Nämä 10 asiaa neuvola tarkistaa odottajalta
Neuvola on tärkeässä roolissa suomalaisnaisten raskauden riskien tunnistamisessa. Neuvola tarkkailee esimerkiksi verenpainetta ja hemoglobiinia.
Neuvola seuraa odottajan raskaudenaikaista vointia monin tavoin. Vatsan kokoa ja painoa ei tarkkailla vain tilastomielessä, vaan ne kertovat raskauden kulusta. Tärkeitä neuvolan seuraamia mittareita ovat muun muassa sf-mitta, äidin paino ja virtsan proteiinit.
Neuvolassa puhutaan paljon ja usein hämmentävilläkin termeillä. Huoli omasta lapsesta saa vanhemman usein tarttumaan pienimpiinkin lauseisiin. Kokosimme kymmenen kysymystä, mitkä neuvolakäynnin jälkeen voivat herätä.
1. Miksi neuvola seuraa sf-mittaa ja mitä sillä tarkoitetaan?
Neuvola seuraa raskauden ajan odottajan sf-mittaa.
Sf on lyhenne sanoista symfyysi eli häpyliitos ja fundus eli kohdunpohja. Sf-mitalla tarkoitetaan siis kohdunpohjan korkeutta häpyluusta mitattuna. Mittaus aloitetaan yleensä neuvolassa viimeistään suunnilleen raskausviikolla 24, kun odottajan vatsa on selvästi esillä.
Sf-mitalla seurataan kohdun ja vauvan kasvua. Jos sf-mitta on suuri, se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kookasta vauvaa, vaan äidin ruumiinrakenne, kuten lantion tilavuus ja selän pituus, vaikuttavat vatsan muotoon.
Lue myös: Raskauden vaiheet – näin vauva ja äidin keho muuttuvat loppuraskaudessa
Keskustele: Yläkäyrän yläpuoliset sf-mitat
2. Miksi odottajan painoa seurataan?
Neuvola tarkkailee myös äidin painon kehitystä raskausaikana. Tästä ei tarvitse murehtia, sillä painon kuuluukin nousta raskauden aikana.
Raskaudenaikainen painonnousu johtuu monesta tekijästä: vauvan ja kohtulihaksen kasvusta, istukasta ja lapsivedestä, rintojen kasvusta ja äidin verimäärän lisääntymisestä. Äiti kerää myös energiavarastoa imetystä varten. Loppuraskaudessa painonnousu voi kertoa turvotuksesta.
Suotuisaa painonnousua arvioidaan neuvolassa äidin painoindeksin mukaan. Jos painoindeksi on raskauden alussa alipainon puolella, painoa saakin tulla reilusti, ja päinvastoin.
Lue myös: Mitä lasten kasvukäyrät ovat ja miksi niitä seurataan?
Keskustele: Eka neuvolakäynti, mitä siellä tehdään?
3. Mitä virtsanäytteestä tutkitaan joka neuvolakäynnillä?
Jokaisella neuvolakäynnillä katsotaan rutiinitarkistuksessa, onko virtsassa proteiinia tai glukoosia. Ne ovat aineita, joita ei normaalisti erity virtsaan. Myös bakteeriperäisiä tulehduksia voidaan tutkia, mutta ne vaativat yleensä tarkempia laboratoriokokeita.
Lue myös: Neuvolan oudoimmat ohjeet: ”Syötä vauvasi seksin ohessa”
Keskustele: Äitiysneuvolassa annettava virtsanäyte
4. Mitä tarkoittaa, että virtsassa on proteiineja?
Neuvola seuraa myös mahdollisen raskausmyrkytyksen kehittymistä.
Eräs syy virtsan proteiinipitoisuuteen voikin olla alkava raskausmyrkytys. Sen vuoksi proteiinien tarkkailu raskauden aikana on tärkeää.
On kuitenkin mahdollista, että näytteen proteiinipitoisuus johtuu epäpuhtauksista, joita voi tulla esimerkiksi valkovuodosta. Sen vuoksi puhtaus ja oikea näytteenottotekniikka on tärkeää.
Lue myös: Neuvolakäynnit vähenevät
Keskustele: Millainen valkovuoto on normaalia?
5. Mitä virtsan glukoosipitoisuudesta voi päätellä?
Jos äidin verensokeri on raskausaikana liian korkea, munuaiset erittävät verestä glukoosia eli sokeria virtsaan. Kehon kyky säädellä veren sokeritasapainoa voi raskauden aikana muuttua, joten verensokerin heilahtelut voivat joskus johtua vain siitä, että äiti on juuri syönyt sokeripitoisen aterian.
Tietyt tekijät, kuten äidin ylipaino tai suvussa esiintyvä diabetes, lisäävät riskiä sokeritasapainon heilahteluun ja raskausajan diabetekseen. Kuitenkin myös terveelle, normaalipainoiselle odottajalle voi tulla sokeriarvojen heittoja, ja sen vuoksi virtsan sokeria tarkkaillaan neuvolassa kaikilta.
Lue myös: Painon putoaminen raskausaikana – milloin on syytä huolestua?
Keskustele: Pissasta löytyi kaksi plussaa sokeria neuvolassa
6. Millainen on sokerirasituskoe ja kuka siihen joutuu?
Neuvola huolehtii myös siitä, että odottaja käy sokerirasituskokeessa.
Jos äidillä on diabeteksen riskitekijöitä, verensokeri on virtsanäytteen perusteella toistuvasti koholla tai jos myös ennen aamupalaa otettu aamunäyte on glukoosipitoinen, on syytä tarkemmin tutkia, miten keho käsittelee sokeria.
Sokerirasituskoe tehdään laboratoriossa, johon saa lähetteen neuvolakäynnillä. Ensin otetaan paastokoe eli verinäyte aamulla ennen kuin äiti on syönyt tai juonut mitään. Sitten hän saa juotavakseen limsan tapaista sokeripitoista juomaa, jonka tarkka sokeripitoisuus on tiedossa. Verikoe toistetaan tunnin ja kahden tunnin kuluttua.
Jos tulos on normaali, toimenpiteitä ei tarvita. Poikkeavan tuloksen kohdalla määritellään tapauskohtaisesti, riittääkö ruokavaliohoito vai tarvitaanko lisäksi esimerkiksi insuliinilääkitystä.
Lue myös: Puhkesiko raskausdiabetes? Näin hoidat sen
Keskustele: Sokerirasituskoe
7. Neuvola seuraa verenpaineen muutoksia – mitä ne kertovat?
Neuvola mittaa äidin verenpainetta koko raskauden ajan jokaisella neuvolakäynnillä, aluksi äidin normaalin verenpaineen selvittämiseksi. Verenpaineen huomattava nousu etenkin loppuraskaudessa voi viitata alkavaan raskausmyrkytykseen, mutta myös muut tekijät, kuten stressi, voivat nostaa verenpainetta.
Alkuraskaudessa on tyypillistä, että verenpaine laskee. Se voi aiheuttaa huimausta seisomaan noustessa, mutta on vaaratonta.
Lue myös: Kohonnut verenpaine raskauden aikana
Keskustele: Te, joilla verenpaineen nousua raskaudessa, toistuiko seuraavalla kerralla?
8. Milloin on syytä epäillä raskausmyrkytystä?
Neuvola on tärkeässä roolissa suomalaisnaisten raskausmyrkytyksien tunnistamisessa.
Raskausmyrkytys on tila, joka saattaa ilmetä loppuraskaudessa. Sen syytä ei tunneta. Raskausmyrkytyksen oireet eivät ole yksiselitteisiä. Jos äidillä on näköhäiriöitä, päänsärkyä, ylävatsakipuja tai nopeasti noussutta turvotusta, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan tilanteen tarkistamiseksi. Yleensä myös verenpaine nousee ja virtsassa on proteiineja.
Loppuraskauden ajan neuvolakäyntejä on usein osittain siksi, että näiden oireiden ilmaantumista seurataan tarkasti.
Lue myös: Tunnista raskausmyrkytys ajoissa
Keskustele: Raskausmyrkytys, kokemuksia?
9. Miksi hemoglobiinipitoisuutta tarkkaillaan neuvolassa?
Neuvola tarkkailee myös odottajan hemoglobiinin kehitystä raskausaikana.
Hemoglobiini kuljettaa veressä happea, minkä vuoksi sen puute voi väsyttää. Raskaana olevan äidin hemoglobiinitaso mitataan neuvolassa raskauden alussa ja sen jälkeen pari kertaa raskauden mittaan.
Yleensä alkuraskaudessa hemoglobiiniarvo laskee, koska verimäärä kasvaa, mutta hemoglobiinia sisältävien punasolujen määrä tulee hieman jäljessä. Raskauden aikana hemoglobiiniarvo saa olla jonkin verran matalampi kuin normaalisti.
Jos äidin hemoglobiini on hyvin alhaalla, ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen voidaan aloittaa rautalisä.
Lue myös: Mitä lasten neuvolassa tehdään?
Keskustele: Tytön hemoglobiiniarvo 142 eilen neuvolassa. Pitääkö huolestua?
10. Miten neuvola voi auttaa masentunutta äitiä?
Tuleva äiti on herkempi kuin muulloin, mikä on vain tarkoituksenmukaista äitiyteen valmistautumisen vuoksi. Tavallisetkin asiat kun voivat raskaana ollessa tuntua raskaammilta. Usein auttaa jo se, että vaikkapa neuvolassa ottaa asiat puheeksi ja keskustelee niistä terveydenhoitajan kanssa. Asioista puhuminen voi auttaa saamaan ajatukset järjestykseen.
Jos tuntuu, että terveydenhoitajan kanssa puhuminen ei riitä, masentunut odottaja voi saada neuvolasta tai neuvolalääkäriltä lähetteen psykologille.
Asiantuntijana terveydenhoitaja Camilla Mäkinen Turun Mäntymäen äitiysneuvolasta.
Lue myös: Tunnista ja hoida synnytyksen jälkeinen masennus
Keskustele: Synnytyksen jälkeinen masennus, miten selvisitte?
Jaa oma kokemuksesi