Lapsi Lapsen vaatteet ja varusteet
23/07/2014

Tavaroiden kemikaalit syynissä

Tavaroiden kemikaalit syynissä

Kaikkien käytössä olevien kemikaalien turvallisuudesta ja yhteisvaikutuksista ei ole varmuutta. Tiedostava kuluttaja miettii, millaisia tuotteita kannattaa käyttää kohtuudella.

Kemikaaleja on nykyisin kaikkialla. Suuri osa on meille hyödyllisiä, kuten lääkkeet, mutta joidenkin kohdalla on näyttöä terveysriskeistä etenkin sikiöillä ja pienillä lapsilla.

Huolestuttavaa on, että nykyisin yhä uusia ihmisen kehittämiä kemikaaleja otetaan käyttöön ja osaksi kuluttajatuotteita ennen kuin niiden turvallisuudesta, pitkäaikaisaltistuksen riskeistä tai yhteisvaikutuksista on kunnolla tietoa.

Joidenkin kemikaalien on havaittu eläinkokeissa olevan yhteydessä hormonimuutoksiin, joihinkin syöpiin, allergioihin ja lisääntymisterveyteen. Yhteisvaikutuksia taas on vaikea selvittää.

Tiedätkö, mille kemikaaleille altistut, kun käytät arkisia tuotteita? Listasimme alle joitakin esimerkkejä. Muista kuitenkin, että asiat eivät koskaan ole yksinkertaisia: esimerkiksi piknikillä muovimukista nautittu viini on alkoholina myrkyllisempää kuin mukista mahdollisesti liuenneet muovin lisäaineet. Samoin paljon kalaa syövät ovat tutkitusti terveempiä kuin muut, vaikka petokaloissa voikin olla ympäristömyrkkyjä.

KaksPlus_Kemikaalit_JR_9

Epämääräinen lelu

Suurin osa leluista on luultavasti turvallisia ja EU:n sisällä niihin kohdistuvat vaatimukset on määritelty tarkasti leludirektiivissä.

Lelujen sisältämät kemikaalit eivät lain mukaan saa vaarantaa lasten terveyttä. Kiellettyjä aineita ovat muun muassa jotkin muovinpehmentiminä käytetyt ftalaatit, karsinogeeniset, mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset aineet, lyijy ja kadium.

Valvontaa tehdään pistokokein. EU:n ulkopuolelta voi meille tulla leluja, joissa on myrkyllisiä aineita. Eu-komissio antaa viikoittain yhteenvedon valvonnassa kiinni jääneistä vaarallisista tuotteista. Mukana on usein EU:n ulkopuolelta tulleita muovileluja.

KaksPlus_Kemikaalit_JR

Säilykepurkki

Säilykepurkkeihin ja juomatölkkeihin tehdään elintarvikkeen ja purkin väliin kalvo epoksihartsilla, jossa voi olla bisfenoli-A:ta. Eu-viranomaisten selvityksen mukaan ihmiset altistuivat bisfenoli-A:lle eniten tölkkiruoasta, virvoitusjuomatölkeistä ja lämpöpaperista, jota on esimerkiksi joissakin kopiokoneissa.

Bisfenoli-A vaikuttaa ihmisen hormooneihin estrogenin tavoin. Hormoonihäiritsijöiden epäillään vaikuttavan muun muassa sukusolujen tuotantoon, murrosiän tai vaihdevuosien alkamiseen, diabetekseen ja ylipainoon.

Käytä säilykkeitä kohtuudella ja siirrä ruoka purkista avaamisen jälkeen pois, sillä happi edesauttaa tinan liukenemista. Älä syö purkin sisältöä mikäli pakkaukseen on tullut lommo.

Kuumentaminen irroittaa bisfenoli-A:ta säilyketölkin pinnasta. Älä siis esimerkiksi keitä kondensoitua maitoa kinuskiksi metallipurkissa, kuten joissakin ohjeissa neuvotaan.

KaksPlus_Kemikaalit_JR_14

Kertakäyttömuki

Kartonkisen kertakäyttömukin sisäpinnalla on muovinen kalvo ja mukit eivät ole tarkoitettu esimerkiksi piknikviinille. Samoin ohuista muovisista (PS eli polystyreeni) kertakäyttömukeista voi liueta varsinkin alkoholiin muovin lisäaineita. PS-juomamuki on tavanomaisesti tarkoitettu kylmälle tai haalealle vesipitoiselle juomalle. Polystyreenistä saattaa irtaantua mahdollisesti syöpää aiheuttavaa styreeniä. Käytä tuotteita niiden käyttötarkoituksen mukaan.

KaksPlus_Kemikaalit_JR_11

Muovipurnukka

Muovilaatuja on lukuisia. Elintarvikkeille on omat muovinsa. Mihin tahansa muoviseen rasiaan ei kannata pakata ainakaan lämmintä ja rasvaista ruokaa. Muoviastioissa, jotka kestävät lämmitystä, on siitä merkintä. Älä siis ainakaan lämmitä ruokaa astiassa, jonka soveltuvuudesta et tiedä. Kun ruokaa lämmittää, syntyy nestettä ja lämpö voi irrottaa muovin pehmennysaineita nesteeseen. Varovainen lämmittää mikroruokansa keraamisella lautasella. Kuuma ruoka ja epämääräinen take away –muovipakkaus ei myöskään ole turvallisin vaihtoehto. Jotkin muovit myös reagoivat öljyyn, sillä muovi on tehty öljystä.

Silikonivuoat ovat piin ja hapen muodostamaa polymeeriä ja mahdollisetkin hyvin pienet  jäämät näitä yhdisteitä eivät aiheuta nykytiedolla huolen aihetta. Tullilaboratorio on kuitenkin löytänyt myös määräysten vastaisia tuotteita. Jos et pidä paperisista muffinivuoista, pyri käyttämään vain laadukasta tuotetta.

KaksPlus_Kemikaalit_JR_6

Teflonpannu

Teflon on yksi tuotenimi PTFE-päällysteisille pannuille, kakkuvuoille ja kattiloille. Polytetrafluorietyleenillä pinnoitettu astia ei kestä suuria lämpötilavaihteluita tai hyvin korkeita lämpötiloja. Liian kuumana pannusta voi irrota myrkyllisiä hiukkasia.

Pannuja ei kannata käyttää kovin naarmuisina. Teflonin naarmuista vapautuu ruokaan perfluoriyhdisteitä. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka naarmuinen pannun pinnan pitää olla, että riskiä aiheutuu terveydelle.

Perfluoriyhdisteet ovat hormonihäiritsijöitä. Tutkimuksissa on havaittu korrelaatio esimerkiksi siittiöiden määrän laskuun spermassa. Hyvä vaihtoehto on valurautapannu tai laadukas keraaminen pannu.

KaksPlus_Kemikaalit_JR_2

Hiusväri

Hiusvärit aiheuttavat ihoärsytystä ja allergiaa ja niiden kemikaaleja tunkeutuu ihon läpi elimistöön. Niissä on yleensä herkistäviä aineita: vetyperoksidia, ammoniakkia tai sen tilalla etanoliamiinia.

Käytännössä lähes kaikki hapettavat kesto- ja kevytvärit sisältävät PPD:tä eli parafenyleenidiamiinia tai sen johdannaisia. Kyseessä on erittäin herkistävä aine, jota ei saa käyttää iholle levitettävissä tuotteissa.  Joillekin vakava allergia saattaa kehittyä vuosien saatossa täysin yllätyksenä.

Ekosertifiointikaan ei takaa sitä, etteikö tuote voisi sisältää myös synteettisiä herkistäviä aineita. Turvallisin vaihtoehto hiusten värjäyksessä on kasviväri (paitsi PPD:tä sisältävä musta henna).

Myös ripsien kestovärjäyksessä käytettävät aineet sisältävät yleensä samoja herkistäviä kemikaaleja kuin hiusvärit. Ovatko ripsien pidennykset tarpeen? Ne kiinnitetään liimalla.

KaksPlus_Kemikaalit_JR_4

Elektroniikka

Koska elektroniikka on paloherkkää, monet pienet osat on suojattu palonestoaineilla. Kun laite on päällä, se tuulettaa kemikaaleja ulos huoneilmaan. Pidä siis laitteita päällä vain kun niitä käytät ja jätä vaikkapa lasten- ja makuuhuone vapaaksi televisiosta ja muista laitteista.

Palonestoaineet ovat hormonihäiritsijöitä. Ne leviävät ilmaan pienenä pölynä tai haihtumalla ja sitoutuvat huonepölyyn. Lattialla leikkivät ja konttaavat lapset altistuvat niille helposti.

Pohjoismaisella Joutsenmerkillä, EU:n ympäristömerkillä ja TCO:n turvallisuus- ja ympäristömerkillä varustetut laitteet eivät sisällä haitallisia palonestoaineita.

Lika- ja kosteussuojatut kengät

Kosteussuoja ja likasuoja ovat vahvoja kemikaaleja, joille moni perhe altistuu päivittäin. Monet tekstiilit käsitellään perfluoratuilla aineilla likaa ja kosteutta hylkiviksi, kuten lasten haalarit ja ulkokengät. Kaikki nämä kemikaalit ovat hormonihäiritsijöitä, joiden on eläinkokeissa todettu vaikuttavan muun muassa lisääntymisterveyteen.

Ruokalappu 

Vältä PVC-muovisia ruokalappuja ja kuravaatteita, sillä ne voivat sisältää hormonitoimintaan vaikuttavia muovinpehmentimiä ftalaatteja. Vaaralliset ftalaatit on kielletty esimerkiksi leluista, koska niitä lapsi voi laittaa suuhun. Tekstiileissä ne ovat kuitenkin sallittuja. Lapsella voi tosin hyvinkin mennä suuhun ruokalappu ja kurahanska, samoin kuin niitä hipelöineet sormet.

Kura-asuja on myös polyuretaanista valmistettuina, mikä on PVC:tä turvallisempi muovi. PVC-muovia voi myös olla esimerkiksi suihkuverhossa ja paidan painatuksessa.

PVC:n ongelma on myös se, että se on kallis ja hankala hävittää.

Kemikaalialtistuksen keventämiseksi kaikki uudet vaatteet ja tekstiilit kannattaa aina ensin pestä.

 Keskustele: Mikä on ylireagointia?

 

Teksti: Else Turunen Kuvat: Jonne Räsänen

Lähteet:

Nystén, Anja: Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2013)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)

Asiantuntijoina konsultoitu:  Kemiantekniikan diplomi-insinööri, tietokirjailija Anja Nystén, Åbo Akademin orgaanisen kemian professori Leif Kronberg, Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari, johtava tutkija Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta, ylitarkastaja Pirkko Kostamo Evirasta ja markkinointikoordinaattori Mari Kilpiö OBH Nordicalta (keraamiset pannut).

Lisätietoja aiheesta: 

Anja Nysténin blogi

Niina Vienon blogi 

Säteilyturvakeskus

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

European food safety authority

Euroopan komissio, Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto

Stefan Jarlin elokuva Underkastelsen (ruots.) tai Submission (engl.). Esitetty YLE Fem –kanavalla 2012.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.