Tiedosta, millainen itsetunto sinulla on – tuet paremmin sen kehitystä lapselle

Hyvä itsetunto auttaa selviytymään vastoinkäymisistä ja suojaa mielenterveyttä. Mutta miten kasvattaa lapselle hyvä itsetunto, jos oma itsetunto on huono? Psykoterapeutti Sari Nevalainen kertoo.

Teksti Liisa Järvinen
lapsen itsetunto
Lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on sekä kehuminen ja rakastava läsnäolo ovat mannaa hänen itsetunnolleen.

Olen tyhmä, ruma ja huonompi kuin muut. Ajatuksia, joita huonosta itsetunnosta kärsivä pohtii, koska näkee itsensä kielteisessä valossa. Kun hän saa lapsen, kasvatuskysymyksissä voi mennä sormi suuhun. Miten tarjota lapselle eväät parempaan itsetuntoon kuin itsellä on?

Hyvästä itsetunnosta puhutaan nykyään paljon, joten tuskin yhdellekään vanhemmalle on jäänyt epäselväksi, miten suuri merkitys hyvällä itsetunnolla on elämässä pärjäämiseen.

Psykoterapeutti Sari Nevalaisen mukaan avainsana on asian tiedostaminen.

– Mitä enemmän vanhempi tiedostaa omaa huonoa itsetuntoaan, sitä paremmin hän osaa tukea lapsen itsetunnon kehitystä. Vanhemman on tärkeää tiedostaa myös se, mistä hän on itse jäänyt lapsuudessaan paitsi. Silloin hän pystyy tarjoamaan omalle lapselleen juuri niitä asioita.

Itsetunnon kehittyminen alkaa Nevalaisen mukaan heti syntymästä. Jo pieni vauva tuntee itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi, kun vanhemmat huolehtivat hänen perustarpeistaan: unesta, ravinnosta ja kosketuksesta.

Kehuminen, rakkauden osoittaminen ja sanoittaminen, läheisyys sekä aito läsnäolo ja kiinnostus lasta kohtaan ovat mannaa kasvavan lapsen itsetunnolle.

Usein vanhemman huonon itsetunnon taustalla onkin Nevalaisen mukaan jonkinlainen kaltoinkohtelu omassa lapsuudessa. Ehkä perustarpeista ei ole huolehdittu tai perheessä on harjoitettu henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Lievempikin laiminlyönti esimerkiksi tunnetasolla voi jättää jälkensä.

– Lapsen hyvän itsetunnon kehittymiselle on hirveän tärkeää, että vanhemmat rakastavat lasta ja myös osoittavat sen.

Kiusaaminen musertaa

Kun kaverit tulevat lapsen elämään, lapsen hyvän itsetunnon kehittymisen turvaaminen ei ole enää yksin vanhemman käsissä. Mitä isommaksi lapsi kasvaa, sitä enemmän merkitystä on kavereilla. Kehittyvälle lapselle on tärkeää tulla myös kavereiden hyväksymäksi.

Lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen onkin toinen yleinen syy vanhemman huonoon itsetuntoon. Moni tämän päivän vanhempi on kasvanut aikana, jolloin kiusaamisen ehkäisy ja tunnistaminen eivät ole olleet niin tapetilla kuin nyt.

– Kiusaaminen voi murentaa hyvänkin itsetunnon. Kaikenlaisen väkivallan varjo ulottuu pitkälle aikuisikään.

Koska vanhempi ei valitettavasti voi täysin suojella lastaan kiusaamiselta, avoin vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä on mittaamattoman arvokasta.

– Jos lasta kiusataan, on ensiarvoisen tärkeää, että lapsi kertoo siitä. Vanhemman tehtävä on luoda kotiin sellainen ilmapiiri, että lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta. Koko ajan ei tarvitse kysellä, mutta vanhemman tulisi olla saatavilla.

Lapsi saa parhaat mahdolliset eväät hyvän itsetunnon kehittymiseen, kun vanhempi vahvistaa omaa itsetuntoaan.

lapsen itsetunto

– Jos on voittopuolisesti hyväksyvä fiilis itsestä, se on hyvän itsetunnon merkki, psykoterapeutti Sari Nevalainen sanoo.

Itsetunto vaihtelee iän myötä

Nevalaisen mukaan on normaalia, että itsetunto vaihtelee elämän aikana.

– Välillä olo saattaa tuntua epävarmalta esimerkiksi uusissa tilanteissa. Etenkin vanhemmaksi tuleminen on niin iso muutos, että siinä on tavallista kokea epävarmuutta: kykenenkö tähän, en pärjää vauvan kanssa, en osaa hoitaa vauvaa ja niin edelleen.

Vaikka epävarmuuden tunteet välillä nousisivat, Nevalaisen mukaan kokonaisuus ratkaisee.

– Jos on voittopuolisesti hyväksyvä fiilis itsestä, se on hyvän itsetunnon merkki.

Mistä sitten voi päätellä, millainen kokemus lapsella on itsestään? Nevalaisen mukaan kehittyvästä lapsesta onkin vaikea sanoa, onko hänellä hyvä vai huono itsetunto. Itsetunnon kehitys jatkuu läpi elämän.

Kun lapsi vielä opettelee monia asioita, Nevalaisen mukaan hän vertaa herkästi itseään toisiin lapsiin. Jos vanhempi on kuulolla, lapsi tulee kyllä kertomaan tuntemuksistaan.

– Lapsi saattaa sanoa, että hän ei ole niin hyvä vaikkapa ajamaan pyörällä kuin muut. Silloin vanhemman on tärkeää sanoittaa lapsen tunteet: näen, että sinua harmittaa, et osaa vielä, mutta opit kyllä.

Tällöin Nevalaisen mukaan lasta kannattaa muistuttaa siitä, että asioita oppii, kun niitä harjoittelee. Kun vanhempi kannustaa vieressä ja lapsi viimein onnistuu, itsetunto vahvistuu.

– Yleensä huono itsetunto näyttäytyy pahoinvoinnin merkkeinä: lapsi vaikuttaa alakuloiselta tai alkaa eristäytyä kavereista. Silloin vanhemman tulee selvittää, mikä lapsella on hätänä.

Koska lapsi oppii paljon samaistumalla, vanhemman esimerkki on tärkeä.

– Lapselle tekee hyvää esimerkiksi nähdä, että vanhempi menee rohkeasti uusiin tilanteisiin, vaikka jännittäisikin.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä