Johannan lapsi pelkäsi kärpäsiä, kunnes kaikkien nimeksi annettiin Jaakko - näin hassuttelette pelot pois
Lapsen pelko voi lievittyä jo sillä, että hän pääsee juttelemaan siitä rauhassa turvallisen aikuisen kanssa. Pimeän pelosta kirjan tehneellä Johanna Lestelällä on lasten peloista omakohtaista kokemusta.
Johanna Lestelän kaksi lasta pelkäsivät pienenä hyönteisiä, kuten muurahaisia ja kärpäsiä. Kärpäset pelottivat lapsia siksi, koska he pelkäsivät niiden pistävän kuin ampiaiset.
– Sitten nimesimme yhden kärpäsen Jaakoksi, ja siitä lähtien kaikki kärpäset olivat Jaakko-kärpäsiä, luokanopettaja ja kirjailija Johanna Lestelä kertoo.
Kun kärpänen sai nimen ja kärpäspelkoa käsiteltiin huumorin avulla, hyönteiset eivät enää olleetkaan niin pelottavia. Lopulta lapset pitivät niitä jopa lemmikkeinä.
Johanna käsittelee lasten pelkoja kuvakirjassaan Tuikku ja pimeän mörkö (Otava 2020). Kirja tarjoaa muun muassa vinkkejä pimeän pelon kesyttämiseksi.
Johanna, joka on pohtinut lasten pelkoja sekä äitinä että työssään opettajana ja kirjailijana, kertoi viisi keinoa lapsen pelkojen käsittelyyn.
1. Havaitse ja sanoita lapsen pelko
Etenkään pienet lapset eivät välttämättä osaa sanoa, että heitä pelottaa. Pelko saattaa näyttäytyä vanhemmalle esimerkiksi kiukutteluna tai lapsen pahantuulisuutena. Lapsi ei myöskään välttämättä osaa vastata, jos vanhempi kysyy, mikä hänellä on.
– Vanhemman pitää olla läsnä, jotta hän pääsee kärryille siitä, mikä lapsen mieltä painaa. Sen jälkeen hän pystyy sanoittamaan lapselle, että sinua pelottaa, Johanna sanoo.
2. Osoita lapselle, että pelkääminen on ihan ok
On tärkeää osoittaa lapselle, että kaikenlaisia tunteita saa tuntea.
– Lapsen kanssa kannattaa puhua siitä, että vaikka pelko tuntuu ikävältä, on ihan ok pelätä ja myöntää, että joku asia pelottaa.
Jo se, että lapsi saa puhua pelostaan rauhassa aikuiselle, joka myös suhtautuu pelkoon rauhallisesti, voi luoda lapselle turvallisuuden tunnetta ja poistaa pelkoa.
Huumori ja hassuttelu voivat auttaa tekemään pelottavasta asiasta vähemmän pelottavan.
3. Käsittele pelon kohdetta huumorin ja tiedon avulla
Johanna on huomannut, että huumori on usein hyvä keino pelkojen käsittelyyn. Kun heidän kotonaan alettiin kutsua kärpäsiä Jaakoiksi, niitä ei enää tarvinnut juosta pakoon.
– Jos lapsi pelkää pimeässä huoneessa piileviä mörköjä, niille voi esimerkiksi keksiä yhdessä hassuja piirteitä, piirtää mörköjä paperille ja keksiä niistä kivoja tarinoita.
Tunnelma pelottavalta tuntuvaa asiaa kohtaan voi muuttua myös sillä, että siihen otetaan tieteellinen näkökulma. Jos lapsi pelkää esimerkiksi ampiaisia, hänen kanssaan voi yhdessä pohtia siitä, missä ampiaiset asuvat ja mitä ne syövät.
4. Ole lapsen turvana, jos häntä pelottaa – karaiseminen ei auta
Johanna kannustaa etenemään pelkojen käsittelyssä lapsen tahdissa.
– Karaiseminen pelkoon ei auta. Jos pimeää pelkäävä lapsi tarvitsee vanhemman silittelyä nukahtamiseen, se on ihan ok.
Näin lapsen tunnekuorma pysyy hallinnassa.
– Peloissaan lapsen on hyvin vaikea saada unta.
5. Lapsen pelko ahdistaa? Hyväksy lapsen tunteet
Lapsen vahvojen tunteiden käsitteleminen on vanhemmalle iso tehtävä. Lapsen pelko voi joskus tuntua ahdistavalta ja ärsyttävältäkin.
– Vanhempi ei välttämättä tiedä, miten missäkin tilanteessa aina pitäisi reagoida. Pitää olla myös itselleen armollinen.
– Vanhemman pitäisi kuitenkin pystyä hyväksymään oman lapsensa tunteet sellaisina kuin ne ovat, sekä ottaa lapsi sellaisena kuin hän on. Jos oma lapsi on pelokas, vanhemman pitäisi ymmärtää, että se ei haittaa.
Mikäli vanhempi tarvitsee apua lapsen pelon käsittelyssä, hänen kannattaa keskustella asiasta.
– Samalla tavalla kuin lasta auttaa pelon tunteesta keskusteleminen, niin vanhempikin hyötyy siitä, että hän saa jaettua omat tunteensa jonkun kanssa.
Kaksplus kuuluu samaan konserniin Otavan kanssa.
Lue myös: Toimi näin, kun lapsi pelkää pimeää ja painajaisia
Jaa oma kokemuksesi