Kasvatus 4.5.2018
TEKSTI Toimitus
KUVAT iStock

Kysy Suvilta: 7-vuotias myöhästelee koulusta ja häntä kiusataan, kotona arki menee huutamiseksi – mitä tehdä?

Lukija on huolissaan 7-vuotiaan tyttärensä koulunkäynnistä ja lisääntyneistä raivokohtauksista. Kuinka lasta voisi ymmärtää ja auttaa hermostumatta itse?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Mitä tehdä, kun 7-vuotias tyttäreni on vuoroin pippuria ja pumpulia? Kouluun menosta on tullut sirkusta, ja sen vuoksi hän on alkanut myöhästellä. Opettaja ei ota tähän kantaa, vaikka olen pyytänyt, että tyttäreni voisi vaihtaa ryhmää. Silloin hänellä olisi koulumatkalle kaveri. Meillä on hänen lisäkseen myös kaksi pientä lasta, ja olen vielä heidän kanssaan kotona. Siksi en oikein voi kulkea joka aamu koulumatkoja esikoiseni kanssa.

Tyttöä myös kiusataan, mutta siihenkään ei puututa. Tytöllä on onneksi paljon muita kavereita, joiden kanssa viettää aikaa. Meidän kommunikointimme menee usein huutamiseksi. Tytär väittää, etten välitä hänestä, koska arkena en tee juuri muuta kuin läksyt hänen kanssaan ja viikonloput käyn töissä. Minusta tuntuu, että tämä on lumipallo, joka vain kasvaa. Miten toista pitäisi ymmärtää?

Väestöliiton psykoterapeutti Suvi Laru vastaa: Joskus lapsen kiukuttelun taustalla arkitilanteissa on lapsen todellinen kokemus ja huoli siitä, että hänelle ei ole tilaa ja aikaa arjessa: illat ovat lyhyitä, ja äiti on viikonloppuisin töissä.

Jos perheessä on kaksi aikuista, kannattaa miettiä, voisiko toinen olla tukena arjen tilanteissa, esimerkiksi auttamassa koululaista kouluun lähdössä? Tai mitäpä jos joskus koko jengi lähtisi yhdessä aamulenkille koululaisen kanssa ja saattelisi häntä vähän matkaa?

Tytär väittää, että en välitä hänestä.

 

Koulun aloitus on iso juttu lapselle. Jotkut lapset tarvitsevat tähän siirtymäkohtaan hyvinkin paljon aikuisten tukea, toisilla taas kouluarki lähtee heti kivasti rullaamaan.

Kirjeessä kuvataan, että lapsella on kavereita, mutta koulussa lapsi kokee tulevansa kiusatuksi. Tähän olisi hyvä tarttua heti. Vaikka vanhemmat olisivat jo yrittäneet lähestyä opettajaa, kannattaa ehdottomasti pyytää uudelleen palaveria, jotta opettajille, terveydenhoitajille ja koulun muille työntekijöille tulee tieto vanhemman huolesta.

Kiusaamistilanteet ovat asioita, joihin meidän tulee pyrkiä vaikuttamaan. Lapsen kanssa kannattaa jutella, miten kaveri- ja oppimisasiat muuten sujuvat, onko lapsella kenties jotain muuta huolta, mistä vanhemmat tai opettajat eivät edes tiedä.

Anna lapselle jakamatonta huomiota

Arki-illat ovat usein kiireisiä. Olisiko arki-iltoihin tai iltapäiviin heti koulun jälkeen kuitenkin mahdollista luoda esikoiselle oma pieni hetki. Silloin esikoinen saisi vanhemman jakamattoman huomion. Onnistuisiko yhteinen kirjastokäynti ilman muita sisaruksia silloin tällöin?

Vanhemman kannattaa myös kysyä itseltään, miten jaksan arjen pyörityksessä. Onko minulla edes joskus aikaa ihan itselleni? Joskus aikuinen voi kokea yksinäisyyttä, vaikka hänen ympärillään olisikin lapsia ja puoliso. Ei ole klisee, että kun voimme itse hyvin, jaksamme myös olla parempia vanhempia, työntekijöitä ja mahdollisia puolisoita.

Psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru on äiti sekä Väestöliiton Vanhemmuus-tiimin esimies. Tällä palstalla hän vastaa vanhempien kysymyksiin. Lähetä Suville kysymys osoitteeseen kaksplus@otavamedia.fi  väestöliiton psykologi suvi laru

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: