Synnytys 30.07.2019 Päivitetty 31.10.2022

Jos toilailit synnytyssalissa, anna minun sekoiluni lohduttaa

Voisin kirjoittaa romaanin synnytyksestäni ja jaksaisin kuunnella loputtomiin myös muiden synnytystarinoita, paljastaa Elisa Hurtig.

Teksti
Elisa Hurtig
2 kommenttia

”Mitä täällä oikein tapahtuu?” Kätilö oli hiipinyt synnytyssaliin huomaamattani, joten säikähdin hänen sanojaan.

Oloni oli samanlainen kuin lapsella, jonka äiti on yllättänyt itse teosta, kun käsi on kielletyssä karkkipussissa ja suu­pielet suklaassa.

”Ööö, ei mitään”, vastasin. Eipä.

Olin synnytyssalissa odottamassa synnytyksen käynnistymistä. Yön pitkinä tunteina korvaani oli alkanut kutittaa. Olin varma, että salin kaapeissa olisi vanupuikkoja, joilla voisin hieman raapaista korvakäytävää. Koska olin kiinni tippalaitteessa ja ehkä vähän kömpelö muutenkin, siinä vanupuikkoja hamutessani onnistuin tiputtamaan hyllyiltä lattialle liudan erilaisia hoitovälineitä. Kolinan saattelemana.

”Kätilöt ovat nähneet kaiken. He eivät helposti häkelly.”

Eikä se jäänyt ainoaksi koomiseksi tapahtumaksi tuona tammikuisena viikonloppuna.

Siinä missä voisin kirjoittaa epäuskottavan romaanin synnytyksestäni, jaksaisin myös kuunnella loputtomiin muiden synnytystarinoita.

Olenkin saanut herkutella tarinoillanne, joita lähetitte Kaksplussan synnytystarinakilpailuun. Moni synnytystarina oli dramaattinen, osa rutiininomaisia, joitain lukiessa sai hihitellä.

Yksi asia, joka nousi kirjoituksista vahvasti esiin oli se, että harvaa synnytystä voi täysin suunnitella ennakkoon. Usein luonnolla on siihen sanansa sanottavanaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siihen voisi tai kannattaisi valmistautua.

Teille, jotka olette toilailleet minun tavoin salissa tai jännitätte, että teette ponnistuksen lomassa jotain hassua, voin lohdutuksena sanoa, että kätilöt ovat nähneet kaiken. He eivät helposti häkelly. Sitä puoltavat myös teidän koomiset synnytyssalikokemuksenne.

Minut yllättänyt kätilö oli tosin hieman huvittunut. Hän ihmetteli, miksi pengoin yläkaappeja, sillä pitkävartisia vanupuikkoja oli purkillinen nenäni edessä pöydällä.

Lue myös: Mies ja synnytystarina: Makasi pyörtyneenä sängyn vieressä jalat kohti kattoa – 21 hykerryttävää kertomusta

Lue myös: Sattumuksia synnytyssalista: ”Harjoittelija lensi vauhdilla lattialle” – lukijat kertovat

Lue myös

Kommentit (2)

Ainakin olet hieman dramaattinen ja itsekritiikkisi uskomton jos olet sitä mieltä, että vanupuikkojen etsiminen on toilailua. Nämä pr-tyyliset kirjoitukset vihjailevat siitä, että Helsingin naistenklinikalla on taas tehty pari major-luokan mokaa.

Itse olet kun jaksat valittaa tällaisesta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X