Korona yrittää viedä äidin oman ajan – pidä siitä nyt erityinen huoli

Nyt ei ole ystäviä joilla vierailla, elokuvia joissa käydä eikä juhlia, jotka on pyyhitty kalenterista.

Teksti Suvi Laru
Kuvat Mirva Kakko

Elämä ei ole samanlaista kuin viime keväänä.

Koulunkäynti on lapsilla ja nuorilla muuttunut radikaalisti ja nopeatempoisesti kohtaavista, tavallisista koulupäivistä kotoa tehdyksi etäkouluksi. Työ on monella aikuisella täysin etätyötä verkossa. Tämä kevät vaatii joustavuutta ja sopeutuvuutta, se haastaa meitä hyväksymään muutosta ja ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön.

Mutta entä perhe-elämämme kotona? Onko se muuttunut niin paljoa kuin saatamme ajatella?

Olen parisuhdeterapeuttina vuosien ajan pohtinut perheiden ajankäyttöä. Jostain syystä saattaa olla äärimmäisen vaikea havaita saati konkreettisesti toteuttaa omaa arkea siten, että ihmiset kokisivat olevansa tasapainossa ajankäyttönsä kanssa.

Meillä kaikilla on asioita, jotka haastavat ja vievät voimia. Ja meidän tulisi pyrkiä elämään siten, että voimme mahdollisimman hyvin fyysisesti ja henkisesti. Mitä asioita tarvitsemme arkeen, että saisimme kaiken potentiaalin käyttöömme? Myös tänä poikkeuksellisena aikana?

Tarvitsemme perheaikaa, omaa aikaa, parisuhdeaikaa ja työaikaa.

Väitän, että tarvitsemme aivan samoja elementtejä kuin normaalistikin: perheaikaa, omaa aikaa, parisuhdeaikaa ja työ- tai opiskeluaikaa.

Elämämme ei koostu yhdestä roolista eikä kahdesta, vaikka niistä nauttisimmekin. Miksi nämä kaikki asiat ovat tärkeitä? Koska tätä kautta jaksamme olla tuotteliaita yhteiskunnalle. Meidän aikuisten oma hyvinvointi ja parisuhteen hyvinvointi välittyvät suoraan myös lastemme hyvinvointiin.

Kuinka sinä saat siis ylläpidettyä elämäsi eri osioita aidosti nyt, kun elämä on hieman erilaista? Kuinka organisoit työtilat siten, että voit keskittyä töihin? Kuinka luot itsellesi oman hetken, jossa saat rauhoittua arjen rutiineista? Vietätkö todella vapaa-aikaa perheesi tai puolisosi kanssa?

Puolison kanssa voi olla hautautumatta kauhu-uutisiin.

Jos tilat ovat vähissä, työpiste voi olla hyllyn kulmalla tai hengähdystauko kuumassa suihkussa. Kävelylenkillä voi käydä yksin tai sellaisen kaverin seurassa, joka kulkee puhelimen näytöllä. Puolison kanssa voi olla yhdessä hautautumatta somen tai kauhu-uutisten syövereihin.

Ehkä tekisin muutenkin juuri nyt töitä etäpisteessäni, vaikka ei olisi tämä poikkeuksellinen kevät. Työ on asia, jonka kautta voin toteuttaa itseäni ja antaa omaa osaamistani yhteiskunnan käyttöön.

Yhdessä kävimme äsken perheenä pyöräilemässä. Illalla avaan verkossa etäpilateksen. Lapsen nukkumaan mentyä juttelen mieheni kanssa sohvalla yhteisistä, aikuisten asioista.  Soitan myös ystävilleni, että saan jaettua omaa itseäni ja kuulen heidän kokemuksistaan.

Ei ole kyse extreme-kokemuksista eikä kaukomatkailusta.

Ei ole kyse mistään extreme-kokemuksista eikä kaukomatkailusta. Tavallisessa päivässä elävät ne kaikki elementit: perhe, parisuhde, oma aika ja työ, jotka ovat läsnä joko poikkeuksellisena aikana tai tavallisena arkisena huhtikuun viikonloppuna ilman erityisiä epidemioita.

Kyse on niiden arvon ymmärtämisestä. Siitä, että osaat arvostaa kiinnostuksenkohteitasi ja asioita, joista sinä saat voimaa. Näin sinä kykenet antamaan itsestäsi muille ihmisille.

Älä siis hautaudu pelkästään vanhemmuuden vaateiden tai työasioiden taakse, vaan muista oma itsesi tai läheisesi siinä vieressä. Anna aikaasi itsellesi, puolisollesi ja perheellesi. Elä näköistäsi elämää, myös tänä poikkeuksellisena aikana.

Lue myös:

Tällaista lapsiperhe-elämä oli ennen koronaa – muistatko enää? Aino-Mari Tuurin kolumni

Raskaus ja korona: Onko syytä huoleen? – Koti Kumpulassa -blogi

9 X korona, raskaus ja synnytys – vastaukset polttaviin kysymyksiin

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä