Älä toista vanhempiesi virheitä – näin lapsuutesi vaikuttaa siihen, millainen vanhempi olet
Oletko päättänyt olla erilainen äiti tai isä kuin omat vanhempasi? Ehkä olet jo huomannut, että se ei välttämättä ole kovin helppoa. Lapsuudenkokemukset voivat heijastua vanhemmuuteen voimakkaasti ja yllättävilläkin tavoilla.
Millainen lapsuus sinulla oli? Olivatko vanhempasi rakastavia, kannustavia ja aina tukenasi? Vai kenties etäisiä, ankaria tai jopa väkivaltaisia?
Jos lapsuutesi ei ollut parhaimmasta päästä, olet ehkä päättänyt tarjota omille lapsillesi aivan erilaisen lapsuuden kuin itselläsi oli. Kuitenkin haasteellisissa tilanteissa, kuten lapsen kiukkukohtauksen edessä, saatat huomata toistavasi samoja käytäntöjä ja jopa ilmauksia kuin omat vanhempasi.
Vanhemmaksi kasvaminen alkaa jo lapsena, ja lapsuudenkokemukset vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen vanhempi ihmisestä tulee. Seuraukset voivat olla tiedostamattomia ja yllättäviä.
1. Toistat vanhempiesi kasvatusvirheitä
Lapsesi kaataa maitolasinsa vahingossa. Hermostut saman tien ja huudat hänelle: ”Katso nyt mitä teit!”
Huudettiinko sinulle lapsena, kun kaadoit maitolasisi? Luultavasti muisto on painunut syvälle mieleesi, ja huuto pääsee suustasi ikään kuin varkain.
Tai ehkä ajattelet, että sinulla on oikeus huutaa omalle lapsellesi, koska sinullekin tehtiin niin. Jotkut vanhemmat puolustavat jopa lapsensa ruumiillista kurittamista sillä, että heitäkin lyötiin tai tukistettiin lapsena.
On sanomattakin selvää, että niin fyysinen kuin henkinenkin väkivalta on lapselle erittäin vahingollista, eivätkä siihen oikeuta ikävimmätkään lapsuudenkokemukset. Vanhempana sinulla on velvollisuus hakea itsellesi apua ja pyrkiä katkaisemaan vahingollisten kasvatusmenetelmien perinne.
2. Yrität olla vanhempiesi täydellinen vastakohta
Eivätkö vanhempasi pitäneet sinua sylissä? Saatat ajautua toiseen ääripäähän ja tukahduttaa lapsesi, koska haluat pitää hänet koko ajan lähelläsi. Olivatko vanhempasi määräileviä? Ehkä haluat kapinoida heitä vastaan etkä aseta omalle lapsellesi minkäänlaisia rajoja.
Omien vanhempien virheitä kannattaa vältellä. Täydellinen vastakohta ei kuitenkaan aina ole paras vaihtoehto, jos se on yhtä lailla vahingollista lapsellesi, vaikka tarkoituksesi olisi hyvä.
3. Et näe lasta omana itsenään vaan itsesi jatkeena
Huonon lapsuuden kokeneelle vanhemmalle on tyypillistä heijastaa itsensä omaan lapseensa. Saatat huomaamattasi pitää lasta itsesi jatkeena etkä erillisenä yksilönä.
Ehkä tiedostamattasi teet kaikkesi, jotta lapsesi olisi joko itsesi kaltainen tai toisaalta hyvä niissä asioissa, joissa itse et ollut. Voi olla, että toivot lapsesi toteuttavan sinun unelmiasi sen sijaan, että hän löytäisi omansa. Oletko varma, että lapsesi haluaa harrastaa balettia tai jääkiekkoa, vai onko kyse sinun halustasi?
Saatat nähdä lapsessasi itsesi lapsena ja yrität olla itsellesi se vanhempi, jota sinulla ei ikinä ollut. Se voi asettaa lapsellesi kohtuuttomia paineita.
4. Pidät yllä samoja selviytymiskeinoja kuin lapsena
Epäsuotuisassa kasvuympäristössä lapsi kehittää itselleen erilaisia selviytymiskeinoja. Esimerkiksi pelottavan tai etäisen vanhemman lapsi todennäköisesti oppii sulkeutumaan ja selviämään itsekseen.
Selviytymismekanismi voi jäädä päälle ja vaikuttaa lapsen koko loppuelämään, myös vanhemmuuteen. Jos sulkeuduit lapsena kuoreesi olosuhteiden pakosta, olet ehkä huomannut, että avautuminen on vaikeaa vielä aikuisenakin.
Voi olla, että koet lapsesi hoivaamisen hankalana. Sinun saattaa myös olla vaikea ottaa vastaan rakkautta lapseltasi.
Hae herkästi apua, jos huomaat itsessäsi tämänkaltaisia tunne-elämän ongelmia. Muuten saatat tahtomattasi pakottaa lapsesikin kehittämään omat selviytymiskeinonsa.
5. Taannut omaan lapsuutesi haastavissa tilanteissa
Menetätkö malttisi täysin, kun lapsesi ei tottele sinua? Se voi olla perua lapsuudestasi.
Ehkä vanhempasi raivosivat sinulle samalla tavalla, ja tuossa hetkessä palaat mielessäsi tilanteeseen, josta sinulla on kipeät muistot. Et välttämättä edes muista varsinaista tilannetta, mutta lapsesi käytös voi laukaista tapahtuneesta muistoihisi jääneen pahan olon.
Kun lapsesi onnistuu painamaan oikeaa nappulaa, saatat taantua lapseksi ja käyttäytyä kuin uhmaikäinen. Silloin et ole oma itsesi, vaan lapsuutesi muistot ja niiden herättämät tunteet saavat sinut otteen.
6. Kuulet päässäsi kriittisen äänen menneisyydestä
Vanhemmaksi tuleminen on omiaan nostamaan epävarmuuden tunteet pintaan, sillä oma lapsi on muistutus siitä, mistä epävarmuus sai alkunsa. Saatoit lapsena esimerkiksi kokea, että vanhempasi pitivät sinua huonona tai eivät halunneet sinua.
Huonommuuden tunne voi iän myötä muuttua takaraivossa kuiskivaksi ääneksi, joka yrittää painaa sinua entistä alemmas: ”Et osaa mitään! Olet huono äiti!”
Jos kuuntelet ääntä, uskot sen sanomaan ja annat sen vaikuttaa toimintaasi, pahimmassa tapauksessa siirrät epävarmuutesi ja huonommuuden tunteen myös lapseesi.
Lähteet: Psychology Today, Väestöliitto
Lue myös:
Stressaa vähemmän ja nauti lapsistasi – rennon vanhemmuuden avaimet
Katkaise riitelyn kierre – 5 vinkkiä myönteiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa
Voiko äiti rakastaa lasta liikaa? Psykologi vastaa
Jaa oma kokemuksesi