Seuraa näitä merkkejä, jotta ruutuaika ei karkaa käsistä – vältä antamasta pädiä kiukuttelijalle

Tärkeintä on varmistaa, että lapsi tekee tarpeeksi muutakin kuin tuijottaa ruutuja.

Teksti Natalia Kisnanen
Runsas ruutuaika lapsilla ja nuorilla on joissain tutkimuksissa yhdistetty huonompaan hyvinvointiin, levottomuuteen ja keskittymisvaikeuksiin.

Me aikuiset pääsemme niin ihanan helpolla, kun lapsemme tuijottavat lastenohjelmia tai pelaavat. Helpotuksen tunnetta kalvaa kuitenkin huono omatunto. Pilaako lasten ruutuaika heidät?

– Vaikeita tunnereaktioita ratkotaan usein panemalla pädi lapsen käteen, jotta hän saa muuta ajateltavaa. Tällainen kasvatustapa ei tue optimaalisesti muun muassa tunteitten käsittelyn ja oman vuoron odotuksen oppimista, huomioi Mona Moisala.

Psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala on keskittynyt tutkimaan nuorten älylaitteiden käyttöä. Hän on yksi tänä vuonna julkaistun Lapset, nuoret ja älylaitteet –kirjan kirjoittajista. Moisala ei suinkaan kehota viemään laitteita lapsilta pois.

Älylaitteista on aivoille hyötyäkin. Pelaaminen voi esimerkiksi parhaimmillaan kehittää ongelmanratkaisukykyä ja lyhytkestoista muistia.

– Aivot muokkautuvat nykytietämyksen mukaan koko elämän ajan. Ne aivoyhteydet vahvistuvat, joita ihminen käyttää paljon, Moisala pohjustaa.

Tärkeintä on varmistaa, että lapsi tekee tarpeeksi muutakin kuin tuijottaa ruutuja.

Lapsen tulee ehtiä kehittää aivojaan myös asioissa, jotka vaativat virikkeettömyyttä ja joutilaisuutta, keskittynyttä tekemistä, liikuntaa ja toisten ihmisten kohtaamista kasvotusten ilman että jokin härveli koko ajan keskeyttää yhdessäolon.

Ruutuaika on aisoissa, jos:

  • Lapsi viihtyy ulkoleikeissä
  • Lapsi jaksaa keskittyä kasvokkaiseen vuorovaikutukseen
  • Lapsi saa tarpeeksi unta ja syö terveellisesti ja säännöllisesti
  • Lapsi keksii itsekin luovia leikkejä

– Kun aivot tottuvat nopeatempoiseen viihteeseen, ja uutta ja jännittävää tulee koko ajan, rauhoittumisesta voi tulla pitkällä aikavälillä vaikeaa. Aivot eivät yksinkertaisesti ole saaneet tarpeeksi harjoitusta keskittymisessä ja itsesäätelyn taidoissa, Moisala sanoo.

Nykyään keskustellaankin paljon siitä, ovatko lapset aiempia sukupolvia lyhytjännitteisempiä ja levottomampia.

Lapsi ei pysty itse täysin päättämään, paljonko hän voi älylaitteita käyttää ja mihin. Itsesäätelytaitoja ohjaavat aivojen etuotsalohkot kypsyvät valmiiksi vasta lähemmäs kolmikymppisenä. Runsas ruutuaika lapsilla ja nuorilla on joissain tutkimuksissa yhdistetty huonompaan hyvinvointiin, levottomuuteen ja keskittymisvaikeuksiin.

– ADHD:sta ei nyt ole kysymys, sillä se on synnynnäinen tila, vaan omalla toiminnalla aiheutetusta tilasta. Ja tämä koskee meitä aikuisiakin.

Matkimalla ja tarkkailemalla oppiminen on Moisalan mukaan yksi tärkeä asia, jonka vanhemman jatkuva puhelimen vilkuilu sotkee.

Älylaitepaasto voi olla aikuisellekin tarpeen.

On alustavia tutkimuksia, joitten mukaan lapsen kehitykseen vaikuttaa se, että sosiaaliset vuorovaikutustilanteet katkeilevat puhelimen vilkuiluun. Jos katsekontakti ja keskustelu jatkuvasti katkeavat, lapsi oppii rikkonaisen vuorovaikutustyylin.

– Kun vanhempi on paljon puhelimella, se voi viivästyttää lapsen kielellistä kehitystä, koska hän ei puhelimeen keskittyessään ehdi kommunikoida niin paljon lapsensa kanssa sanallisesti ja sanattomasti, Mona Moisala sanoo ja ehdottaa:

– Jos vietät aikaa lapsesi kanssa ja puhelin tulee kaivettua taskusta, vaikkei se edes piippaa, voisi ihan miettiä, pitäisikö älylaitepaaston. Jospa tunnin päivässä pitäisi sitä puhelinta lentokonetilassa ja vain juttelisi tai leikkisi.

Ruutuaika on voinut jo nakertaa aivojasi, jos:

  • Et osaa keskittyä kirjaan tai elokuvaan vilkuilematta välillä puhelinta
  • Hermostut, jos sinun pitää muutama minuutti olla vaan ilman virikkeitä ja kätesi alkaa automaattisesti hamuta puhelinta
  • Ajatus 10 minuutin mindfulness-harjoituksesta tai meditoinnista ahdistaa, etkä halua kokeilla
  • Koet vaikeaksi olla pitkiä istuntoja läsnä lapsellesi

Ahdistaako?  Eikö kiireinen vanhempi jos kuka välillä ansaitse lepohetken ulkopuolelta tulevan viihteen äärellä? Ja nykyaika tuntuu oikein vaativan jatkuvaa reagointia someviesteihin.

Lue myös: Käytä ruutuaikasi vasta lapsen mentyä nukkumaan – 3 syytä miksi

Ei hätää. Nollatoleranssi ei ole realistinen tavoite edes aivotutkijoiden mielestä – joskin suosituksen mukaan alle 2-vuotias ei tarvitse älylaitteita vielä mihinkään. On ihan selvää, että se lapsi tai aikuinen, joka ei älylaitteita käytä, tuskin pärjää nyky-yhteiskunnassa.

– Jokainen perhe voi miettiä itselleen sopivaa ratkaisua. Onko se kaikkia perheenjäseniä koskeva tunnin älylaitetauko päivässä, vaiko viikonloppu ilman älylaitteita, vai pantaisiinko ne pois päältä joka ilta kello 20? Moisala kysyy.

2–5 -vuotiaille hän suosittaa korkeintaan tunnin verran yksinäistä ruutuaikaa päivässä, jotta lapsi varmasti kehittää muitakin taitojaan. Silläkin on väliä, mitä älylaitteilla tehdään.

Lue myös: Älä kiellä lapselta ruutuaikaa – 3 hyödyllistä tapaa käyttää tablettia

– On täysin ymmärrettävää, jos silloin tällöin laittaa lapsensa katsomaan Pikku Kakkosen tai Muumien kaltaisia rauhallisia ja opettavaisia ohjelmia, jotta saisi itse rauhassa tiskata. Mutta pienen lapsen ei kuulu pelata räiskintäpeliä, jossa tapetaan sarjatulella.

Harjoitus, jota Moisala suosittelee kaikille lapsille, on hetki pelkkää olemiseen keskittymistä joka ilta.

– Kuunnellaan yhdessä aikuisen kanssa, mitä ääniä kuuluu kun ollaan hiljaa, tai miltä omassa kehossa tuntuu.

Kännykät kauas läksypöydästä

Isommat lapset tarvitsevat älylaitteita jo niin moneen asiaan, ettei tiukka ruutuaika ole kovin toimiva periaate.

– Varsinkin heidän kohdallaan vanhempien pitäisi tutustua siihen, mitä he älylaitteilla tekevät niin hyvin, että he ymmärtävät, miksi tämä lapsia koukuttaa, Moisala neuvoo.

Älylaitteitten vastapainoksi on valtavan tärkeää, että lapsi harjoittelee päivittäin myös pitkäkestoista keskittymistä ilman jatkuvia taukoja ja multitaskausta.

– Koululaisten opiskelu- ja läksytilanteet pitäisi kokonaan rauhoittaa älylaitteilta. Hälytysäänet pois, ne hajottavat keskittymiskykyä.

Älylaitteiden käytön rajoittaminen kasvattaa myös kykyä sietää pettymyksiä ja epämukavuutta. Tämän kyvyn puute voi johtaa ihmissuhdesolmuihin ja jopa mielenterveydellisiin ongelmiin myöhemmin.

Myös uni on äärimmäisen tärkeää aivojen kehitykselle. Lapsen ja nuoren pelaamista ja somessa oloa tulee rajoittaa, jos hänen unensaantinsa kärsii niistä.

– Älylaitteitten valo häiritsee aivojen luontaista melatoniinituotantoakin niin, että unen tulo vaikeutuu. Suositus on, ettei laitteita käytettäisi juuri ennen nukkumaanmenoa, Mona Moisala muistuttaa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä