Lapsen kehitys 30.03.2016 Päivitetty 26.06.2023

Näin vanhempien kehonkieli vaikuttaa lapsen kehitykseen

Vanhempien kehonkielellä on valtaisa merkitys lapsen kehitykselle. Kokosimme viisi asiaa, joihin vanhemman kannattaa kiinnittää kehonkielessään huomiota.

Teksti
Vuokko Hurme
Kuvat
123RF

1. Pidä vauvaa sylissä, silitä isompaa lasta

Syntymässä kaikki muuttuu: tukevasti kannatteleva lämmin kohtu ja veden tunne iholla vaihtuvat vaatteiden kosketukseksi, ilmaksi ja avaraksi tilaksi. Aikuisen rauhoittavilla otteilla on tällöin valtava merkitys.

Lasta tukeva kosketus pitää kasassa vastasyntyneen kehoa ja kehittää lapsen kokemusta oman ruumiin rajoista.

Kasvaessa koskettamisen tavat muuttuvat, mutta rauhoittavan kosketuksen kaipuu säilyy. Aikuisen sylissä istuessa tai siliteltäessä lapsen sydämen syke hidastuu ja elimistön stressihormonitaso laskee.

Myös vanhemmalle on hyötyä lapsensa koskettamisesta. Esimerkiksi imetys sujuu paremmin, kun mielihyvähormonit saavat jyllätä. Sylin kautta syntyy tunneside.

Lue myös: Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto
Keskustele: Kuinka paljon pidätte vastasyntynyttä sylissä?

2. Tarkkaile kehosi kieltä

Aina vauvaa ei jaksa kohdata. Kun yöt ovat olleet huonoja, sitä helposti jurottaa, vaikka tahtoisi olla aidosti läsnä. Vanhemman asennot, eleet, kasvojen ilmeet ja äänen intonaatiot säestävät puhetta ja viestittävät lapselle, että hänen ilmaisujaan ymmärretään.

Vanhempien herkkyys lapsen viesteille vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsi kasvaa. Tutkimusten mukaan suomalaiseen kasvatukseen on perinteisesti liittynyt suuri fyysinen etäisyys lapsen ja vanhemman välillä sekä vanhemman keskimääräistä vähäisempi reagoiminen lapsen mielenilmaisuihin ja aloitteisiin.

Samalla on kuitenkin reagoitu lapsen kielteisiin tekoihin. Näin on herkästi kasvatettu varovaisia ja ujohkoja lapsia.

Lue myös: Vauvan puheen oppiminen alkaa jo kohdussa

3. Kutita ja paini

Myös aktivoivaa kosketusta tarvitaan. Vanhempi säätelee lapsensa vireystasoa. Rauhoittamista kaipaavaa lasta rauhoitetaan. Tylsistynyttä lasta ehkä houkutellaan leikkiin.

Körötysten, kutitusten ja nujuamisten kautta aikuisen ja lapsen välinen side lujittuu. Liikkuessaan vanhemman kanssa vauva saa kokea oman ruumiinsa rajat, aistia kehonsa liikkeet ja oppia hallitsemaan niitä.

Tutun leikin kautta lapsi voi ennakoida sen eri vaiheita ja variaatioita. Lattialla konttaaminen tai yhdessä painiminen tarjoavat myös aikuiselle yhden tavan fyysiseen yhteyteen lapsen kanssa.

Lue myös: Näin kapaloit vauvan
Keskustele: Pelaatteko/leikittekö lapsen kanssa joka päivä?

4. Ole johdonmukainen kasvattaja

Lapsi usein haastaa kohtaamaan oman keskeneräisyyden. Vanhempi ei aina olekaan se pitkämielinen, hellä ja rauhallinen kasvattaja, joksi itsensä etukäteen kuvitteli.

Oletko seurannut ammattikasvattajien kehonkieltä? Päiväkodin työntekijöiden eleet ovat usein kiireettömän tuntuisia, vaikkei arki sitä päiväkodissa välttämättä olekaan.

Olennaista kehonkielessä on lapsen rooliin asettuminen. Asiat ilmaistaan niin, että lapsi varmasti ymmärtää ne. Kuuleeko lapsi sen, mitä häneltä pyydät? Pyydätkö liian monta asiaa kerralla? Ovatko säännöt, joita lapsi kohtaa, kaikkien aikuisten ylläpitämiä ja johdonmukaisia?

Lapsen kasvuun liittyy väistämättä tietty määrä uhmaa ja kapinaa. Pääsääntöisesti lapset ovat kuitenkin yhteistyökykyisiä. Lapsen raivotessa käynnissä on ehkä suurin vanhemmuuden tulikoe. Miten rajoitan ennakoitavalla ja kohtuullisella tavalla, suuttumatta, vaikka lapsi vastustaa?

Lapsen uhma ja kiukku laantuvat parhaiten, kun aikuinen toimii rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Jämäkkä rajoittaminen on sitä, että hallitsee oman vihansa sekä auttaa lasta kestämään pettymyksen ja pääsemään eteenpäin. Hyvä keino jämäkkään ohjeiden antoon voi olla polvistua lapsen tasolle ja katsoa häntä silmiin.

Jotkut lapset rauhoittuvat parhaiten sylissä, toiset taas kaipaavat enemmän tilaa. Tiukkaa lapsen kiinnipitämistä useimmat kasvatusasiantuntijat suosittavat käyttämään vain äärimmäisissä tilanteissa, joissa lapsi on vaarassa satuttaa itseään tai muita.

Lue myös: Tuore äiti, tämän tahdot tietää vastasyntyneestä
Keskustele: Miten suhtautua lapsen raivareihin?

5. Opi kuuntelemaan lapsen tarpeita

Tutkimuksissa on todettu, että tullessamme vanhemmiksi, toteutamme herkästi niitä tapoja, joilla meitä itseämme on hoidettu. Vanhemmalle, joka on saanut itse kokea sensitiivistä ja kuuntelevaa kasvatusta, on luontevaa kasvattaa lapsiaan samoilla keinoilla.

Tärkeintä vanhemman kehonkielessä on se, kuuleeko tämä lapsen tarpeet ja osaa vastata niihin oikein ja oikeaan aikaan. Kaipaako lapsi juuri nyt ehkä syliä ja rauhoittumista, toisella hetkellä taas tiukkaa sanallista puuttumista ja lapsen tasolle menemistä. Milloin ehkä on aktivoinnin ja rohkaisemisen aika?

Lohdullista on, että omaan käyttäytymiseensä voi vaikuttaa. Lapsen kuulemista voi oppia jokainen.

Juttua varten haastateltiin kiintymyssuhdeteorian asiantuntijaa, professori Airi Hautamäkeä.

Lue myös: Näitä voit harrastaa vauvan kanssa – 10 kivaa ideaa
Keskustele: Polvistu lapsen tasolle ja ota katsekontakti

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X