Lapsen kurittaminen on väkivaltaa – ja yhä yleistä Suomessa

Kasvatusväkivalta on Suomessa edelleen yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Lapsi- ja perhejärjestöt haluavat viedä kasvatuskeinoja myönteisempään suuntaan Kasvatuspuntari-kampanjalla.

– Haaste on siinä, että lapseen kohdistuvaa väkivaltaa ei mielletä väkivallaksi samoin kuin aikuiseen kohdistuvaa väkivaltaa. Puolustuskyvyttömien lasten pahoinpitely on yhä yleistä, sanoo viestintäjohtaja Jussi Kivipuro Suomen Unicefista.

Suomalaisten asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat kuitenkin vuosikymmenten mittaan muuttuneet tasaisesti kielteisemmiksi. Suomi kielsi kasvatuksellisen kuritusväkivallan käytön toisena maana maailmassa, jo vuonna 1984.

Jos on itse joutunut lapsena kuritetuksi, tarttuu ei-kuritettuja helpommin itsekin tähän keinoon omien lastensa kohdalla. Väkivalta voi siis olla kierre, jonka voi katkaista vain tietoisesti päättämällä, ettei lyö tai tukista lastaan.

Lue myös: Tukkapölly melkein historiaa

Pelkäävä lapsi oppii, että ylivallalla voittaa

Turvallisessa ympäristössä kasvava lapsi oppii nimeämään ja sietämään erilaisia tunnetiloja ja ratkaisemaan sosiaalisissa tilanteissa vastaan tulevia tilanteita. Lapsi, joka pelkää, oppii sen, että ylivallalla voittaa.

Lapsi on täysin riippuvainen aikuisesta. Huolenpidon ja hoivan myötä lapsi oppii myös oman arvonsa. Kurittaminen vaikuttaa siksi suoraan lapsen itsetuntoon.

Luunapit, tukkapölly, töniminen, lapsen kovakourainen käsittely, uhkailu, pelottelu, haukkuminen ja jatkuva huutaminen luokitellaan kaikki kasvatusväkivallaksi. Etenkään henkisen väkivallan muotoja ei usein tunnisteta lapselle haitallisiksi.

Lue myös:
Kasvatus kysyy pitkää pinnaa
Lapsilähtöinen kasvatus, järkevää vai ei?

Lapsen lyöminen altistaa fyysisille sairauksille

Pelko aiheuttaa lapsen elimistössä myös fysiologisia muutoksia, joilla on vaikutusta terveyteen. Pitkittynyt stressi altistaa lapsen mielenterveysongelmille, sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle ja heikentää hänen immuunipuolustustaan. Se voi aiheuttaa myös oppimis- ja keskittymisvaikeuksia.

– Kasvatusväkivallan vaikutuksista on luotettavaa tutkimustietoa, ja fyysiset vaikutukset ovat laaja-alaisia ja haitallisia, kertoo Kannusta minut vahvaksi! -hankkeen projektipäällikkö Satu Keisala Ensi- ja turvakotien liitosta.

Apua voi hakea myös Kasvatuspuntari-sivustolta tai Väestöliiton vanhemmuussivustolta ja chatista.

Kasvatuspuntari-kampanjassa ovat mukana Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Unicef, Väestöliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Emma & Elias -ohjelma.

Keskustele: Lapsen lyömisestä, onko sinua lyöty lapsena?

Lähteet: Väestöliitto, Perheaikaa.fi.
HS 19.8.2016: Luunapit ja tukkapöllykin ovat väkivaltaa – fyysinen kuritus on lapsille aina haitallista