TEKSTI Oili Urmas
KUVAT iStock

Somekotien siisteys ärsyttää –”Jos kuvaa kaaoksen, on haavoittuvainen muiden kommenteille”

Valkoista, puhdasta, säihkyvää, huoliteltua. Sellaisia ovat lapsiperheiden kodit, mikäli sosiaalista mediaa on uskominen. Missä ovat mehutahrat sohvalla, tahmaiset kädenjäljet lasipinnalla ja vaateröykkiöt lattialla?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Valkoisen sohvan vieressä olevalla lasipöydällä on tuoreita tulppaaneja maljakossa. Kaapin päällä on asetelma lasten valokuvia ja hopeinen, juuri kiillotettu kynttilänjalka. Lastenhuoneessa kirjat ovat värijärjestyksessä ja legot siististi koreissa.

Tällaisia lapsiperheen koteja näkyy blogimaailmassa ja Instagramissa.

Raikkaus saattaa ihmetyttää lukijaa etenkin siksi, että monet instaajat ja bloggaajat ovat vanhempainvapaalla pienten lastensa kanssa, mutta siitä huolimatta someen ei päädy arkirealismia vaan kiiltokuvalta näyttävä koti.

Kun lukijan omassa kodissa on sekalainen kokoelma eriparisia tuoleja ja nuupahtaneita jukkapalmuja, ei ole ihme, että alkaa nyppiä. Tuoltako lapsiperheen kodin tulisi oikeasti näyttää?

Siistissä kodissa asuu kunnon perhe

Koti on paljon muutakin kuin paikka, jossa asutaan. Kodin ajatellaan heijastavan asukkaan persoonallisuutta, elämäntyyliä ja elintasoa. Kodin ja sen sisustuksen perusteella päätellään, millaisia ihmisiä siellä elää. Saatetaan ajatella, että kauniissa kodissa asuu hyvin menestyvä ja onnellinen perhe.

Sisustuksen lisäksi perheestä kertoo huushollin siisteys. Meihin on juurtunut syvään mielikuva siitä, että kodin tila kertoo, miten meillä menee elämässä. Puhdas koti mielletään merkiksi siitä, että elämä on hallinnassa.

Jos kylään tulee yllätysvieraita ja kaaos on vallannut kodin, pyydämme yleensä moneen kertaan anteeksi sekaisuutta. Ja yleensä vielä yritämme selittää, miksi koti on epäjärjestyksessä. Sotkuisen kodin ajatellaan nimittäin kertovan siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

– Englannissa sana disorder tarkoittaakin sekä epäjärjestystä tilassa että mielenterveyden häiriötä, sanoo tutkija Saara Jäntti Jyväskylän yliopistosta.

Jo Marttaliitto aikoinaan valisti, että puhdas ja raikas koti pitää taudit ja syöpäläiset loitolla. Hyvin tuuletetun ja valoisan kodin sanottiin olevan terveellinen kasvuympäristö lapsille.

Myös nykypäivän fengshui- ja konmari-filosofiat vahvistavat käsitystä, että kodin pitää olla järjestyksessä. Silloin hyvä energia pääsee virtamaan asunnossa.

Tiesitkö?

1,4 miljoonaa suomalaista käyttää Instagramia.

40 naisista lukee blogeja.

25–34-vuotiaat naiset lukevat eniten blogeja.

Miksi meillä ei ole noin kaunista?

Kun käsitys hyvästä kodista on juurtunut takaraivoon ja katselee viimeisen päälle sisustettuja ja siistejä koteja, mieleen voi hiipiä ikäviä ajatuksia: miksi minun kotini ei näytä noin ihanalta? Kuvat voivat herättää kateuden lisäksi myös pettymyksen tunteen.

– On yllättävän yleistä, että pikkulasten vanhemmat ovat ahdistuneita. Ennen vauvan syntymää haaveillaan, millaista elämä tulee olemaan. Kun todellisuus iskee, eikä arki olekaan pelkkää piparien paistoa, vanhemmat voivat olla pettyneitä itseensä. Ja kun samalla vielä katsoo kuvia muiden ihanasta elämästä, voi tuntea itsensä entistä epäonnistuneemmaksi, psykologi Maiju Tokola sanoo.

Pahimmillaan sosiaalisen median kuvamaailma ja sen luoma paine voivat johtaa masennukseen. Kun Instagramissa ja blogeissa elämä näyttäytyy upeana ja oma arki puolestaan harmaana, se voi lannistaa: silmien eteen avautuvaa elämäntyyliä on mahdotonta saavuttaa.

Jos hohtavan täydellinen kuvamaailma masentaa, kannattaa muistaa, että se ei ole koko totuus. Sosiaaliseen mediaan päätyvät yleensä tarkkaan valikoidut elämän tähtihetket.

– Monet äidit aloittavat blogin kirjoittamisen lapsen syntymän jälkeen. Sen tarkoituksensa on tallettaa ihanimmat muistot vauvavuodesta, joten siksi tavallinen arki yleensä rajautuu kuvista pois. Arki, sotkut ja vastoinkäymiset tulevat yleensä esiin teksteissä, jos niistä halutaan kertoa, Saara Jäntti sanoo.

Instagramia ja blogia voi verrata valokuva-albumiin, johon valitaan vain parhaat kuvat.

–  Ei albumissakaan yleensä näe kuvia roskakoreista, Saara Jäntti kertoo.

siisti koti

Yhden Instagram-kuvan oottamiseen on saatettu käyttää paljon aikaa, vaikka kuvaan luodaan ohikiitävän hetken vaikutelma.

Mitä tapahtui kymmenen minuuttia ennen kuvaa?

Pitkään on toitotettu, että sosiaalista mediaa täytyisi lukea kriittisten lasien läpi. Kuvat kertovat vain yhdestä tietystä hetkestä.

– On hyvä muistaa, että kuvassa ei näy, mitä on tapahtunut kymmenen minuuttia aikaisemmin tai tuntia myöhemmin, Maiju Tokola sanoo.

Nykypäivän puhelimilla on helppo rajata ja muokata kuvia. Julkaistavista kuvista näkyy vain se, mikä halutaan näyttää. Ne ovat kuin ikkuna, jonka kautta kurkistetaan kotiin. Lukija ei tiedä, mitä niiden ulkopuolella on.

– Kuvien katsominen ei tarkoita samaa kuin, että pääsisi kylään. Instagramissa ja blogissa voi sulkea helposti ovia, jotta vieras ei näe kaikkea, Maiju Tokola sanoo.

Saara Jäntti on huomannut, että mitä pidempään kirjoittaja on pitänyt blogia, sen tarkemmin hän miettii, mitä kuvissa näkyy. Kuvista pyritään tekemään kauniita.

Blogit ovat siis siistittyjä versioita arjesta samalla tavoin kuin sisustuslehtien jutut. Niitä pitäisi myös katsoa ja lukea samalla tavalla.

– Eihän kukaan sisustuslehteä selaileva ajattele, että sivuilla esiteltävien kodit ovat oikeasti sellaisia, Saara Jäntti sanoo.

Jos sosiaalisen median kuvat kaihertavat, vaikka kuinka yrittää ajatella, etteivät ne ole koko totuus, kannattaako silloin sulkea Instagram ja jättää blogit lukematta?

– Sosiaalisen median vältteleminen ei välttämättä auta, vaikka jotkut niin tekevätkin. Kuvat voivat jäädä mieleen elämään, vaikka niitä ei enää päivittäin katsoisikaan, Maiju Tokola sanoo.

Sen sijaan hän neuvoo miettimään, mitkä ovat oman elämän huippuhetkiä ja kehottaa nauttimaan niistä.

siisti koti

Joissakin lastenhuoneissa voi kuitenkin näyttää tältä. Aika useinkin. © Jenni Heiti / Otavamedia

Kaaoksen näyttäminen vaatii itsetuntoa

Miksi koko totuutta ei sitten näytetä, sehän toimisi vertaistukena muille äideille. Syy on yksinkertainen: jos blogiin postaa kuvia, joissa näkyy legomeri lastenhuoneen lattialla tai pyykkivuori olohuoneessa, altistaa itsensä arvostelulle. Katsojalle voi herätä kysymys, onko äiti laiska tai uusavuton, kun koti ei pysy siistinä.

– Jos kuvaa kaaoksen, on myös haavoittuvainen muiden kommenteille, Saara Jäntti sanoo.

Arjen yläpuolella olevien blogien rinnalle on tullut myös arjen raadollisuutta kuvaavia blogeja. Sellaisen pitäminen vaati itseluottamusta ja rohkeutta. Esimerkiksi Huono äiti -blogissa uskalletaan kuvata perhe-elämän huonojakin hetkiä.

Blogin kautta voi saada kavereita

Kateuden herättäminen ei varmasti ole kenenkään bloggarin lähtökohtana. Mutta miksi monet haluavat näyttää kotiaan julkisesti? Kotia pidetään kuitenkin paikkana, jossa voi vetäytyä omaan rauhaan ja olla vaikka rikkinäisissä kalsareissa.

Kun nainen jää äitiyslomalle, blogi voi täyttää tarpeen tehdä jotakin omaa ja luovaa. Sen kirjoittaminen on äidin omaa aikaa.

– Blogin perustamisen syynä voi olla myös äidin yksinäisyys. Kun jää pois työelämästä, sosiaalinen verkosto muuttuu. Blogin kautta voi löytyä uusi yhteisö, Saara Jäntti sanoo.

Samanhenkisten lukijoiden kehut palkitsevat kirjoittajaa ja innostavat jatkamaan.

Arjen yläpuolella liitävien blogien tarkoitus onkin tarjota lukijoilleen silmänkarkkia realismin sijaan. Vaikka lukijana ympärillä olisikin kaaos, sitä ei tarvitse hävetä. Omassa arjessa voi iloita muustakin kuin viimeisen päälle sisustetusta kodista.

Lähteet: Tilastokeskus ja Annalect Finland

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: