Kasvatus 10.2.2018
TEKSTI Leeni Hoimela
KUVAT iStock

Onko lapseni vilkas vai ylivilkas? ”Levottomuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin neuropsykologinen häiriö”

Mistä tunnusmerkeistä voi päätellä, että lapsi saattaa olla tavallista vilkkaampi? Kyseessä ei ole aina neurologinen häiriö, vaan myös lapsen temperamentti, kasvuympäristö ja kulttuuri vaikuttavat.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Lapsi on katsonut iPadia pari tuntia ja hyppii seinille. Jumpassa hän säntäilee eikä kuuntele valmentajien ohjeita. Kaupassa käynti on mesoamista ja sinkoilua.

Missä vaiheessa pitäisi miettiä, onko lapsi vain normaalin vilkas vai ylivilkas?

– Lapsilla on luontaisesti suuret temperamenttierot, joten se vaikuttaa käytökseen. Osa lapsista on yksinkertaisesti myös todella uteliaita ja haluaa tutkia joka paikan, lastenpsykologi, perheterapeutti Rauni Nousiainen psykologipalvelu Poijusta huomauttaa.

Lapsi myös käyttäytyy eri tavoin eri paikoissa.

– Vasta jos samanlaisia ylivilkkausviestejä alkaa tulla useammasta ympäristöstä, voi alkaa tarkkailla, voisiko käytöksen taustalla olla neuropsykologinen häiriö.

Esimerkiksi nämä saattavat kertoa ylivilkkaudesta:

  • Lapsi ei kuuntele ohjeita.
  • Lapsi on impulsiivinen: hän toimii ennen kuin ajattelee.
  • Lapsi on motorisesti levoton eikä jaksa esimerkiksi istua paikallaan.

Nousiainen huomauttaa, että yllä oleva lista on vain suuntaa antava, ja esimerkiksi ADHD:n diagnosointi on oikeasti hyvin haastavaa. Lapsen levottoman käytöksen taustalla saattaa olla esimerkiksi jokin trauma tai vaikkapa muutos perhetilanteessa.

– Levottomuuteen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin neuropsykologinen häiriö. Kun lasta aletaan tutkia, koko perhetilanne käydään tarkasti läpi. Käytös voikin olla reaktio siihen.

-Myös kulttuuri vaikuttaa. Kaikissa kulttuureissa lasten ei edes oleteta kasvavan rauhallisiksi. Ennen Suomessakin esimerkiksi tytöt kasvatettiin kilteiksi, mutta se on onneksi alkanut muuttua.

Ruutu tekee levottomaksi

Nykyperheissä levottomuutta aiheuttavat tällä hetkellä pelit ja Padit. Ne koukuttavat aivoja, ja kun ne ottaa pois, vieroitusoireina saattaa esiintyä kiukkua ja levottomuutta.

–Uusimpien tutkimusten mukaan varsinkin pelaaminen addiktoi aivoja kuin huumeet, koska se antaa nopean tyydytyksen. Aivot haluavat nopeaa mielihyvää, ja jos se otetaan yllättäen pois, käytös voi olla levotonta, Nousiainen sanoo.

– Pelaamisen vaikutuksista lasten aivoihin ja kehitykseen on vielä olemassa vähän tutkimustietoa ilmiön uutuudesta johtuen. Sekä kansainvälisesti että omasta näkökulmastani kliininen kokemus työssä perheiden ja lasten kanssa puoltaa ruutuajan rajaamisen tärkeyttä.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: