Herääkö vauva aamuisin aivan liian aikaisin? Käy läpi 6 kysymystä

Moni vauva herää uuteen päivään aamuyöllä. Heräämisaikaa voi saada myöhäistettyä. Vaikka aikainen herätys tuntuisi viheliäiseltä, muista, että elämänvaihe on lyhyt.

Teksti Johanna Jantunen
Lapsi nousee pinnasängyssään jo aamuyöstä? Lue vinkit.
Äitiii, ei nukuta enää!

Kello on vasta viisi, mutta pinnasängystä kuuluu jo ääniä. Vanhemmat haluaisivat nukkua viikonloppuna aamupäivään, mutta eri mieltä oleva vauva herää aikaisin. Kuulostaako tutulta? Miksi vauva herää jo aamuyöstä pahimmillaan?

– Vauvan tai taaperon varhainen herääminen on melko tyypillinen vaihe vauvavaiheen lopussa ja pikkulapsivaiheessa, terveydenhoitaja, uniohjaaja ja Muksuperheen uni -Facebook-ryhmän perustaja Sari Tammikari kertoo.

Aikaisin herääminen ei ole vauvan kannalta ongelma, jos hän on päivällä pirteä ja hyväntuulinen, mutta vanhemmista herätys ennen kuutta voi tuntua hyvin uuvuttavalta.

Se, että vauva herää uuteen päivään jo aamuyöllä, voi johtua monesta erilaisesta syystä. Käy läpi seuraavat kysymykset, mikäli toivot tilanteeseen muutosta.

1. Onko vauvan vuorokausirytmi liian varhainen?

Alle kolmen kuukauden ikäiset vauvat elävät melko rytmitöntä elämää. Sitä vanhemmille vauvoille alkaa vähitellen muodostua tietynlainen päivärytmi, jossa uni, ruoka ja leikki vuorottelevat.

Jos vauvan rytmi on hyvin varhainen ja hän käy nukkumaan illalla jo ennen seitsemää, hän todennäköisesti herää aamulla aikaisin.

Useimpien yli kolmen kuukauden ikäisten vauvojen yöunien olisi hyvä sijoittua noin kello 19–7 väliselle ajalle. On koko perheen etu, että vauva elää ympäristönsä kanssa samassa rytmissä.

Liian varhaista rytmiä voi lähteä korjaamaan varttimenetelmällä, jolla lopulta päästään ”oikeaan aikaan” nukkumaan.

– Vauva herätetään päiväunilta vartti ennen totuttua heräämisajankohtaa ja lisäksi koetetaan venyttää nukkumaanmenoa illalla aina vartti myöhäisemmäksi, kunnes saavutetaan toivottu unirytmi.

Kun rytmiä lähdetään muuttamaan, on tärkeää osata lukea samalla vauvan väsymysmerkkejä ja reagoida niihin, jotta vauva ei joutuisi yliväsymyksen vuoksi ylivireystilaan. Ylivireystila vaikeuttaa nukahtamista ja voi lisätä yöllisiä heräilyjä.

Lue myös: Milloin vauva kannattaa laittaa päiväunille? Nämä ovat väsymyksen merkit

2. Nukkuuko vauva liikaa päiväunia?

Alle kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla sanonta ”uni ruokkii unta” pitää paikkansa.

– Tämän ikäisillä päiväunen ja yöunen lisääminen voi pidentää ja rauhoittaa yöunta. Sen sijaan isommilla, 7–24 kuukauden ikäisillä, liiallinen päiväunimäärä taas usein häiritsee yöunta.

Yli kolmen kuukauden ikäisten vauvojen normaalina unimääränä pidetään 10–12 tunnin yöunia ja noin 2–4 tunnin päiväunia.

Keskimäärin vauvat tarvitsevat unta vuorokaudessa

  • vastasyntyneinä 14–18 h (yöunet + useita päiväunijaksoja)
  • 3 kk ikäisinä 14–17 h (yöunet + 4 x päiväunet)
  • 6 kk ikäisinä 12–15 h (yöunet + 2–3 x päiväunet)
  • 12 kk ikäisinä 11–14 h (yöunet + 1–2 x päiväunet)
  • 18 kk ikäisinä 11­–14 h (yöunet + 0–1 x päiväunet)
  • 24 kk ikäisinä 11–14 h (yöunet + 0–1 x päiväunet).

Kyse on ohjeellisista määristä ja suosituksista, jotka koskevat terveitä, normaalisti kasvavia ja täysiaikaisina syntyneitä lapsia.

­– On myös hyvä muistaa, että vauvat ovat erilaisia: jotkut ovat vähäunisia ja toiset runsaasti unta tarvitsevia.

Siksi ei ole tarkka ikäkysymys, nukkuuko vaikka vuoden ikää lähestyvä vauva vielä kahdet päiväunet. Päiväunien lyhentäminen tai vähentäminen voi joillakin korjata aamuyön heräämisen, mutta lapsi voi muutosvaiheessa olla valveilla itkuinen eli yliväsynyt.

3. Herättääkö jokin vauvan aamuyöllä?

Pienet vauvat voivat nukkua levollisesti, vaikka vieressä pauhaisi kova meteli. Sen sijaan yli puolivuotiaat ovat yleensä melko herkkiä ulkoisille ärsykkeille. Heidän aivonsa ovat virittyneet aivan uudella tasolla havainnoimaan ja painamaan mieleen ulkoiset tekijät.

Yli puolivuotiailla kevyen REM-unen jaksot alkavat olla pidempiä aamuyön aikana, minkä vuoksi vauva heräilee herkemmin ääniin ja muihin ärsykkeisiin. Heräämisalttius kasvaa myös siksi, että unipainetta ei enää riitä aamuyölle unen keventyessä.

Tarkista, että

  • heräily ei johdu postin kolahduksesta. Postiluukun alle voi kiinnittää korin, johon sanomalehti sujahtaa äänettömästi.
  • makuuhuone on tarpeeksi pimeä. Hanki kunnon pimennysverhot tai teippaa makuuhuoneen ikkunaan jätesäkit.
  • vauvalla ei ole liian kylmä tai kuuma. Unipussi on hyvä vaihtoehto, jos makuuhuoneessa on liian viileää pelkässä yöpuvussa nukkumiseen.
  • Vauva ei herää tutin katoamiseen. Isommalle vauvalle (yli 6 kk) tutin voi kiinnittää lyhyellä, alle 10 cm:n pituisella hihnalla yöpukuun. Näin vauva löytää tutin itse ja oppii laittamaan sen suuhunsa. Tutteja voi myös olla vuoteessa useampia, jotta joku niistä löytyisi.

4. Selittäisikö nälkä, jos vauva herää aikaisin?

THL:n suositusten mukaan normaalisti kasvava ja kehittyvä yli puolivuotias vauva, joka syö riittävästi maitoa ja kiinteää ruokaa päivällä, ei tarvitse yösyöttöjä.

­– Yösyötöt voivat turhaan ylläpitää rikkonaisia öitä. Maito sulaa masussa nopeasti ja pitää nälkää heikommin kuin kiinteät ruuat. Moni on saanut taaperoikää lähestyvän vauvan aamuyön heräilyn loppumaan tarjoamalla proteiinipitoisen iltapalan, kuten munakasta tai jopa lihasoseita.

Vauva saattaa yöllä herätä nälkäänsä, jos kiinteät on aloitettu hyvin rauhalliseen tahtiin. Nälän vuoksi heräämisestä kertoo usein se, että aiemmin melko hyvin nukkunut vauva alkaa yllättäen heräillä epäsäännöllisesti ja syö yöllä tehokkaasti.

Nälän vuoksi heräämistä voi ennaltaehkäistä myös selkeän ruokarytmin avulla. Kun yli 6 kuukautta vanha vauva syö maidon lisäksi iästä riippuen 3­–5 selkeää kiinteää ateriaa päivässä, hän saa tarpeeksi ruokaa jaksaakseen nukkua yönsä syömättä.

5. Herättävätkö painajaiset?

Taaperoikää lähestyvät lapset voivat herätä myös painajaisiin, ja ne voivat valvottaa erityisesti aamuyön tunteina.

Painajaiset voivat johtua esimerkiksi television katselusta. Vuoden iän kieppeillä lapset alkavat reagoida voimakkaasti erilaisiin kuviin.

– Lapsia tulisi suojata kuvamateriaalilta, jota ei ole tarkoitettu heidän ikäisilleen. Heitä voi pelottaa yllättävätkin asiat, kuten lastenohjelman Rölli-peikko tai jokin muu hahmo.

Lapsen turvallisuuden tunnetta voi järkyttää myös esimerkiksi kotikadulla vihaisesti haukkuva koira tai se, jos toinen lapsi kiusaa häntä päivähoidossa.

– Jos lapsi alkaa yllättäen herätä painajaisiin, kannattaa pohtia, mistä se voisi  johtua.

6. Odottaako vauva malttamattomana aamumaitoa?

Maitosyöttö heti heräämisen jälkeen saattaa ylläpitää varhaisia herätyksiä, koska vauva ei tajua kelloa. Vauva herää aikaisin aamulla syömisen riemusta eikä hän ymmärrä, miksi maitoa saa kello 5 mutta ei esimerkiksi kello 2.30. Hän saattaakin alkaa ikään kuin kokeeksi heräillä yhä aiemmin.

– Olen yleensä ohjannut vauvan varhaisista herätyksistä kärsiviä vanhempia pidättäytymään vauvan viereen ottamisesta vuoteeseen ja maitosyöttämästä vauvaa välittömästi hänen herättyään.

Kun seuraavan kerran sattuu liian aikainen aamuherääminen, vanhempi voi ensin kuunnella, rauhoittuisiko vauva takaisin uneen touhutessaan hetken sängyssään.

Mikäli vauva alkaa itkeä lohduttomasti tai käyttäytyä niin häiritsevästi, että vanhempi ei enää kykene seuraamaan sitä rentona sivusta, noustaan vuoteesta ja aloitetaan aamutoimet.

Jos vain on mahdollista, maitoruokinta olisi vasta noin tunnin kuluttua heräämisestä. Sitä ennen tehdään aamutoimet ja puuhaillaan muuta. Näin toimimalla vauva oppii, ettei heti herättyään saa rintaa tai pulloa.

– Syöttämisen jälkeen vauvaa olisi hyvä aktivoida ainakin tunti tai puoli. Jos vauva vaikuttaa sen jälkeen uniselta, lyhyet ”power nap” -unet auttavat jaksamaan varsinaisiin päiväuniin saakka.

Muista, että kyseessä on lyhyt vaihe

Joskus voi käydä niin, että mitkään keinot eivät tunnu pidentävän aamuja.

– Jos mikään suositelluista toimenpiteistä ei auta, vanhemman on parasta sopeuttaa oma rytminsä tilanteeseen niin hyvin kuin kykenee. Elämänvaihe on kuitenkin melko lyhyt.

Aamut voivat pidentyä lopulta itsestään esimerkiksi silloin, kun toiset päiväunet jäävät pois tai päiväunet loppuvat kokonaan.

Lapsi voi myös vähitellen oppia itse nukkumaan aamuisin pidempään.

Jos taaperoikää lähestyvä lapsi herää aamulla kello 5.30, häntä voi ohjata lempeästi puuhaamaan itsekseen omassa vuoteessaan. Lapselle voi esimerkiksi tarjota jonkin lelun tai pehmokirjan ja yrittää itse jatkaa omia uniaan. Isommat vauvat harjoittelevat mielellään seisomista tai konttaamista vuoteissaan.

– Tärkeintä on viestiä lapselle, että on ihan ok, vaikka hän on hereillä ja muut vielä nukkuvat. Joskus heräilyvaihe menee tällaisen rennon ”välinpitämättömyyden” avulla ohi, ja lapsi alkaa vähitellen nukkua pidempään, kun mikään ei enää kannusta heräämään varhaisemmin.

Lue myös: Päiväunet ulkona puhuttavat – minkä ikäiseksi lapsi voi nukkua ulkona?

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä