4 tyypillistä tapaa kasvattaa lapsi – tunnistatko itsesi?

Vanhemman kasvatustyylillä on merkittävä vaikutus siihen, miten lapsi tulee menestymään elämässä ja millainen aikuinen hänestä tulee. Selvitimme neljä yleisintä kasvatustyyliä. Millainen vanhempi sinä olet?

Teksti Liisa Järvinen
Kuvat iStock
lapsen kasvatus kuri
Tavassa kasvattaa lapsi vanhemman tiedot, toiveet ja ymmärrys sekoittuvat usein omiin lapsuudenkokemuksiin.

Lapsen kasvatus on yksi iso arvoitus. Oletko ankara vai lepsu vanhempi? Vai kenties joskus hieman välinpitämätön?

On ymmärrettävää, että aina ei jaksa tehdä täyden kympin suoritusta vanhempana. Itse asiassa täydellistä vanhemmuutta ei ole olemassakaan, sillä kaikki vanhemmat tekevät virheitä.

Tässä ovat neljä tyypillisintä tapaa olla vanhempi. Mikä sinä olet? Vai ehkä olet sekoitus niitä kaikkia?

Lapsen kasvatus ankarasti: ehdottoman tiukka kuri

  • Uskot, että sinun pitää koko ajan muistuttaa lasta siitä, kuka on pomo.
  • Haluat pitää lapsesi hallinnassasi ja asetat hänelle kovia odotuksia.
  • Käskytät lastasi keskustelun ja neuvottelun sijaan, etkä anna lapsellesi vaihtoehtoja.
  • Latelet tiukkoja sääntöjä, joita odotat noudatettavan mukisematta.
  • Rankaiset lastasi tottelemattomuudesta.
  • Et halua pehmoilla lapsesi edessä, etkä anna hänen nähdä sinua haavoittuvaisena.
  • Et osoita lapsellesi hellyyttä.

Näin ankara kasvatus vaikuttaa lapseen

Yleensä kova kuri tekee tehtävänsä, ja ankaran vanhemman lapsesta tulee tottelevainen ja taitava. Lapsi suoriutuu annetuista tehtävistä menestyksekkäästi, koska hän hakee vanhemmalta hyväksyntää, jonka hän mieltää rakkaudeksi.

Kääntöpuolena ankaruus ja jatkuva hyväksynnän hakeminen voivat nitistää lapsen itsetunnon ja tehdä hänet onnettomaksi. Myös lapsen sosiaaliset taidot saattavat jäädä heikoiksi, mistä voi seurata ongelmia lapsen myöhemmissä ihmissuhteissa.

Joskus ankara kotikasvatus näkyy häiriökäyttäytymisenä etenkin kodin ulkopuolella, kun lapsi yrittää rikkoa hänelle asetettuja tiukkoja rajoja.

Koska vanhempi on asettanut lapselle kovia odotuksia, usein lapsikin alkaa vaatia itseltään paljon. Aikuisena lapsesta saattaa tulla ankara itseään kohtaan niin vanhempana kuin muissakin ihmissuhteissaan. Ankara lapsen kasvatus on usein periytyvä tyyli: lapsesta voi tulla käskyttävä ja vaativa vanhempi omille lapsilleen.

Välinpitämätön vanhempi jättää lapsen oman onnensa nojaan

  • Olet paljon poissa kotoa ja jätät lapsesi oman onnensa nojaan.
  • Kuri on sinulle vierasta. Luotat, että lapsi osaa toimia oikein.
  • Viihdyt paremmin muualla kuin lapsesi luona.
  • Vaikka olisit lapsesi kanssa samassa huoneessa, et huomioi häntä, vaan keskityt omiin juttuihisi.
  • Annat lapsesi katsoa paljon telkkaria tai pelata.
  • Et tunne lapsesi kavereita tai muita hänen elämäänsä kuuluvia ihmisiä.
  • Järkeilet itsellesi ja muille, miksi joudut olemaan paljon poissa lapsesi luota: saatat haluta esimerkiksi kehittyä urallasi, pitää yllä sosiaalisia suhteitasi tai ylläpitää imagoasi.
  • Huolehdit, että lapsellasi on aina tarpeeksi ruokaa, rahaa ja vaatteita, mutta sivuutat emotionaaliset tarpeet kuten läsnäolon, kuuntelun, välittämisen ja hellyyden.

Näin välinpitämätön kasvatus vaikuttaa lapseen

Välinpitämätön kasvatus ei yleensä jää lapselta huomaamatta. Lapsi alkaa ymmärtää, että vanhemmalle muut asiat ovat tärkeämpiä kuin hän. Välinpitämättömyys on omiaan vahingoittamaan lapsen itsetuntoa, ja se on vakava uhka lapsen koko hyvinvoinnille.

Lapsesta saattaa tulla pikkuvanha: hän vaikuttaa ikäistään kypsemmältä ja oppii huolehtimaan itsestään hyvin varhain. Toisaalta välinpitämättömän vanhemman lapsen on usein vaikeaa noudattaa sääntöjä, koska hänelle ei ole asetettu rajoja. Seurauksena voi olla käytöshäiriöitä.

Vuorovaikutuksen puute voi johtaa myös puutteellisiin kommunikointitaitoihin. Lisäksi lapsen kyky luottaa muihin ihmisiin voi olla heikentynyt. Usein välinpitämättömyydestä seuraa hankaluuksia lapsen ystävyys- ja muissa ihmissuhteissa.

Lapsen kasvatus sallivasti: kuri on joustavaa

  • Annat lapsesi rikkoa sääntöjä ja katsot tottelemattomuutta läpi sormien.
  • Et kykene asettamaan johdonmukaisia seurauksia, jos lapsesi käyttäytyy huonosti.
  • Annat mieluummin periksi kuin annat tilanteen kärjistyä.
  • Et halua, että lapsesi joutuu pettymään.
  • Haluat olla lapsesi paras kaveri.
  • Lahjot lastasi usein.
  • Et halua asettaa lapsellesi rajoja tai vaatimuksia.
  • Lapsen kasvatus on leimallisen rakastavaa ja välittävää.

Näin salliva kasvatus vaikuttaa lapseen

Vaikka salliva vanhempi on lämmin ja rakastava, rajojen puute voi tehdä lapsen onnettomaksi. Lapsi ei opi säätelemään itseään eikä tunteitaan, mikä voi ilmetä jatkuvana huonona käytöksensä.

Sallivien vanhempien lapset ovat usein erityisen luovia. Toisaalta lapsi saattaa uskoa, että kuri ei koske häntä. Todennäköisesti lapsella ilmenee ongelmia auktoriteettien kanssa, ja koulumenestys voi olla heikkoa.

Aikuisena salliva kasvatus voi näkyä ihmissuhdevaikeuksina. Lapsi on oppinut saamaan kaiken, joten hänestä kasvaa röyhkeä aikuinen: hän on taipuvainen ottamaan enemmän kuin antamaan. Hän ei ota vastuuta tekemisistään, koska ei ole joutunut vastaamaan niiden seurauksista.

Lapsilähtöinen vanhempi asettaa sopivasti rajoja

  • Asetat lapsellesi selkeät rajat.
  • Pidät lapsesi puolia.
  • Kannustat lastasi opettelemaan uutta ja yrittämään itse.
  • Luot lapsellesi turvallisen ja myönteisen kasvuympäristön.
  • Lapsen kasvatus on empaattista ja ystävällistä.
  • Kuri on johdonmukainen, kun lapsesi käyttäytyy huonosti.
  • Rakennat lapsellesi selkeän päivärytmin ja pidät siitä kiinni.
  • Olet kiinnostunut lapsesi asioista ja välität hänen hyvinvoinnistaan.
  • Keskustelet usein lapsesi kanssa ja kuuntelet, mitä hänellä on sanottavaa.
  • Olet aidosti läsnä lapsesi kanssa.

Näin lapsilähtöinen kasvatus vaikuttaa lapseen

Lapsilähtöinen kasvatus on suositeltavin vanhemmuuden muoto. Se todennäköisesti tekee lapsesta onnellisen, tukee itsetuntoa ja edistää suoriutumista koulussa. Kun lasta rohkaistaan itsenäiseen toimintaan, hän oppii luottamaan itseensä ja omiin taitoihinsa.

Selkeä rajojenasettelu ja johdonmukaiset seuraukset rajojen rikkomisesta antavat lapselle turvallisuuden ja luottamuksen tunteen. Lapsen kasvatus on kuin kannustavaa kuria: Lapsi tekee virheitä ja oppii niistä itse sen sijaan, että niistä rankaistaisiin.

Lapsilähtöinen kasvatus auttaa lasta saamaan hyvät sosiaaliset taidot, koska hän oppii säätelemään käytöstään ja tunteitaan. Vanhempiensa mallia seuraamalla hän näkee, miten toisten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Se todennäköisesti johtaa terveisiin ihmissuhteisiin myös aikuisuudessa.

Lähteet: Terveyskirjasto, Psychology Today, Huffington Post, Netdoctor

Näin kasvatat lapsestasi aikuisen, joka luottaa elämään ja itseensä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä