Psykologin kolumni: Välitilinpäätös omaan elämään

Omalle elämälleen voi tehdä saman kuin kausivaatteille. Entinen ei ehkä toimi minulle enää tällaisena ihmisenä, Suvi Laru kirjoittaa kolumnissaan.

Teksti Suvi Laru
Kuvat Mirva Kakko
Lomalla joutuu helposti sen todellisuuden äärelle, onko toinen etääntynyt vai vieläkö osataan nauraa yhteisille jutuille, Suvi Laru kirjoittaa kolumnissaan.
Entä jos asennoituisi ikuiseen lomaan, mutta onneksi pääsee välillä duuneihin päivän piristykseksi?

Leppoisasta olosta nauttiminen, kiireettömyys. Laiturin nokassa makoilu ja mansikoiden maistelu. Näistä toivon sinun kesäsi koostuneen. Väliin on voinut mahtua tummia pilviä ja varjon väreilyjä, mutta kaikki ne kuuluvat elämään.

Arki väistämättä astuu jälleen pikkuhiljaa kaikkien elämään jollain tavalla.

Monet kokevat, että lasten koulujen aloitus, päiväkodin elämään tuoma rytmi ja työn tai mahdollisten opintojen aloitus on samalla myös uuden alku. Uusi lukuvuosi, uusi elämä.

Tämä on hyvä hetki välitilinpäätökselle aikaisemmin tehtyihin asioihin tai tulleisiin haasteisiin, keskellä vuotta, ennen konkreettista uuden vuoden aloitusta.

Uusi alkava arki on siis uusi mahdollisuus. Mahdollisuus muokata jälleen omaa elämää kenties enemmän oman näköiseksi juuri nyt, sellaisena kuin olen tässä elämän kohdassa. Harvoin nimittäin tulemme päivittäisessä tohinassa pohtineeksi ja havainneeksi, että me kaikki muutumme koko ajan. Ympäröivä maailma muuttuu ympärillämme, myös me muutumme ja kasvamme ihmisinä jatkuvasti.

Pienistä lapsista ja vauvoista havaitsemme, kuinka jokainen päivä on ihme. Jokainen uusi asia, joita pieni ihminen oppii, on ihme. Muutoksen huomaamme myös siitä, kun lapsen vaatteet ovatkin yllättäen kaapissa ollessaan pienentyneet ja entiset kumisaappaat sopivat vain vaivoin taaperon jalkaan.

Samanlaisia kasvun ihmeitä me aikuiset voimme omassa elämässämme koko ajan oppia. Voimme oppia uudenlaista asennetta. Joskus vuosia sitten pohdinkin eräässä blogissani, kuinka mukavaa on pyrkiä ylläpitämään loman tuntua myös arjen aikana.

Mitä tapahtuisi, jos pystyisi ylläpitämään ajatusta, että hei, mä olen oikeastaan koko ajan lomalla, mutta onneksi pääsen välillä tekemään näitä innostavia duuneja päivääni piristämään?

Mitä tapahtuisi, jos rankan koronasävyisen alkuvuoden jälkeen (ja uhan, joka ei myöskään ole vielä hävinnyt pois) oppisit ylläpitämään vaikka uudenlaisia työmenetelmiä ja -välineitä aidosti osana työpäivää?

Mitä jos aidosti kiinnittäisit huomiota jaksamiseesi?

Entä mitä tapahtuisi, jos aidosti kiinnittäisit huomiota omaan jaksamiseesi? Niihin pieniin merkkeihin, joita kehossasi ja mielessäsi näet, kun olet kuormittunut arjen vaatimuksista. Pysähtyisit ja ymmärtäisit olevasi niin arvokas, että sinun tulee todellakin pitää hyvää huolta itsestäsi, jotta jaksat toimia?

Mitä tapahtuisi, jos asettuisit aidosti kuulemaan ja kuuntelemaan myös vierellä loikoilevaa puolisoasi ja opettelisit kertomaan hänelle omista toiveistasi ja tarpeistasi? Entä mitä tapahtuisi, jos kaappaisit kesken pyykkivuorten ja tekemättömien töiden listausten oman pienokaisesi tai kännykän uumeniin hautautuneen teini-ikäisesi karhuhalaukseen ja kertoisit, kuinka paljon häntä rakastat.

Sillä kuten sinä muutut, muuttuvat ja kasvavat myös läheiset ympärillämme joka päivä. Voit siis opetella olemaan heille läsnä uudella ja erilaisella tavalla.

Välitilinpäätös kuluneelle alkuvuodelle tarkoittaa samaa kuin käyttämättömien tavaroiden ja vaatteiden siirtämistä kierrätykseen. Entinen ei ehkä enää toimi tai sovi minulle tässä ajassa, tällaisena ihmisenä. Muutos mahdollistaa uuden minän esillä olon konkreettisesti, joka päivä.

Aurinkoista alkavaa arkea kaikille!

Psykologi, erityistason paripsykoterapeutti Suvi Laru nauttii pienistä hetkistä 3 hengen perheessä ja hemmottelee itseään kauniilla kengillä. Suvi on toiminnanjohtaja Parisuhdekeskus Kataja ry:ssä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä