Osta rikkaimuri! kehottavat ruokabloggaajat ja vinkkaavat, miten nirson lapsen saa syömään – Nappaa myös talteen 4 herkkureseptiä!

Sormiruokailu on muutakin kuin höyrytettyä parsaa, sillä kokatessa voi päästää luovuuden valloilleen. Sotkua on silti siedettävä, sanovat ruokakirjailijat Anni, Anja ja Minna.

Teksti Elisa Hurtig
wr_4782
Vispilöiden nuoleminen on Amelian (vas.) ja Claran mielestä leipomisen tärkein vaihe.

Osta rikkaimuri! Sen jälkeen voit antaa lapsesi harjoitella sormiruokailua ilman, että hermosi ovat riekaleina ja sukkasi tarttuvat kiinni lattiaan. Tätä mieltä ovat ruokabloggaajat Anni Lehti, Minna Vauhkonen ja Anja Mahrenholz, joiden Naperosta nautiskelijaksi -ruokakirja julkaistiin viime keväänä. He ovat koonneet kirjaan reseptejä koko perheelle soveltuviin ruokiin sekä vinkkejä sormiruokailun aloittamiseen.

Kolmikon ruokafilosofia on yksinkertainen: ruuan tulee olla terveellistä, helppoa ja nopeaa.

– Mitään tiukkapipoisia me emme ole. Esimerkiksi soseet sopivat sormiruokailun rinnalle hyvin, Anja kertoo.

Nirsoja ja kaikkiruokaisia

Kolmikolla on yhteensä kuusi lasta, kaikki erilaisia syömäreitä. Anni on huomannut, että hänen kolmivuotias Matilda-tyttärensä syö hyvin, jos näkee vanhempiensa syövän samaa ruokaa. Minnan kolmevuotias Amelia on ollut aina kiinnostunut uusista mauista ja maistellut arkailematta kaikkea, mitä on eteensä saanut. Anjan nelivuotias Clara puolestaan on ennakkoluuloinen ja nirso. Kun hän näki, että hänen paras kaverinsa söi porkkanaa, tyttö uskalsi lopulta itsekin maistaa sitä.

– Kavereiden esimerkki toimii Claralle parhaiten, Anja sanoo.

Vaikka lapset ovat erilaisia syömäreitä, sormiruokailu on osoittautunut jokaisessa perheessä menestykseksi; lapsi maistaa herkemmin uusia makuja, kun voi itse tutkia ruokaa. Ja kun lapsi napostelee itse sapuskansa, vanhempi saa syödä rauhassa oman annoksensa.

Äidit Minna (vas.), Anja ja Anni ottavat usein lapsensa Matildan, 3, (vas.)Lilianin, 1, Amelian, 3, Claran, 4, ja Maxin, 1, mukaan keittiöhommiin.

Arjen pelastajat

Sormiruokailu voi kuulostaa vaivalloiselta purkkiruokiin tottuneesta vanhemmasta. Anni, Anja ja Minna ovat eri mieltä. He eivät ole valmistaneet vauvoilleen erikseen omia ruokia vaan ovat tarjonneet samaa ruokaa kuin ovat itse syöneet, tosin raaka-aineet ja mausteet huomioiden. Silloin heidän ei ole tarvinnut kantaa purkkiruokaa kaupasta kotiin tai keitellä vauvalle omia soseita – aikaa ja rahaa säästyy.

Niin se aika, se on lapsiperheessä usein kortilla. Sen tietävät Anni, Anja ja Minnakin. Arkena Minna ja Anni valmistavat mieluusti isommille lapsilleen pastaruokia, sillä ne valmistuvat nopeasti nälkäisen lapsen tultua päiväkodista. Anja puolestaan paistaa usein porkkana-, pinaatti- tai kurpitsalettuja, vuoden ikäiselle Maxille suolattomina.

– Asuimme vuosia Singaporessa ja muutimme alkuvuodesta takaisin Suomeen. Olen pannut merkille, että täällä on runsaasti tarjolla puolivalmisteita, esimerkiksi luomuporkkanasosetta, josta voi valmistaa nopeasti lettuja, Anja kertoo.

Singaporessa ei sellaisia ollut. Lasten ruokailu oli muutenkin erilaista. Naperot söivät sokerisia keksejä ja välipaloja, maitoa he joivat vain, jos joukossa oli makeaa kaakaojauhetta.

– Kaupoissa oli hyvin rajallisesti vauvojen valmisruokia, joten ehkä vanhemmat tsemppasivat vauvavuoden ajan ja valmistivat ruuat itse, mutta sen jälkeen löysäsivät otettaan. Päiväkodissakin tarjottiin karkkia ja kuppikakkuja viikoittain.

Lapset lieden äärelle

Äidit ovat huomanneet, että sormiruokailun lisäksi isommat lapset maistavat mieluusti uutta, jos saavat itse olla mukana valmistamassa ruokaa.

– Otan välillä Matildan mukaani keittiöön, jolloin voimme jutella ruuasta ja hän tietää paremmin, että kyseessä on kalakeitto eikä vain jokin ’ruoka’, Anni sanoo.

Isommat tytöt pääsevät myös usein vanhempiensa kanssa leipomaan muffinsseja tai muita leivonnaisia, joiden tekemiseen ei tarvitse sähkövatkainta.

Entä se sotku, leipomisessa ja sormiruokailussa?

– Lasten kanssa elämä on väistämättä sotkuista. Syöttötuolin alle voi laittaa ruokailun ajaksi lakanan, jonka voi heittää pesukoneeseen, eikä tarvitse jynssätä lattiaa, Anja vinkkaa.

– Niin ja se rikkaimuri, se on lapsiperheen ruokailussa tärkein väline, Anni muistuttaa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä