Näin kasvatat lapsestasi arjessa pärjäävän aikuisen – 6 tapaa opettaa taloustaitoja
Kun lapselle opettaa taloustaitoja jo varhain, hän kasvaa aikuiseksi, joka osaa huolehtia niin kodistaan kuin ympäristöstään. Nämä 6 tapaa neuvovat, kuinka kasvatat arjessa pärjäävän lapsen.
Arjen taitojen opettelu kannattaa aloittaa kotona jo varhaisessa vaiheessa. Mitä pienempänä lapsi saa tunteen osallisuudesta ja oppii tekemään järkeviä päätöksiä kodinhoidon suhteen, sen paremmin hän todennäköisesti toistaa oppimaansa myöhemmin myös omassa, itsenäisessä arjessaan.
Ei vain raha-asioita
Taloustaitojen opettaminen ei tarkoita laskelmia perheen taloudellisesta tilanteesta, vaan pikemminkin yhteisen kodin hoitoa kestävällä ja säästäväisellä periaattella.
4H-järjestön kehityspäällikkö Virpi Skipparin mukaan taloustaitojen oppiminen jo varhaisella iällä kannattaa, sillä se opettaa lapselle samalla myös itsestä huolehtimisen taitoa.
– Vanhempien antaman esimerkin kautta lapsi harjaantuu kestävään elämäntapaan ja valintoihin, joita se edellyttää, Skippari kertoo.
Taloustaitoja voi alkaa opettaa jo suhteellisen pienille lapselle, noin viisivuotiaasta ylöspäin. Jos lapsi osoittaa kiinnostusta esimerkiksi ruoanlaittoon, tutustuttamisen voi tietysti aloittaa myös aikaisemmin.
Raha-asioita mukaan voi ottaa noin kuuden vuoden iästä lähtien.
– Kun lapsesta tulee kouluikäinen, tulevat vastaan ensikertaa myös tilanteet, joissa lapsi liikkuu itsenäisesti ja hänellä on myös mahdollisuus kuluttaa rahaa.
Taloustaitojen opetteluun kuuluu myös ruokakasvatus. Sitä voi tapahtua vaikka kasvimaalla.
Omat säästöt opettavat rahan arvoa
Toisissa perheissä annetaan viikkorahaa, toisissa maksetaan tehdyistä kotitöistä. Skipparin mielestä molemmat käytännöt ovat hyviä, ja riippuu perheen sisäisestä kulttuurista, kumpi tapa tuntuu luontevalta.
– Joidenkin vanhempien mielestä kotityöt kuuluvat arkeen ja koti on yhteinen paikka, josta pidetään yhdessä huolta, eikä itse kotitöistä haluta näin ollen maksaa. Toiset ovat taas huomanneet, että lapsia voi motivoida kotitöiden tekoon pienen rahasumman avulla. Nämä käytännöt eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan on mahdollista, että joistakin suuremmista kotiaskareista maksetaan rahaa vaikkapa viikkorahan lisäksi.
Skippari pitää kuitenkin hyvänä asiana, että lapsi saa jotakin kautta omaa rahaa, jotta hän oppii vähitellen tiedostamaan rahan arvoa.
Jos omaa rahaa ei ole, vaan vanhemmat tai isovanhemmat rahoittavat kaikki ostokset lapsen tarpeen tai halun mukaan, ostopäätösten tekemisen ja harkitsemisen opettelu jäävät lapsen elämässä vähemmälle.
Yhdessä kokkaamalla lapsi oppii, mistä aineksista ateria syntyy. Lisäksi hän innostuu todennäköisesti myös kokeilemaan uusia makuja.
Keittiö on oppimisen paikka
Lapsi oppii keittiössä paljon: miten ruokaa laitetaan, mistä aineksista se koostuu, ja miten ruokaa perheessä arvostetaan. Skipparin mukaan perheiden jääkaapeissa näkyy liian usein porkkanoita, jotka kasvavat jo uutta elämää.
– Olisi tärkeää opettaa, että ruokaa ei heitetä hukkaan, ja kiinnittää kotona ruokahävikkiin huomiota. Kun lapsille opettaa näitä asioita, heistä tulee hyvin tarkkoja ja he miettivät mielellään, mitä edellisen ruoan tähteistä voisi seuraavana päivänä kokata tai miten kotona kompostoidaan, Skippari kertoo.
Skipparin mukaan kaikessa talouskasvatuksessa tulisi lähteä liikkeelle siitä, miten lapsi oppii elämään säästäväistä, kestävää elämää. Tämä olisi hyväksi niin lapsen kukkarolle kuin hänen ympäristölleen.
– Maailmassa on valtava määrä asioita, joita ei tarvitse ostaa. Kierrättäminen ja luonnonmateriaalien käyttö kotona vaikkapa askarteluissa on helppo tapa opettaa lapselle, miten käyttää sitä, mitä on, jonkin uuden luomiseen.
Jaa oma kokemuksesi