Vapaa-aika 21.6.2018
TEKSTI Saga Wiklund
KUVAT iStock

Kulttuuri ja luovuus ovat lapsille tärkeitä – näin pidät niistä kiinni digiajassa

Lastenohjelmat ja elokuvat koukuttavat jo ihan pieniä lapsia niin, että moni perinteisen lastenkulttuurin edustaja on huolissaan. Mikä on lastenkirjojen, lastenteatterin ja konserttien tulevaisuus liikkuvan kuvan valtakaudella?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja Saara Vesikansa uskoo, että digitalisaatio on haaste perinteisen kulttuurin tekijöille.

– Kyllä digisisällöt vievät lasten aikaa, vieväthän ne sitä aikuisiltakin. Perinteisen lastenkulttuurin edustajien täytyy olla luovia ja ajassa kiinni. Täytyy tehdä paljon töitä, jotta esimerkiksi sanataide pysyisi mukana lasten elämässä, Vesikansa pohtii.

Kirjan kuolemaan Vesikansa ei kuitenkaan usko, joskin kirjoista voi tulla entistä enemmän sähköisiä. Hyvä tarina ei kuitenkaan koskaan häviä.

– Taiteen avulla voi käsitellä aivan pientenkin lasten kanssa sekä arjen asioita että vaikeita ihmisyyteen kuuluvia teemoja, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on lastenkulttuurikoordinaattori Tuomo Kallio Lastenkulttuurikeskus Louhimosta. Hän ajattelee, että kulttuurin eri muodot täydentävät toisiaan.

– En usko, että digitalisaatio syö perinteisen lastenkulttuurin, vaan pikemminkin se mahdollistaa uusia asioita. Tabletilla tai älypuhelimella voi tehdä vaikkapa äänimaisemia tai musiikkia, Kallio sanoo.

lasten kulttuuri

Nykyajan lapset ovat hyviä digitaalisessa ilmaisussa.

Lapsi voi tehdä itse mieleistään kulttuuria

Niin, älypuhelin ei tarjoa pelkkää Netflix-putkea, vaan sitä voi käyttää jopa lisäämään kulttuuria. Koska lapselle on tärkeää, että hän saa itseilmaisun välineitä, Kallio vinkkaa, että lasten voi antaa valokuvata tai videoida heille tärkeitä paikkoja tai esineitä. Näin katselijasta tulee aktiivinen toimija.

Louhimossa on hyödynnetty digisisältöjä muun muassa Tik Tak -taaperoteatteriesityksessä, jossa lapset ovat kuvanneet heille mieluisia paikkoja, kuten leikkipuistoja.

Konsertti säväyttää Spotify-lapsenkin

Digitalisaatio vaikuttaa varmasti joskus lastenteatteriesityksiin ja -konsertteihin, mutta ainakaan vielä niiden suosio ei näytä olevan laskusuunnassa. Uusi teknologia tuo musiikin älylaitteisiin, mutta konsertissa koettu elämys on edelleen aivan omaa luokkaansa.

– Kyllä kentältä tuleva viesti on se, että etenkin varhaiskasvatuksessa kulttuurinnälkä on suurta. Lapsille suunnatut esitykset varataan nopeasti täyteen, Vesikansa kertoo.

Lastenelokuvat ovat puolestaan katsotuimpien elokuvien joukossa; Suomessa on menossa suorastaan lastenelokuvabuumi.

Tiesitkö?

45 % vanhemmista kertoo lastensa käyneen lastenteatterissa vuonna 2016.

2vanhemmista kertoo, että heidän lapsensa eivät ole koskaan käyneet teatterissa.

Lähde: Suomen teatterit

Digitalisaatio tuo kulttuurin syrjäseuduille

Lastenteatteri ei kuitenkaan ole elokuvien tapaan yhtä hyvin kaikkien saatavilla, sillä osa lapsiperheistä asuu seuduilla, joilta teatteriin on pitkä matka. Kulttuurin saavutettavuus onkin asia, johon digitalisaatio voi Vesikansan mielestä tuoda muutoksen.

– Esimerkiksi Lastenkulttuuri.fi-sivuston kautta on mahdollisuus tutustua materiaaleihin, joiden avulla voi sukeltaa satukirjoihin tai oppia vaikkapa jonglöörausta, hän kertoo.

Digitalisaatio mahdollistaa myös lisätyn todellisuuden. Esimerkiksi Louhimon julkaiseman Kansanmusiikkioppaan oheen on suunniteltu opetusvideoita, joita voi käyttää älylaitteen sovelluksella.

Sirkukseen lääkärin määräyksellä!

Uusien digitaalisten kulttuurimuotojen lisäksi perinteinenkin lastenkulttuuri saa uusia muotoja. Porissa on vastikään avattu Kultane eli kulttuuri- ja taidepainotteinen neuvola.

Siellä neuvolassa käyvät perheet voivat osallistua suosittuun vauvojen värikylpyyn, jossa niin vauvat kuin vanhemmatkin pääsevät kokemaan yhdessäolon moniaistisia ulottuvuuksia.

– Toivon, että tällaiset toimintamallit yleistyisivät. Luovasta toiminnasta on paljon iloa perheille, Vesikansa sanoo.

Tampereen neuvoloissa puolestaan tehdään kulttuurilähetteitä, joiden ideana on tukea lapsen ja vanhemman yhteyttä ja piristää heidän arkeaan.

– Lähetteitä on annettu esimerkiksi isä-vauva-sirkukseen. Tästä on positiivisia kokemuksia, toiminta on ollut tosi hyvää ongelmien ennaltaehkäisyä. Kulttuurin kautta on saatu syvennettyä vuorovaikutusta vauvan ja vanhemman välille ja on pystytty palauttamaan iloa elämään, Vesikansa kertoo.

Pikkulapsivaiheessa pyykkirumba, siivous ja jatkuva ruoanlaitto voivat välillä uuvuttaa vanhempia. Yksi mahdollisuus saada vaihtelua arkeen olisi juuri kulttuurin kuluttaminen eli se, että lähtee lapsen kanssa näyttelyyn, lastenkonserttiin, lastenteatteriin tai elokuviin – jos näitä mahdollisuuksia on tarjolla.

Lapsille järjestettävästä toiminnasta kootaan monessa kunnassa uutiskirjeitä, joita jokainen voi tilata sähköpostiinsa, jotta tilaisuudet eivät mene ohitse. Kirjaston satutunti voi olla myös hyvä paikka tavata samassa elämäntilanteessa olevia. Kulttuurin hyvistä vaikutuksista mielenterveyteen on paljon näyttöä.

lasten kulttuuri

Lukeminen on hyvä harrastus lapselle.

Sisältö on kuningas, muodosta viis

Palataan vielä lukemiseen – Tuomo Kalliokaan ei ole huolissaan siitä, että digitaaliset sisällöt veisivät kirjoilta elintilan, vaikka lasten lukutaito onkin hieman heikentynyt.

– Ekapelin avulla voi päin vastoin hyvin opetella lukemista. En vetäisi suoraa yhteyttä siihen, että lasten lukutaidon heikkeneminen olisi digitalisaation vika. Seikkaa selittänee pikemmin eriarvoistuminen; lasten lukutaito heikkenee etenkin huono-osaisissa perheissä.

Eikä mikään väline itsessään ei ole kaiken a ja o, vaan laadukkaat sisällöt ratkaisevat. Siitä kulttuurin ammattilaiset ovat yhtä mieltä. On olemassa hyvin ja huonosti tehtyjä digisisältöjä, ja sama pätee mihin tahansa kulttuurin muotoon, myös kirjoihin. Jos sisältö on riittävän kiinnostavaa, se jaksaa puhutella vuosikymmenestä toiseen.

Ole lapsen vieressä myös netissä

Kulttuurialan asiantuntijoiden mielestä mediakasvatus on jatkossa yhä tärkeämpää. Teatterissa lapsi ja vanhempi nököttävät usein vieretysten, netissä on toisin – lapsi on usein yksin. Lasta ei kuitenkaan saisi jättää itsekseen digitaalisten sisältöjen pariin, vaan kasvattajan vastuu säilyy bittiavaruudessakin.

– On tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia niistä sisällöistä, joita lapsi käyttää, Vesikansa sanoo.

Mitä pienempi lapsi on, sitä haavoittuvampi hän on, sillä ihan pieni ei erota fantasiamaailmaa todellisuudesta. Jopa ne sisällöt, jotka aikuisen mielestä ovat turvallisia, voivat olla etenkin herkän lapsen mielestä pelottavia.

– Jos lapsi kokee jotain ahdistavaa, on tärkeää pohtia yhdessä asiaa, Vesikansa sanoo.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: