Äidinäiti on lapsiperheelle kaikkein tärkein tuki – ”Isä ei koskaan voi olla täysin varma”

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miksi lapsiperheet pyytävät useimmiten apuun äidinäitiä? 

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
On luonnollista, että isovanhempi hoitaa lasta. Hoitoapua kannattaa pyytää kaikilta lapsen mummoilta ja papoilta.
On luonnollista, että isovanhempi hoitaa lasta. Hoitoapua kannattaa pyytää kaikilta lapsen mummoilta ja papoilta.

Ystävä laittaa viestiä, että kahden viikon kuluttua hänen luonaan pidetään juhlat. Kutsu houkuttelee, mutta toinen vanhemmista ei pääse vahtivuoroon. Voisiko isovanhempi hoitaa lasta?

Moni äiti kysyy omaa äitiään kaitsemaan lasta. Tutun ja luotettavan sukulaisen pyytäminen avuksi tuntuu usein parhaalta vaihtoehdolta. Voi luottaa siihen, että lapsen jättää hellään huomaan.

Väestöliiton sukupolvien ketju -tutkimushankkeen tulostenkin mukaan äidinäiti on se, jonka hoiviin lapsenlapsi useimmiten uskotaan.

Turun yliopiston erikoistutkija Hans Hämäläinen kertoo, että ilmiö on maailmanlaajuinen.

– Sellaisissakin kulttuureissa, joissa lapsen saanut perhe elää isän vanhempien kanssa, äidinäidin läsnäololla on tutkimuksissa havaittu olevan myönteinen vaikutus lapseen, Hämäläinen kertoo.

Isovanhempi hoitaa lasta. Pienen vauvan piteleminen monien vuosien tauon jälkeen saattaa jännittää.

Miksi ympäri maailman perheet suosivat äidinäitiä, kun he kaipaavat apua lastenhoidossa?

Hämäläinen kertoo syyn olevan evolutiivinen.

Ihmisillä on taipumus antaa auliimmin apua niille, jotka ovat heidän lähisukulaisiaan. Eli mitä lähempää geenit ovat, sitä pyyteettömämpää apua ihmiset yleensä tarjoavat. Yksi esimerkki tällaisesta avusta on se, kun isovanhempi hoitaa lasta.

Aihetta käsitellään myös huhtikuussa julkaistavassa Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä -kirjassa. Hämäläinen kuuluu teoksen kirjoittajakaartiin, joihin lukeutuvat myös Turun yliopiston sosiologian dosentti Mirkka Danielsbacka ja sosiologian professori Antti O. Tanskanen.

– Äiti voi olla aina varma geneettisestä sukulaisuudestaan lapseen, sillä lapsi kasvaa hänen sisällään. Sen sijaan isä ei koskaan voi olla täysin varma, ellei oteta huomioon mahdollisuutta dna-testiin, Hämäläinen lisää.

Näin ollen äidinisällä on sukupolvien ketjussa yksi epävarmuustekijä, kuten myös isänäidillä. Isänisältä lastenhoitoapua saadaan neljästä isovanhemmasta vähiten. Hänen kohdallaan epävarmuustekijöitä onkin eniten.

Luontaista taipumusta ei tarvitse toteuttaa

Toisaalta kaikilla ei ole varaa valita neljästä isovanhemmasta. On perheitä, joille on harvinaista herkkua, että isovanhempi hoitaa lasta.

Lapsi ei myöskään ajattele sitä, kuka on häntä geneettisesti lähinnä.

Tärkeintä on, että lasta hoitava henkilö on turvallinen ja lapsi viihtyy hänen seurassaan.

Vaikka siis vanhemmilla on taipumusta suosia äidinäitiä hoitoapuna, kannattaa muitakin kynnelle kykeneviä isovanhempia kysellä lapsenvahdiksi. Isän vanhemmat ovat lähtökohtaisesti aivan yhtä hyviä isovanhempia lapselle kuin äidinkin.

– Muutama vuosikymmen sitten, 1970–1980-luvuilla, ajateltiin, että perhesuhteiden merkitys tulee suurella todennäköisyydellä vähenemään. Näin ei ole kuitenkaan vielä tänäkään päivänä käynyt, Hämäläinen toteaa.

Toisinaan auttamishalu saattaa olla valtava, mutta isovanhemmat eivät silti jaksa olla pitkiä pätkiä hoivavastuussa pikkuisista vipeltäjistä. Hoitovastuun jakaminen on tärkeää siksikin, ettei yksi isovanhempi uuvu.

Kun isovanhempi hoitaa lasta, on tärkeää kuulla myös mummon ja papan toiveita, kuinka pitkä hoitorupeama on heistä sopiva. Mummo on muutakin kuin isovanhempi lapsenlapselleen, vaikka viettäisi eläkepäiviä.

Lue myös: Puuttuvatko isovanhemmat lasten kasvatukseen? Näin asetat heille rajat

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Voi, oma äitini ei ole koskaan ollut kiinnostunut hoitamaan lastani. Lapsi on jo nyt sen ikäinen, että ei kaipaa enää mummia, joka ei hänestä ole liiemmin välittänyt. Mummin silmäteriä sen sijaan ovat lapseni serkut, joita mummi on hoitanut voimiaan säästämättä jo vuosikausien ajan. Anopin hoidossa lapseni on onneksi saanut nauttia mummulan kivasta yhdessäolosta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä