Miksi lapsi valehtelee? Syyt vaihtelevat ikäkauden mukaan

Hyvinkin pienet lapset osaavat jo huijata, mutta siitä ei välttämättä kannata huolestua. Pieni lapsi ei vielä osaa tehdä eroa totuuden ja sepitetyn välille. Esimerkiksi leikki-ikäisille on tyypillistä keksiä juttuja ja kertoa mielikuvituksellisia tarinoita.

Kaikki lasten jutut eivät tietenkään ole vain leikkiä ja hauskoja juttuja. Jos valehtelu on toistuvaa, kannattaa yrittää miettiä, mitä sen taustalla on. Yrittääkö lapsi valehtelun avulla esimerkiksi kieltää joitain epämiellyttäviä tapahtumia tai olla vanhemmalle mieliksi?

Lapsen tulisi aikuisen opastuksella oppia vähitellen ero totuuden ja tarun välillä. Tämä tapahtuu noin 5–6 vuoden iässä. Lapsen on myös vaikea perustella tekojaan. Vasta murrosiässä aivopuoliskojen yhteydet alkavat toimia nopeammin, ja nuoren on helpompi vastata miksi-kysymyksiin kuin koululaisen.

Kun tietää, minkä tyyppisiä valheita lapset eri ikävaiheissa kertovat, niihin osaa suhtautua ja ohjata lasta lempeästi oikeaan suuntaan.

Taapero väläyttää valkoisia valheita

Jo 2–3-vuotiaat kertovat pieniä valkoisia valheita, joilla he yrittävät livetä epämiellyttävästä tilanteesta tai hyötyä itse jotenkin. Lapsi saattaa vaikka huijata, ettei vaipassa ole kakkaa.

Taaperoa on turha rangaista, sillä hän ei vielä tiedä tekevänsä väärin. Tilanteesta ei ylipäätään kannata tehdä numeroa, ennemminkin vain todeta se.

Leikki-ikäisen mielikuvitusmaailma

3­–5-vuotiaiden elämään kuuluvat usein mielikuvituskaverit ja sängyn alla piileskelevät möröt. Leikki-ikäisten satuilu on yleensä leikkiä, jonka kautta lapsi käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Leikki symbolisoi todellista maailmaa.

Keksittyihin maailmoihin voi liittyä myös toiveajattelua. Jos lapsi esimerkiksi toivoo sisarusta, hän voi keksiä mielikuvitussiskon tai -veljen. Ei ole tavatonta, että lapsi vakuuttaa mielikuvituksensa tuotteiden olevan totta. Se kertoo siitä, että ne tuntuvat lapselle hyvin todelta ja ovat hänelle tärkeitä.

Koululaisella on omat syynsä

Kouluikäinen erottaa jo totuuden sepitetystä ja ymmärtää oikean ja väärän välisen eron, mutta saattaa silti yrittää päästä tilanteesta itselle tai jollekin toiselle parhain päin. Koululaisen valehtelu voikin johtua siitä, että hän pelkää rangaistusta tai aikuisen reaktiota.

Lapsi ei ehkä halua tuottaa vanhemmalle pettymystä tai loukata kenenkään tunteita. Syyt valehtelun takana ovatkin usein hyvin inhimillisiä. Ennen lapsen puhelimen takavarikoimista kannattaakin yrittää selvittää, mitä taustalla olevat syyt ovat.

Teini-ikäinen venyttää totuutta

Teini-ikää lähestyttäessä lapset alkavat pitää itsellään asioita, jotka he vielä vähän aikaa sitten kertoivat avoimesti vanhemmilleen. Vaikka nuorella on salaisuuksia, se ei tarkoita, että hän olisi epärehellinen tai puuhailisi pahojaan. Se kertoo siitä, että hän kasvaa ja itsenäistyy.

Vapaus kuitenkin vaatii myös vastuuta. Nuori ei ehkä halua, että vanhempi kyttää kotiläksyjen tekemistä, jonka jälkeen vanhempi voi huomata, ettei niitä olekaan tehty. Paras tapa suhtautua tällaisiin valheisiin on vain ilmaista selkeästi ja rauhallisesti tyytymättömyytensä.

Jos teini-ikäinen valehtelee toistuvasti, hän saattaa tarvita ammattilaisen apua selvittämään asioita. Hänellä voi olla ahdistusta tai stressiä, jonka vuoksi hän tuntee, ettei hallitse tilannetta.

Tärkeintä on kuitenkin, että itse vanhempana toimii hyvänä esimerkkinä eikä käytä valkoisia valheita tilanteista ulospääsyyn. Pidä lupauksistasi kiinni äläkä uhkaile turhaan. Juttele myös lapsen tai nuoren kanssa asiasta ja kerro, että valehtelu aiheuttaa epäluottamusta ja vahingoittaa ihmissuhteita. Haluat tietää totuuden, siksi että hän on sinulle tärkeä.

Lähde: Parenting, MLL

Lue myös:

Älä rankaise, vaan ota selvää, miksi lapsi valehtelee

10 tapaa vahvistaa perheen läheisyyttä