”Lapsi pelkää, että äidille sattuu jotakin” – Näin perusteltiin kouluhaluttomuutta 60-luvulla

Kaksplussassa vastattiin 60-luvun lopulla lukijan kysymykseen lapsen kouluhaluttomuudesta. Asiantuntijan mukaan kyse on siitä, että lapsi pelkää, mitä kotona tapahtuu hänen poissaollessaan.

Teksti Toimitus
hyvä vanhemmuus

Kaks’plus 1/1969:

Takaisin kotiin

Poikamme on toisella luokalla kansakoulussa. Hän on aina silloin tällöin aikaisemminkin sanonut, että on kurjaa mennä kouluun vaikka hän menestyykin keskitasoa paremmin. Nyt on muutamien viikkojen aikana ollut suuria vaikeuksia saada häntä lähtemään lainkaan kouluun. Monena aamuna häntä ei tahdo millään saada nousemaan sängystä ja meillä on suuri työ houkutella hänet kouluun. Hän lähtee, mutta palaa takaisin koulun luota. Mitä meidän pitäisi tehdä?

Apua tarvitsevat

Lukijakysymykseen vastaa sosionomi ja koulukuraattori Pirkko-Liisa Peura:

”Kouluhaluttomuuteen liittyy yleensä asioita, joista lapsi ei ole tietoinen, sen vuoksi hän ei ’halua’ eikä ’viitsi’ lähteä kouluun. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan aikuisten apua. Vanhempien ja opettajan neuvonpidot asiassa voivat selvittää koulutapahtumia ja esimerkiksi sitä, kuinka lapsi selviää toverijoukossa ja kuinka hän suhtautuu opettajaansa.

Melko usein tällaisessa tilanteessa on kuitenkin kysymys kodin ihmissuhteista. Lapsi pelkää, että kotona sattuu jotakin siellä oleville ja erityisesti äidille. Hän ei uskalla jätttää kotia vaan yksinkertaisesti palaa sinne tai ei suostu lähtemään sieltä minnekään. Monta kertaa jo tällaisen koulussa tapahtuneen selvittelyn jälkeen lapsi pystyy jatkamaan koulunkäyntiään. Kokonaistilanteen selvittely ja hoito voi sitten tapahtua esimerkiksi kasvatusneuvolassa tai lastenpsykiatrisella poliklinikalla.”

Kouluun liittyvistä ongelmista voit lukea 2010-luvun asiantuntijavastauksen täältä.

Kaksplus 50 vuotta -sarjassa julkaistaan Kaksplus-lehden artikkeleita sen perustamisvuodesta 1969 lähtien. Miltä lapsiperheen elämä ennen näytti? Mitkä ilmiöt kiinnostivat, mitkä asiat askarruttivat vanhempia? Hyppää mukaan aikamatkalle!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä