Kasvatus 06.05.2018 Päivitetty 12.02.2024

Heräileekö tenava kukonlaulun aikaan? Lapsen uni voi katketa monesta syystä

Lapsen anivarhainen aamuheräily voi olla tapa hakea vanhemmalta turvaa ja huomiota uutta päivää varten. Aamuheräilyt voi saada loppumaan, kun perheessä on selkeä vuorokausirytmi.

Teksti
Maria Soininen
Kuvat
iStock

Nimimerkki Pinna kireellä kertoo perheensä arjesta Kaksplus.fi:n keskustelupalstalla:

Kyseessä on kaksi 7-vuotiasta lasta, jotka heräävät kukonlaulun aikaan. Aamut alkavat noin klo 5-6.30. Molemmat ovat erityisvilkkaita lapsia, joilla on ihan normaalit säännöt niin kuin muillakin lapsilla. Kun lapset heräävät aikaisin, saavat he leikkiä leluilla ja pelata pelejä. Kuitenkin he tulevat herättämään viimeistään vartin välein, vaikka joka kerta sanomme yhteistuumin, ettei vanhempia saa herättää.

Lapsen aikaiset aamuheräilyt voivat olla perheessä iso ongelma. Jos lapsi hyppää aamusta toiseen vanhempien ovelle ja herättää koko perheen tunteja ennen varsinaista herätysaikaa, se vaikuttaa väistämättä koko päivärytmiin. Unentarve on kuitenkin jokaisella lapsella yksilöllinen, muistuttaa Väestöliiton psykologi Suvi Laru.

– Lasten temperamentti vaihtelee, ja lapsi voi tarvita paljon vähemmän unta mitä aikuinen. Lisäksi unentarve on erilainen eri kehitysvaiheiden aikaan.

Huolet pois ja ilmapiiri kuntoon

Vanhemman kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka kauan heräilyä on jatkunut — vai onko kyseessä aivan uusi ilmiö? Tavallista on, että uusi elämäntilanne heijastuu myös lapsen unissa. Tällaisia vaiheita ovat esimerkiksi koulun aloittaminen tai uudelle paikkakunnalle muuttaminen. Lasta voi huolestuttaa se, saako hän luokaltaan kaveria tai oppiiko hän uuden koulureittinsä. Pääseeköhän hän istumaan jonkun viereen aamulla koulubussissa? Toisinaan lapsen huolia voi olla hankala huomata.

– Vanhemmat eivät ehkä aina tule ajatelleeksi, miten suuri asia jokin muutos voi olla lapselle. Huolet ja stressi vaikuttavat uneen niinkuin aikuisellakin. Lapsi voi sanoa kaiken olevan okei, vaikka jokin mietityttäisikin, Laru sanoo.

Vanhempien kannattaa pohtia myös sitä, miten he käsittelevät omia asioitaan perheen keskellä. Larun mukaan vanhempien keskiset asiat pitää pyrkiä pitämään aikuisten välisinä, eikä niillä kuluteta lasta turhaan.

– Lapset ovat aikamoisia termostaatteja ilmapiirin ja tunteiden aistimisessa. Vanhempien huolet voivat heijastua lapsiin huomaamatta, ja sitten ne tulevat esille unissa ja nukkumisessa.

Turvaa varastoon

Nimimerkki Pinna kireellä kertoo viesteissään, että lapset tulevat herättämään eri tavoilla. Kirjoittaja miettii, voisiko kyse voi olla lasten puhtaasta huomiontarpeesta.

Larun mukaan lapsi voi huomionhaullaan kaivata tukea uuden päivän varalle.

– Jos lapsella on edessä päiväkoti- tai koulupäivä, hän tietää etukäteen, että tuleva päivä ollaan vanhemmasta erossa. Aikainen aamuherätys voi olla keino hakea turvaa etukäteen.

Lukeminen on sopivaa puuhaa aamuvirkulle lapselle.

Ei nukuta, koska väsyttää

– Oven raossa kurkkivan lapsen voi vaikka pyytää vielä hetkeksi kainaloon. Lapsi saa turvaa ja läheisyyttä, ja kenties nukahtaa uudestaan, Laru sanoo.

Jos herääminen tapahtuu toistuvasti todella aikaisin, lapselle kannattaa puhua unentarpeesta konkreettisesti: aivot tarvitsevat lepoa, jotta lapset jaksavat leikkiä, ja vanhemmat tehdä töitä. Asia otetaan puheeksi jo ennen heräämistä, edellisenä päivänä. Myös unilelusta voi olla hyötyä.

– Lapselle voi kertoa, että myös se pehmolelu, Pet-shop tai leikkiauto lepää nyt.

Lapsen kanssa on hyvä myös sopia etukäteen, mitä tämä voisi puuhastella sen aikaa, kun muu perhe vielä nukkuu. Kirjat, piirtäminen ja muu rauhallinen tekeminen sopivat aamuun, eikä niistä kuulu mekkalaa.

– Pelit voivat aktivoida heti aamusta liikaa.

Eräs tärkeä keino estää lapsen aikaiset aamuheräilyt on luoda selkeä vuorokausirytmi. Se syntyy jo edellisenä päivänä. Syöntihetket ajoitetaan oikein, ja mahdolliset päiväunet pidetään sopivan pituisina, jotta lapsi nukahtaa illalla ajoissa. Joskus kellojen siirtäminen voi vaikuttaa unirytmiinkin, mutta oleellista on luoda ympäristö lepoa tarjoavaksi, eli esimerkiksi hyödyntää pimennysverhoja nukkumistilassa.

– Hullunkurinen seikka on, että lapsi voi nousta aamutuimaan myös väsymyksen takia. Tällöin lapsen normaali päivärytmi on sekoittunut, ja öinen nukkuminen on siksi hankalaa, Laru kertoo.

Lue myös: Kuinka paljon lapsi tarvitsee unta? Katso taulukko iän mukaan

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X