Ummetusta ja ravintoainevajetta – Ketogeeninen ruokavalio voi sopia vanhemmille mutta ei lapsille

Kovassa nosteessa oleva ketogeeninen ruokavalio painottaa rasvaa ja karttaa hiilihydraatteja. Koko perheen ruokavalioksi siitä ei ole.

Teksti Piia Sainio
Tummaa leipää ja voita
Ketogeeninen ruokavalio sisältää voita muttei leipää.

Ketogeenisessä ruokavaliossa suurin osa energiasta tulee rasvasta. Hiilihydraatteja siihen taas kuuluu hyvin vähän. Ketodieetti ei sisällä perunaa, riisiä, pastaa, leipää tai muita viljatuotteita. Myös hedelmiä, juureksia, maitoa ja jogurttia vältetään.

Hiilihydraatteja karttamalla ketoilija pyrkii ketoosiin eli tilaan, joka edistää rasvan palamista ja siten laihtumista.

Monet ketogeenistä ruokavaliota suosivat ovat tehneet elämäntapavalinnan eikä heillä ole aikomusta palata niin sanottuun normaaliin ruokavalioon. Kun kyseessä ei ole väliaikainen dieetti, herää kysymys siitä, voiko koko perhe syödä samoin.

Voiko ketogeenistä ruokavaliota suosia koko perhe, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Kirsi Laitinen Turun yliopistosta?

”Jos hiilihydraatteja vähennetään todella paljon ja tilalle otetaan rasvoja, niin eihän se mistään näkökulmasta ole suotavaa.

Hiilihydraattien saannin rajoittaminen niin, että mennään ketoosiin, tarkoittaa todella tiukkaa rajoitusta. On vaara, että ruokavaliosta tulee kasvavalle lapselle liian yksipuolinen.

Hiilihydraatteja sisältävät elintarvikkeet ovat hyviä lähteitä monille ravintoaineille. Ihminen saa niistä energiaa mutta myös monia kivennäisaineita ja vitamiineja.

Ravitsemussuosituksille on hyvät perusteet. Niiden mukaan koko perheen kannattaisi suosia monipuolista ruokavaliota.”

Miksi on tärkeää noudattaa ravitsemussuosituksia?

”Kasvaakseen ja kehittyäkseen lapsi tarvitsee hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja sekä muun muassa vitamiineja, kivennäisaineita ja välttämättömiä amino- ja rasvahappoja. Parhaiten niiden saanti turvataan monipuolisella ja vaihtelevalla ruokavaliolla.

Voi tietenkin ajatella, että avuksi tulevat ravintolisät, kuten vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet. Toki kasvavan lapsen täytyykin ottaa D-vitamiinia purkista, mutta ruoka-aineissa on niin paljon erilaisia yhdisteitä, ettemme tiedä kaikkia niiden vaikutuksia. On esimerkiksi antioksidatiivisia yhdisteitä, jotka saattavat parantaa elimistön toimintaa pitkällä aikavälillä. Monipuolisesta ravinnosta niitä saa.

Ruoka-allergioista olemme oppineet sen, että lapsi ei periaatteessa tarvitse kovinkaan laajaa ruokavalikoimaa. Verrattain kapeallakin ruokavaliolla pärjää ravitsemuksellisesti silloin, kun monipuolisuus toteutuu – eli kaikki ruokaympyrän lohkot ovat käytössä.”

ketogeeninen ruokavalio

Valkoisen viljan ja sokerin rajoittamista suositellaan lapsen ruokavaliossa. Sokeriset herkut voi korvata hedelmillä ja marjoilla.

Onko ketogeenisessä ruokavaliossa hyviä puolia lapsiperheen kannalta?

”On vaikea löytää kauheasti hyvää tällaisesta ruokavaliosta, varsinkin kun puhutaan lapsiperheistä.

Sen sijaan sellainen hiilihydraattien rajoittaminen, joka kohdistuu esimerkiksi valkoiseen viljaan, kuten leivonnaisiin, tai vaikkapa sokeripitoisiin juomiin, on hyvinkin järkevää. Olisi suotavaa, että hiilihydraatit saataisiin täysjyväviljasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä vähärasvaisista maitovalmisteista.”

Mikä merkitys hiilihydraateilla on lapsen jaksamiselle esimerkiksi koulupäivän aikana?

”Tutkimusten mukaan säännöllinen ateriarytmi tukee lapsen jaksamista ja vireystilaa. Siihen kuuluvat kaikki ravintoaineet, hiilihydraatit mukaan lukien.

Kouluruokailussa oleellista on myös se, että siellä opitaan ruokatottumuksia, jotka saattavat säilyä aikuisikään saakka. Jos ruokavalio on kapea ja vinoutunut, monista sosiaalisista tilanteista tulee melko hankalia.

Pienestä asti olisi hyvä oppia syömään monipuolisesti, muuten voi olla haasteellista syödä koulussa vaihtelevaa ruokaa, jota siellä tarjotaan.”

Jos ruokahetkestä tulee ongelmallinen, voiko siinä itää siemen syömishäiriöön?

”Nämä ovat monimutkaisia asioita, ja on vaikea sanoa, mikä syömishäiriön lopulta laukaisee. Mutta kyllähän lapsi suureksi osaksi oppii malliruokailemalla. Kun lapsi näkee, mitä kaikkea vanhemmat syövät, hän oppii itsekin hyväksymään samoja ruokia.

Jos syömisestä tulee kovin vaikeaa, on mahdollista, että ongelmat jäävät piilemään.”

ketogeeninen ruokavalio

Jos lapsella ei ole ruokarajoituksia, niitä ei hänelle kannata turhaan tehdä, sillä vitamiinitableteista ei voi saada kaikkia samoja etuja kuin monipuolisesta ruuasta.

Jos jompikumpi vanhemmista noudattaa jotakin erityisruokavaliota, kuten gluteenitonta, kannattaako koko perheen noudattaa sitä?

”Se on perheen oma päätös. Voi olla järkevää tehdä pääruoka gluteenittomaksi, jolloin koko perhe voi syödä samaa ruokaa. Lisäksi voi olla sitten tarjolla täysjyvätuotteita. Terveen lapsen viljatuotteiden käyttöä ei ole syytä rajoittaa.

Toinen asia on sitten se, että gluteenittomat elintarvikkeet ovat jonkin verran kalliimpia kuin tavalliset. Jos koko perheelle haluaa tarjota gluteenitonta ruokaa, se voi tuntua kukkarossa.”

Miten lapsen painoon vaikuttaa se, jos hän kotona noudattaa ketogeenisestä ruokavaliota ja muualla syö tavallista ruokaa?

”Ketoosi tarkoittaa tilana sitä, että kun hiilihydraatteja rajoitetaan, elimistö joutuu tuottamaan glukoosia vaihtoehtoisia reittejä muun muassa aivojen ja verisolujen tarpeeseen. Jos ihminen kuitenkin saa hiilihydraatteja, todennäköisesti hän ei ole ketoosissa.

En usko, että yhdistelmä sinänsä altistaa lasta lihomiselle. Olisin huolestunut kuidun saannista, jos hiilihydraatin lähteitä on kovasti karsittu – ja lisäksi rasvan laadusta.

Hiilihydraattirajoituksen voi tehdä monella tavalla. Jos lapselta vähentää karkkia, pullaa, sipsejä ja limpparia, se on ihan toivottavaa hiilihydraattien rajoittamista. Tilalle sitten vain paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa!”

Näkyvätkö lapsuuden ruokavalion vaikutukset terveydessä myöhemmällä iällä?

”Melko paljon alkaa jo olla näyttöä siitä, että lapsuuden elintavat ovat merkityksellisiä terveydelle pitkällä tähtäimellä.

Seurantatutkimusten perusteella tiedetään, että lapsuudessa tehdyt terveyttä edistävät valinnat saattavat tukea pienempää lihomisen riskiä ja parempaa sydän- ja verisuoniterveyttä aikuisikään saakka.

Yksi syy tähän voi olla se, että jos oppii tekemään terveellisiä valintoja jo pienenä, niitä on sitten isompana helpompi noudattaa.

Nämä ovat tietenkin monimutkaisia asioita. Totta kai tärkeitä ovat muutkin elintavat, kuten liikkuminen ja tupakoimattomuus.”

Ketogeenistä ruokavaliota käytetään jonkin verran myös epilepsian hoidossa lapsilla. Miksi se ei soveltuisi terveille lapsille?

Turun yliopiston lääketieteellisen ravitsemusopin professori ja lastentautien erikoislääkäri Harri Niinikoski:

”Epileptikoilla hoitojakso kestää tyypillisesti kaksi vuotta siinä tapauksessa, että hoito tehoaa. Harvoin se jatkuu koko loppuikää.

En näe mitään syytä, miksi terveen lapsen pitäisi noudattaa ketogeenistä ruokavaliota. Ensinnäkin sen toteuttaminen on hyvin hankalaa. Suuri osa niistä potilaistakin, joille hoito olisi tarpeen, keskeyttää sen juuri erilaisten hankaluuksien vuoksi.

Lisäksi ketogeenisellä ruokavaliolla voi olla vaikutuksia lapsen kasvuun – mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen todennäköisemmin vaikutuksia on. Tämä johtuu siitä, että mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän erilaisista ravintoainevajeista on haittaa.

Ruokavalio aiheuttaa helposti myös ummetusta, koska vatsan toiminta laiskistuu, kun kuituja tulee vähän. Kolesteroliarvot nousevat. Dieetti voi aiheuttaa myös munuaiskiviä.

Lisävitamiineja on syötävä, koska kyseisestä ruokavaliosta niitä saa liian vähän.

Sairautensa takia ketogeenistä ruokavaliota noudattavat lapset käyvät säännöllisesti lääkärin ja ravitsemusterapeutin luona. Heidän verensä vitamiinipitoisuuksia seurataan, ja tarvittaessa heitä hoidetaan.”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä