Hammashoitajat lähestyvät isovanhempia kirjeellä – älkää tärvelkö lastenlasten hampaita

Mummi ja vaari, älkää tuputtako herkkuja pikkulapsille, toivovat vanhemmat. Espoon hammashoito tukee vanhempien toivetta kirjeellä. Joskus sillä on valtavasti väliä, sanooko asiasta oma lapsi vai viranomainen.

Teksti Satu Lithovius
Kuvat iStock, Otavamedia
Isovanhempien valveutuneisuus hammasasioissa on hyvin kaksijakoinen, kertoo asiantuntija. Toisilla on paljonkin tietoa suun terveydestä.

Kotona taaperoikäinen ei saa sokerisia herkkuja tai ylimääräisiä välipaloja, mutta mummolassa keksejä nakerretaan senkin edestä. Ongelma lienee tuttu monille nykyvanhemmille. Miten saisi mummin ja vaarin ymmärtämään, etteivät herkut ja jatkuva napostelu ei ole hyväksi hampaille?

Esimerkiksi Espoon kaupungin hammashoidossa on nähty jo pitkään tarve vastata pulmaan. Pienten lasten hammastarkastuksissa vanhemmat saavat käsiinsä nimenomaan isovanhemmille ja muille läheisille suunnatun kirjeen, jossa muistutetaan muun muassa terveellisen ruokavalion merkityksestä suun terveydelle.

Kirje syntyi vanhempien tarpeesta

Kirje on ollut käytössä jo kymmenkunta vuotta. Se sai alkunsa puhtaasti vanhempien tarpeesta.

– Hyvin usein vanhemmat huokaisevat vastaanotolla, että kunpa mummo ja vaari pitäisivät lapsen hampaista huolta. Monet ovat saaneet omilta vanhemmiltaan paljon apua lastenhoidossa eivätkä siksi oikein kehtaa sanoa asiasta tiukasti, kertoo 20 vuotta pikkulasten hammastarkastuksia tehnyt terveydenedistämishammashoitaja Anna-Mari Kyläkallio Espoon hammashoidosta.

Kun muistutus hammasterveydestä ja siihen vaikuttavista seikoista tulee asiantuntijataholta, Kyläkallio uskoo sen tehoavan ainakin osaan isovanhemmista.

– Se voi toimia vähän kuin viestinä ulkopuoliselta auktoriteetilta. Lasta voi rakastaa niin monilla muilla tavoilla kuin herkkuja antamalla. Voi vaikka tehdä jotain kivaa yhdessä.

Painoarvolla voi olla suuri ero siitä riippuen, esittääkö tietoa vaikkapa miniä vai ulkopuolinen auktoriteetti.

Painoarvolla voi olla suuri ero siitä riippuen, esittääkö tietoa vaikkapa miniä vai ulkopuolinen auktoriteetti.

Porkkanakin aiheuttaa happohyökkäyksen

Varsinaiset sokeriherkut eivät kuitenkaan ole Kyläkallion tuntuman mukaan niin yleinen ongelma kuin muu napostelu. Joskus isovanhempien voi olla vaikea hahmottaa, että sinänsä terveellisetkin välipalat ovat hampaille huonoksi, jos niitä tarjotaan lapselle yhtenään.

Porkkanakin aiheuttaa suussa happohyökkäyksen, eivätkä hampaat kestä kuin noin 5–6 päivittäistä hyökkäystä.

– Pitäisi olla kunnolliset, 3–4 tunnin ruokailuvälit. Janojuomaksi lapselle tulisi tarjota vettä – eikä edes sitä mummon mehua, Kyläkallio toteaa.

Isovanhemmille suunnatussa kirjeessä kerrotaan muistakin suun terveyteen vaikuttavista seikoista. Siinä kerrataan muun muassa se, että vastasyntyneellä ei ole suussaan hampaiden reikiintymistä aiheuttavaa bakteeria, vaan se päätyy lapselle aina tartunnan kautta.

Siksi on tärkeä välttää sylkikontaktia lapsen kanssa. Lasta voi suukotella poskelle huulten sijaan ja antaa tälle aina omat ruokailuvälineet.

”Ihanaa, kun on tällainen kirje”

Kyläkallion mukaan isovanhempien valveutuneisuus hammasasioissa on hyvinkin kaksijakoinen: toisilla on paljon tietoa suun terveydestä, toiset taas eivät niin ahkerasti päivitä tietojaan.

– Osa on ehkä huonoja hyväksymään sitä, että aika on muuttunut ja tietoa tullut lisää. Asian myöntäminen olisi samalla tavallaan tunnustus, että on ehkä itse aikoinaan tartuttanut reikiä aiheuttavan bakteerin omalle lapselleen. Vähättely voi olla vähän kuin pakokeino, Kyläkallio pohtii.

Jos hammasterveys on perheellä hyvin hallussa isovanhempia myöten, ei Kyläkallio silloin yleensä anna kirjettä vanhemmille. Hän kertoo kuulostelevansa tilannetta perhekohtaisesti lapsen 1- ja 3-vuotistarkastuksissa.

– Monet kuitenkin kokevat sen tarpeelliseksi ja ovat sanoneetkin, että ihanaa kun on tällainen kirje, Kyläkallio kertoo.

Todellinen vaikuttamisen mahdollisuus

Perhekohtaista on myös se, kuinka suuri rooli lapsen hammasterveydessä isovanhemmilla ylipäätään on. Jos lapsi tapaa isovanhempiaan kahdesti vuodessa, ei mummon tai vaarin tarjoamilla herkuilla ole kovinkaan suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Mutta jos isovanhemmat ovat kiinteästi mukana lapsen arjessa, heillä voi olla hyvinkin suuri rooli siinä, että lapsen suu pysyy terveenä. Myös isovanhempien antama malli hampaiden harjauksessa on tärkeä. Lasten on hyvä nähdä, että kaikki harjaavat hampaansa aamuin illoin.

– Samat hyvät tavat toistuvat myös isovanhempien luona kyläillessä. Isovanhemmat voisivat ajatella tätä niin, että heillä on todellinen vaikuttamisen mahdollisuus, Kyläkallio kannustaa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä