Lapsuudenkodin malleja täytyy arvioida kriittisesti – ”Huonoja tapoja on helppo toistaa automaattisesti”

Suvuilla on monesti omat tavat, miten lapsia kehutaan, miten ojennetaan. Niistä täytyy puhua puolison kanssa, kun kasvattaa omia lapsia. Lapsuudenkodin ei-toivotut piirteet kun siirtyvät helposti eteenpäin.

Teksti Kaisa Pastila
lapsuudenkoti
Muistakaa puhua kasvatuksesta ja toiveistanne!

– Lapsuudenkodin mallit, ne kasvatusopit, jotka olemme saaneet lapsuudessa vanhemmiltamme ja suvultamme, aktivoituvat, kun meistä tulee vanhempia, sanoo psykoterapeutti Kaisa Humaljoki Parisuhdekeskus Katajasta.
Jokaisessa perheessä on myös oma riitelykulttuurinsa sekä omat ruokailu- ja nukkumiskäytännöt. Samoin tavat viettää juhlia ja juhlapyhiä.
– Kun saa lapsen, oman suvun tapa viettää esimerkiksi joulua saattaa tuntua yhtäkkiä ainoalta oikealta. Voi siis olla järkytys, jos puolisolla onkin aivan eri näkemys asiasta.
Humalajoki suosittelee, että vanhemmat juttelisivat avoimesti, mielellään jo ennen lapsia, lapsuudessa koetuista asioista: Millaista teillä oli pienenä? Miten teillä mentiin nukkumaan? Miten teillä vietettiin juhlapyhiä? Kuuluiko alkoholi niihin vai ei? Saivatko lapset valvoa vai ei? Saiko syödä karkkia?
– On tärkeää määritellä yhdessä puolison kanssa oman perheen kulttuuri ja luoda raja oman kodin ja edellisen sukupolven väliin: ne tekivät noin, mutta me tehdään näin.

Tärkeää puhua myös vaikeista asioista

Myönteisten ja toivottujen juttujen lisäksi kannattaa keskustella myös ei-toivotuista asioista.
– On hyvä pohtia, mistä ei halua ottaa mallia. Jos kotona on ollut esimerkiksi lyttäävä ilmapiiri, on tärkeä sanoa ääneen, että minä en halua jatkaa tätä omassa perheessäni. Haluan, että meillä kannustetaan.
Vanhemmaksi kasvamiseen kuuluu, että arvioi omien vanhempien kasvatuskäytäntöjä: Millaisia he olivat vanhempina ja haluanko olla samanlainen. Mikä tuntui mukavalta? Mikä oli ihanaa? Mitä haluan omillekin lapsilleni?
– Tämä työ on tosi tärkeää, sillä muuten on vaarana, että ei-toivotut mallit eivät katkea. Jos näitä kysymyksiä ei pohdi ja arvioi lapsuudenkotinsa kasvatusilmapiiriä, huonoja malleja toistaa lähes automaattisesti.
Puolisoiden kannattaa olla keskenään johdonmukaisia. Jos kumppanin kanssa tulee erimielisyyksiä isoista kasvatuslinjoista, pariterapeutti kehottaa löytämään keskustelun kautta samanmielisyyden.
– Lapsi voi kokea turvattomuutta, jos vanhemmat ovat eri mieltä isoista jutuista.

Millaisia tapoja sinä et halua siirtää lapsuudenkodistasi omaan perheeseesi? Kerro kommenteissa!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä