Oletko turvallisuusriski liikenteessä? Siirrät sen lapseesi – Näin kasvatat vastuullisen liikenteessä kulkijan

Liikenteessä tapahtuva onnettomuus voi johtaa pahimmillaan kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Esimerkiksi aivovammoista 20 % syntyy liikenneonnettomuuksissa ja selkäydinvammoista 40 % syntyy tapaturmaisesti.

Koska lapset vasta harjoittelevat liikennekäyttäytymistään, aikuinen on suuressa vastuussa lasten liikenneturvallisuuden takaajana. Aikuisen oma malli on tärkein esimerkki lapselle, sanoo TATU ry:n toiminnanjohtaja Timo Rautiainen.

— Olen nähnyt tilanteita, joissa vanhempi ja lapsi ovat pyöräilemässä, ja lapsella on kypärä mutta vanhemmalla ei. Tai että vanhempi kuljettaa lasta pyöränistuimessa, mutta ajaa ilman kypärää. Lapsi katsoo mallia ja oppii tästä, että aikuisena ei tarvitsekaan pitää kypärää kun vanhemmillakaan ei ole.

On tärkeää miettiä, miten vanhempi sanoittaa liikennekäytöstään lapsen korville.

— Ovatko toiset kuskit vanhemman kielessä tolloja, tyhmiä ja ääliöitä, vai puhuuko hän esimerkiksi kanssakulkijoista? Sillä on paljon väliä, miten vanhempi sanoittaa liikennettä ja liikennekäytöstään lapsen korvien kuultavaksi, Rautiainen sanoo.

Opeta valppauta ja vastuuta, mutta älä pelottele

Lapsen turvallinen liikkuminen on aina lopulta aikuisen vastuulla. Lapsi on vielä pieni ja liikkeissään arvaamaton, ja keskittyminen on rajallista. Jos kadun toisella puolella on jotain kiinnostavaa, hän voi lähteä ylittämään katua hetken mielijohteesta, vaikka liikennesäännöt olisikin käyty kotona läpi.

— Oma lapseni alkoi liikkua kouluun pyörällä kolmosluokalla. Olihan se isälle pitkään semmoista henkistä saattamista, vaikka fyysisesti en ollutkaan mukana. Yksittäinen ihminen kun on liikenteessä aina muurahainen valtavassa keossa. Aikuisen tulisikin nähdä lapset liikenteessä elävinä varoitusmerkkeinä. Jos aikuinen näkee esimerkiksi suojatielle saapuvan lapsen, tilannenopeuden tulisi automaattisesti vähän hidastua. Lapsi on liikenteessä oppimassa, Rautiainen sanoo.

Valitettavasti onnettomuuksia sattuu, vaikka itse toimisi oikein. Pelottelemaan ei kuitenkaan missään nimessä pidä ryhtyä, mutta tosiasioista voi kyllä kertoa lapsen iän huomioiden.

Muistuta lasta siitä, ettei vihreään valoon kannata luottaa liikaa — on silti hyvä vilkaista ympärilleen ja katsoa, voiko suojatien ylittää varmasti. Oma vastuunottaminen on tärkeää ja aina pitää muistaa, että liikenteessä on niitäkin, jotka saattavat toimia väärällä tavalla.

Rautiaisen mukaan liikennekasvatuksen ei pidä olla pakkopullaa.

— Vanhempien kannattaa tässä olla armollisia itselleen. Lapsen kanssa voi opetella liikennesääntöjä vaikka leikkien kautta, ei saarnaamalla tai pelotellen. Tärkeintä on, että lapsi sisäistää toimivan liikennekulttuurin tärkeyden.

Harjoitelkaa yhdessä

Moni lapsi saa kevään kynnyksellä uuden menopelin: pyörän, potku- tai skeittilaudan. Laitteen käytön opettelu on syytä harjoitella huolellisesti kaiken innostuksen keskellä.

— Sen voisi ajatella kuuluvan itse ostoprosessiin. Tietääkö lapsi, miten uuden potkulaudan kanssa liikutaan kadulla?

Liikenteessä kulkemista olisi ylipäätään tärkeää harjoitella yhdessä lapsen kanssa. Jutelkaa turvallisista reiteistä, ja niistä, mitä on syytä välttää. Miksi jokin reitti on turvallisempi kuin toinen? Liikenteestä kannattaa keskustella, jottei lapselle jää siitä vääriä käsityksiä tai jopa kammoja.

— Muistan tapauksen, jossa perheen lapsi joutui liikenneonnettomuuteen suojatiellä. Uhrin siskolle oli jäänyt paha kammo tapahtuneesta. Selvisi, ettei hän koskaan uskaltanut mennä yksinään suojatien yli, vaan jäi aina odottamaan jotain toista kulkijaa, joka menisi samaan aikaan tien yli. Tyttö oli ajatellut, ettei hän on suojatiellä turvassa vain silloin, kun joku toinen ylittää sen yhtä aikaa, Rautiainen kertoo.

Älä hyysää liikaa

Sanonnan mukaan parhaiten oppii tekemällä, ja niin on myös liikennekäyttäytymisen laita. Lapsista ei kannata tehdä uusavuttomia liikenteen suhteen, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

— Toivon, että me aikuiset emme kuskaisi lapsiamme kaikkialle. Se, mitä aikuinen pelkää, tarttuu lapsiin. Jotta vanhemmat voisivat luottaa liikenteen turvallisuuteen ja aikuisiin liikkujina, lapsille täytyy antaa arvoa liikenteessä liikkujana. Mitä vähemmän lapset uskaltautuvat liikenteeseen, sitä varomattomampia ja välinpitämättömämpiä meistä aikuisista taitaa liikenteessä tulla.

Testaa Hoppubarometrilla, pitäisikö hieman hiljentää arjen vauhtia!

Lähde: Aivovammaliitto ry