tavallisesti esiinny lainkaan tai sitten hyvin lievänä. Märkärupi aiheuttaa kutinaa. Raapimisen seurauksena infektio voi levitä helposti sormien kautta muualle ihoon.

Tauti johtuu streptokokki- ja stafylokokki-bakteereista, jotka tarttuvat herkästi rikkoutuneeseen ihoon. Ihottumaa sairastavat ovat erityisen alttiita märkäruvelle.

Jos lapsella on pienehköjä märkärupialueita, ihottuma voidaan hoitaa kotona ilman lääkärissä käyntiä. Jos rupia on paljon tai kotikonstit eivät näytä auttavan ensimmäisen viikon aikana, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen, hän voi tarvittaessa määrätä antibioottikuurin.

 

Virtsatietulehdus

Virtsatietulehdus voi olla syynä, jos vauva on selvästi sairas, mutta kuumeen ja käsittelyarkuuden lisäksi hänellä ei ole muita oireita. Isommilla lapsilla oireena on tihentynyt virtsaamisen tarve ja kirvely virtsatessa. Jos virtsatietulehdus jää hoitamatta, munuaiskudokset voivat vaurioitua.

Tulehdus todetaan virtsanäytteestä. Usein tulehduksen aiheuttaa bakteeri, joka elää lapsen suolistossa. Joskus toistuvat virtsatietulehdukset voivat olla merkki munuaisten tai virtsateiden rakennevioista.

 

Allergiat

Suomalaisten lasten yleisimmät pitkäaikaissairaudet ovat ruoka-aineallergia, allerginen nuha ja atooppiset sairaudet. Noin 5-15 prosentilla lapsista on jonkinlaista ruoka-allergiaa. Atooppisesta ihottumasta kärsii noin 10-15 prosenttia, ja astmaa sairastaa noin 4-7 prosenttia lapsista. Allerginen nuha puhkeaa yleensä vasta kouluiässä.

Pienet vauvat herkistyvät yleisimmin perusruoka-aineille, kuten maidolle, kananmunalle, kalalle, viljoille ja pähkinälle. Ruoka-aineallergia voi oireilla monin tavoin: atooppisena tai nokkosihottumana, vatsakipuna, pulautteluna tai hengitystieoireina. Suolisto-oireita ovat ripuli ja löysät ulosteet.

Jos lapsen oireet alkavat leikki-iässä, ongelmia aiheuttavat tavallisesti yleisesti allergisoivat ruoka-aineet, kuten muna, kala, herneet, tomaatti, suklaa, sitrushedelmät. Siitepölyallergiset herkistyvät usein koivun kanssa ristiinreagoiville tuoreille hedelmille ja juureksille, kuten omenalle ja porkkanalle.

Pienten lasten allergioita tutkitaan ihopistoskokeilla eli prick-testeillä sekä välttämis-altistuskokeilla, joissa epäilyttävä ruoka-aine jätetään kokonaan pois kahdeksi viikoksi ja katsotaan, häviävätkö oireet. Jos oireet palaavat, kun ruoka palautetaan ruokavalioon, lapsi on mitä todennäköisimmin allerginen sille. Perusruoka-aineet tai sellaiset aineet, joista on odotettavissa vaikeita allergiaoireita, altistetaan yleensä lääkärin valvonnassa.

Ruoka-aineallergiaa hoidetaan välttämällä sopimattomia ruokia. Jos niitä on paljon, mietitään ruokavalio yhdessä lääkärin ja ravitsemussuunnittelijan kanssa. Vahvasti allergista vauvaa imettävä äiti joutuu usein itsekin samalle ruokavaliolle kuin vauva. Joku jaksaa imettää maidottomalla, kananmunattomalla ja viljattomalla ruokavaliolla, toinen ei. Kun imetys loppuu, apteekista saa lapselle erityiskorviketta.

Suuri osa lapsuudessa alkaneista atooppisista ihottumista rauhoittuu, osa jo ensimmäisen elinvuoden aikana, osa ennen kouluikää. Joillakin ihottuma alkaa vasta murrosiässä tai myöhemmin. Kuitenkin noin viidenneksellä ihottuma jatkuu vielä aikuisiässä. Yleisesti lapsuudessa vaivannut hankalaoireinen ihottuma on hankala myös aikuisena.

 

Astma

Astma yleistyy koko ajan. Pikkulapsilla astman oireita ovat muun muassa vinkuva hengitys, pitkään jatkunut yskä sekä uloshengitysvaikeudet rasituksen aikana, kuten juostessa. Lapsi saattaa olla väsynyt ja haluta lepotaukoja.

Astmaa hoidetaan pääasiassa hengitettävällä lääkityksellä, ja lapsi käy lääkärin seurannassa säännöllisesti. Hoitamaton hengitystieallergia voi muuttua astmaksi.

 

Lastentaudin-osion tiedot ovat peräisin Kaksplus-lehdessä julkaistuista jutuista, joissa asiantuntijoina ovat toimineet lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Harri Saxén (Duodecim, Dextra), infektiotautien erikoislääkäri Matti Korppi (Tays) ja apulaisylilääkäri Eeva Salo (Hyks). Lisäksi lähteinä on käytetty Outi Gyldénin toimittamaa Suomalaista vauvakirjaa, www.poliklinikka.fi-sivustoa, www.sairaslapsi.com-sivustoa ja Kansanterveyslaitoksen sivustoa.

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.