6-vuotiaan uhma – onko normaalia, että eskarilainen kiukkuaa taas kuin taapero?

Vielä eilen lapsi odotti retkeä innoissaan, mutta nyt kun olisi aika lähteä kotoa, kiukku ja raivo ottavat kaiken vallan. Mitä oikein tapahtuu?

Teksti Riikka Heinonen
Kuvat iStock
6v uhma, 6-vuotiaan uhma
Helpointa olisi, jos uhmavaiheisiin ei osuisi samanaikaisia isoja muutoksia. 6-vuotias on elämässään isossa taitekohdassa.

Kohta kouluikäinen lapsi heittäytyy eteisen lattialle ja potkii kengät jaloistaan. Rauhallinen eskarilainen on yhtäkkiä muuttunut uhmataaperoksi – mistä ihmeestä kumpuaa 6-vuotiaan uhma?

Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan suunnittelijan mukaan käytöksen taustalla on pelko.

– Kuusivuotiaan lapsen älyllinen kehitys on nopeaa. Lapsi ymmärtää maailmaa, syy-seuraus-suhteita ja ajankulua koko ajan paremmin, sanoo suunnittelija Tuulikki Matero Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

– Muutos saattaa tuntua lapsesta pelottavalta, sillä hän voi kokea painetta olla isompi kuin todellisuudessa on. Toisaalta lapsi haluaisi itsenäistyä ja päättää asioistaan. Silti on vielä monia asioita, joiden suhteen hän on edelleen pieni.

Uhmaikää kutsutaan myös tahtoiäksi. Lapsi harjoittelee päätösten tekemistä ja suhteuttaa omaa tahtoaan muiden ihmisten tahtoon. Mutta kuusivuotiaan toivotaan jo käyttäytyvän tietyllä tavalla, ja nämä ulkopuoliset odotukset aiheuttavat lapselle painetta.

– Sen ikäisellä ei kuitenkaan ole vielä kovin pitkää pinnaa uusien asioiden harjoitteluun ja sen pohtimiseen, mistä mikäkin tunnetila johtuu, Matero toteaa.

Voiko uhmaikä palata?

Vanhemmille tulee usein yllätyksenä, että kuusivuotias taantuu kiukutessaan pieneksi lapseksi. Uhma voi tuntua vanhemmista hämmentävältä, sillä kiukkua on saattanut edeltää jo pidempi tasainen ja uhmaton vaihe.

– Monet kokevat ihmetystä, kun rauhallinen ja hyväkäytöksinen kuusivuotias saa yhtäkkiä samanlaisia kiukkukohtauksia kuin pienet lapset. Hän saattaa raivostua, menettää malttinsa jostain asiasta täysin ja viskellä vaatteitaan samalla tavoin kuin 2-3-vuotiaana.

MLL: 6-7-vuotiaan persoonallisuuden kehitys

Kuusivuotiaan uhma voi ilmetä eri tavoin. Se voi esimerkiksi olla jännitystä uusien tilanteiden edessä.

– Vanhemman voi olla vaikea ymmärtää, mistä uhma johtuu. Vielä eilen lapsi odotti retkeä innoissaan, mutta yhtäkkiä hän ei haluakaan lähteä. Kiukkuaminen voi johtua siitä, että vaikka retki tuntuisi lapsesta kivalta jutulta, häntä saattaa samaan aikaan jännittää, Matero kertoo.

– Silloin olisi hyvä, että lapsen kanssa keskusteltaisiin siitä, että sama asia voi herättää monenlaisia tunteita. Se voi olla kivaa, jännittävää ja pelottavaa – kaikkea samaan aikaan.

6-vuotiaan uhma voi liittyä alkavaan kouluun

6-vuotiaan uhma liittyy ensisijaisesti ikävaiheeseen ja lapsen kehityspyrähdykseen. Jännitys tulevan koulutaipaleen alkamisesta aiheuttaa myös ristiriitoja lapsen mielessä.

– Lapsi aavistaa, että koulu tuo mukanaan suuren muutoksen. Hän haluaa pärjätä muutoksen keskellä ja olla iso, mutta samaan aikaan pelkää, ettei pärjää. Kuusivuotiaan lapsen tahtoikää ja itsenäistymisen tarvetta ei ainakaan helpota se, että ikävaiheeseen liittyy suuri muutos kuten koulun aloittaminen.

Lapsen kannalta olisi aina helpompi, jos uhmavaiheisiin ei osuisi samanaikaisia isoja muutoksia.

Kuusivuotiaan itsenäistymisvaihe ei aiheuta kaikille lapsille yhtä suuria tunnekuohuja. Luonteeltaan voimakastahtoisemmilla lapsilla se saattaa ilmetä rajumpana, kun taas rauhallisemmilla lapsilla se ei välttämättä näy ulospäin.

Miten aikuinen voi tukea 6-vuotiasta uhmaajaa?

Aikuisen tehtävänä on tukea lasta ikävaiheessa ja tasoittaa tämän uhmaa. On tärkeää, että aikuinen on lapselle läsnä ja auttaa tätä ymmärtämään tulevaisuutta ja luottamaan siihen, että kaikki sujuu hyvin.

– Vaikka kuusivuotias pystyy jo keskustelemaan ja ymmärtämään monia asioita, hän ei kykene ottamaan asioita vastaan ollessaan tunnekuohun vallassa. Silloin on tärkeää, että aikuinen pyrkii tyynnyttämään ja rauhoittamaan lapsen mieltä ja näyttämään lapselle, että tilanteesta selvitään yhdessä, Matero kertoo.

Kuusivuotiaalta voi uhmakohtauksen jälkeen kysyä, mikä tilanteen mahtoi aiheuttaa.

– Lapsen kanssa voi yhdessä pohtia, miten vastaavanlaisissa tilanteissa voisi jatkossa toimia. Esikouluikäinen pystyy jo jonkin verran nimeämään tunteitaan ja syitä käytökseensä. Aikuisen on kuitenkin hyvä muistaa, että syyt lapsen käytöksen taustalla eivät ole aina samanlaisia loogisia syitä kuin aikuinen ajattelee.

Miten jaksaa uhmaikäisen vaatimuksia? Perheterapeutti vastaa

Nämä ovat lapsen aikaisen murrosiän merkit

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä