Inka Isotalo kolumnissaan: Erityisherkkä äiti ei ole pahis!
Erityisherkkä äiti nähdään usein epäsosiaalisena ja hankalana ihmisenä, kirjoittaa Inka Isotalo uudessa Kaksplussassa 1/2019.
Erityisherkkä. Mikä raivostuttava muotisana ja turhuuden huipennus. Itsekäs, hysteerinen, hankala ja laiska ämmä, joka väsyy oudoista asioista. Minusta tuli juuri sellainen – erityisherkkä äiti.
Aiemmin nukuin missä vain, nykyään tarvitsen Peltorit, pimeyttä ja rauhaa. Minun on pakko saada olla välillä yksin, vaikka rakastan perhettäni yli kaiken.
Lapsiakin minulla on vain yksi, joten en edes tiedä, mitä varsinainen meteli tarkoittaa. Kun kavereideni lapset möykkäävät liikaa, käteni alkavat täristä, happi loppuu, sydän hakkaa, näkökenttäni sumenee ja haluan paeta. Muut sanovat, että lapsiahan ne vain ovat, mutta meteli hajottaa minut sisältä.
Kun aistit ovat herkillä, elämä äitinä on jännää: Vaistoaa sen, mitä ei ole vielä edes tapahtunut. Kuulee sen, mitä kukaan ei sano ääneen. Osaa lukea, mitä muut ajattelevat. Herää siihen, että lapsi herää pian. Huolehtii matkustaessa, että kaikilla on tarpeeksi vaatteita, eväitä, leluja ja ravintolan pöytävaraus on tehtynä, koska arvaa päivän kulun etukäteen.
Ja sitten ihmetellään, että miksi väsyttää.
Korvatulpat, kiitos!
Herkkä äiti ei lue ikäviä uutisia, katso trillereitä tai lue raakoja dekkareita. Käsi käy jatkuvasti television ja stereoiden volyyminapilla. Maailma on liian kovalla muutenkin: lelut huutavat, kännykät huutavat, lapsi huutaa.
Jo synnytyssairaalassa pyysin korvatulppia lasta kylvettäessäni, ja kätilö vastasi: ”Madame, se on teidän vauvanne, siihen ääneen tulee tottua.
Erityisherkistä lapsista puhutaan paljon, mutta on meitä äitejäkin. Kaikki eivät ole introverttejä tai hankalia ihmisiä vaan tavallisia luontokappaleita, jotka ovat saaneet lisää supervoimia jälkikasvun myötä. Jo synnytyssairaalassa pyysin korvatulppia lasta kylvettäessäni, ja kätilö vastasi: ”Madame, se on teidän vauvanne, siihen ääneen tulee tottua.”
Erityisherkkä äiti vaatii ympäristöltä paljon
Jos tunnistat itsesi, olen iloinen. Et ole yksin etkä tulossa hulluksi. Erityisherkkä äiti ei ole pahis vaan leijonaemo, jonka lapsella on aina parhaat mahdolliset oltavat, äidin olosta riippumatta.
Eniten ymmärrystä tämä kysyy ympäristöltä. Muut saattavat nähdä äidin töykeänä tai epäsosiaalisena, kun tämän aistit ovat ylikuumenneet kesken päivän ja venymisen mitta on tullut täyteen. Lapselle ei voi räjähtää, puolisokaan ei ole tehnyt mitään sitä ansaitakseen, mutta pään ympärille tekisi mieli vetää kierros jeesusteippiä. Puolisoni tietää olotilani, kun sanon, että aistit ovat nyt punaisella.
Parasta lääkettä herkkyyteen on hiipiä heräävän lämpöisen lapsen luo, katsella unen väistymistä ja nuuskia tuoksua. Tuntea lapsen pehmeä pyjama sekä silkkiset hiukset iholla ja kuiskata: ”Äiti on tässä.” Toiseksi paras hetki on, kun pesue nukkuu ja maailma on hiljaa.
Jos kuulut kanssani samaan kastiin, tiedät, että äskeinen järjestys on useimmiten toisin päin. Ja sekin on hyvä.
Uudessa Kaksplus-lehdessä 1/2019 asiaa myös muun muassa raskausajan vaivoista ja lukijan tarina hyperemeesistä. Hanki omasi lehtipisteestä!
Kommentit (1)
Täälä ilmottautuu yksi erityisherkkä äiti. Ja tämä ei todellakaan ole helppoa! Varsinkaan kun lapsia on kolme joista vanhin viisi vuotias ja mies tekee reissutyötä. Olen juuri jutun kaltainen toisten tunteet itseensä imevä, melusta kärsivä ja läheisyyttä karttava ihminen. Ongelma mielestäni näissä artikkeleissa on se ettei tarjota mitään keinoja oman olon helpottamiseksi.
Itse olen yrittänyt ratkaista oman ylirasittumisen kodin hälyn vähentämisellä, meillä ei tv tai radio ole päällä kokoajan. Kun pienin menee nukkumaan laitan myös isommat leikkimään hiljaisia leikkejä toiseen huoneeseen. Iltaisin lähden yksin kävelylle tunniksi, tähän olemme hommanneet lapsen vahdin niiksi päiviksi jolloin mies ei ole kotona. Jos oma kestävyys ylittyy sanon lapsille että äidin pitää nyt olla yksin välistä. Eli tämä herkkyys vaatii järjestelyjä jotta jaksat hoitaa lapsia sillä herkkyydellä ja lämmöllä mikä mielestäni on erityisherkkien vahvuus.